EU http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Mon, 20 May 2019 02:19:31 +0300 fi EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut <p><strong>EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut</strong></p><p><strong>Euroopan Unioni on hajoamiskriisissä</strong>, kun Britannia uhkaa lähteä omille teilleen ja entiset itäblokin jäsenmaat protestoivat unionin periaatteita vastaan. Läntisissä &rdquo;ydinmaissakin&rdquo; on noussut ja kasvanut puolueita, jotka kyseenalaistavat EU:n sääntöjä. Se on uhka näin EU-vaalien alla.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU:n &rdquo;ydinmaihin&rdquo; luetusta Itävallasta kuuluu kummia. Siellä hallituksessa istuvan protestipuolueen FPÖ;n varakansleri <strong>Heinz-Christian Strache</strong> on videotodisteen mukaan ottanut vastaan Kremliltä rahaa ja vaikutusta. Liitokansleri, keskustaoikeistolaisen ÖVP-puolueen <strong>Sebastian</strong> <strong>Kurz</strong> ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa hallitusyhteistyö ja määrätä uudet vaalit. Itävallankin poliittinen tilanne on siis pahasti sekaisin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Herää kysymys, miksi tämä videotallenne julkistettiin juuri EU-vaalien alla. Ilmeisesti tällä paljastuksella on vahva vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen. Vaalivaikuttamista voidaan siis käyttää sekä hyvään että pahaan. Näkökulmasta riippuu, kummasta on kysymys.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tällaisen sekasorron keskellä</strong> on hyvä, että Euroopan mailla on jotain yhteistäkin vielä jäljellä. Se hyvä on Eurovision laulukilpailu, joka järjestettiin jo 64. kerran, tällä kertaa peräti Israelin Tel Avivissa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tässä kilvassa ovat mukana myös Venäjä ja sen liitolaiset. Ei siis tehdä numeroa demokratian ja ihmisoikeuksien asteesta, ei edes valtion koosta. Mukana on täysvertaisina myös monta lilliputtivaltiota.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tässä yhteydessä käy ilmi, millainen tilkkutäkki Eurooppa oikein on. Sen itäinen osa Venäjä on vastapainoksi maailman pinta-alaltaan suurin valtio. Mukaan on pyrkinyt ja päässyt myös eurooppalaisten siirtolaisten uusi kotimaa Australia. Ja kilpailu juonnetaan ja useimmat laulut esitetään englanniksi &ndash; vaikka Britannia on pyrkimässä ulos EU:sta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olisi kiva, jos Suomikin pärjäisi</strong> Euroopalle niin tärkeissä Euroviisuissa. Mutta taas kerran tuli paha takaisku, kun Suomi putosi finaalista. Mutta niinpä putosi myös kriisimaa Itävalta, melodian maailmanmestarien <strong>Mozartin</strong> ja <strong>Schubertin </strong>kotimaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Euroviisujen pitäisi olla laulukilpailu. Ja jotta laulu olisi laulu, sillä pitäisi olla melodia. Melodiat olivat noissa skaboissa kyllä vähissä. Tunnistin melkein vain yhden. Se oli Norjan viisussa &ndash; ja oli kaappaus Suomen viime vuoden <strong>Saara Aallon</strong> piisistä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta kun EU uhkaa rapautua, hyvä että meillä on sentään jonkinlaiset Euroviisut.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Euroopan tilkkutäkki.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut

Euroopan Unioni on hajoamiskriisissä, kun Britannia uhkaa lähteä omille teilleen ja entiset itäblokin jäsenmaat protestoivat unionin periaatteita vastaan. Läntisissä ”ydinmaissakin” on noussut ja kasvanut puolueita, jotka kyseenalaistavat EU:n sääntöjä. Se on uhka näin EU-vaalien alla.

   EU:n ”ydinmaihin” luetusta Itävallasta kuuluu kummia. Siellä hallituksessa istuvan protestipuolueen FPÖ;n varakansleri Heinz-Christian Strache on videotodisteen mukaan ottanut vastaan Kremliltä rahaa ja vaikutusta. Liitokansleri, keskustaoikeistolaisen ÖVP-puolueen Sebastian Kurz ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa hallitusyhteistyö ja määrätä uudet vaalit. Itävallankin poliittinen tilanne on siis pahasti sekaisin.

   Herää kysymys, miksi tämä videotallenne julkistettiin juuri EU-vaalien alla. Ilmeisesti tällä paljastuksella on vahva vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen. Vaalivaikuttamista voidaan siis käyttää sekä hyvään että pahaan. Näkökulmasta riippuu, kummasta on kysymys.

 

Tällaisen sekasorron keskellä on hyvä, että Euroopan mailla on jotain yhteistäkin vielä jäljellä. Se hyvä on Eurovision laulukilpailu, joka järjestettiin jo 64. kerran, tällä kertaa peräti Israelin Tel Avivissa.

   Tässä kilvassa ovat mukana myös Venäjä ja sen liitolaiset. Ei siis tehdä numeroa demokratian ja ihmisoikeuksien asteesta, ei edes valtion koosta. Mukana on täysvertaisina myös monta lilliputtivaltiota.

   Tässä yhteydessä käy ilmi, millainen tilkkutäkki Eurooppa oikein on. Sen itäinen osa Venäjä on vastapainoksi maailman pinta-alaltaan suurin valtio. Mukaan on pyrkinyt ja päässyt myös eurooppalaisten siirtolaisten uusi kotimaa Australia. Ja kilpailu juonnetaan ja useimmat laulut esitetään englanniksi – vaikka Britannia on pyrkimässä ulos EU:sta.

 

Olisi kiva, jos Suomikin pärjäisi Euroopalle niin tärkeissä Euroviisuissa. Mutta taas kerran tuli paha takaisku, kun Suomi putosi finaalista. Mutta niinpä putosi myös kriisimaa Itävalta, melodian maailmanmestarien Mozartin ja Schubertin kotimaa.

   Euroviisujen pitäisi olla laulukilpailu. Ja jotta laulu olisi laulu, sillä pitäisi olla melodia. Melodiat olivat noissa skaboissa kyllä vähissä. Tunnistin melkein vain yhden. Se oli Norjan viisussa – ja oli kaappaus Suomen viime vuoden Saara Aallon piisistä.

   Mutta kun EU uhkaa rapautua, hyvä että meillä on sentään jonkinlaiset Euroviisut.

 

Kuva: Euroopan tilkkutäkki.

]]>
0 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut#comments EU Euroviisut Itävalta Sun, 19 May 2019 23:19:31 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut
Venäjä ja hyödylliset idiootit http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit <p>Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.</p><p>Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.</p><p>Tällaisia puolueita &ndash; aivan avoimesti &ndash; ovat ainakin italialainen <a href="https://www.ft.com/content/0d33d22c-0280-11e7-ace0-1ce02ef0def9">La Lega</a>, ranskalainen <a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/a-russian-bank-gave-marine-le-pens-party-a-loan-then-weird-things-began-happening/2018/12/27/960c7906-d320-11e8-a275-81c671a50422_story.html?utm_term=.d2a94744ada9">Kansallinen liittouma</a> ja itävaltalainen <a href="https://www.reuters.com/article/us-austria-farright-russia/austrian-far-right-signs-deal-with-putins-party-touts-trump-ties-idUSKBN1481MJ">FPÖ</a>. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja &rsquo;kansallismielisiksi&rsquo; samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.</p><p><strong>Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. </strong>Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430952">Parhaillaan Italiassa neuvoteltava</a> uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).</p><p>Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.</p><p><strong>Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua &ndash; eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa. </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.

Tällaisia puolueita – aivan avoimesti – ovat ainakin italialainen La Lega, ranskalainen Kansallinen liittouma ja itävaltalainen FPÖ. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja ’kansallismielisiksi’ samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.

Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. Parhaillaan Italiassa neuvoteltava uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).

Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.

Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua – eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa.

]]>
45 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit#comments EU EU-kriittisyys Hyödylliset idiootit Venäjä Sat, 18 May 2019 09:12:26 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit
Äänestäkäämme ”EU:n ytimessä” Suomi takaisin http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin <p>Sosialisti <em>Paavo Lipponen</em> yllytti suomalaisia pyrkimään &rdquo;EU:n ytimiin&rdquo;,&rdquo;niihin pöytiin joissa unionin asioista päätetään&rdquo;. Useimmat Suomen puolueet vihersosialisteista kokoomukseen, keskustaan ja ruotsalaisiin ovat tätä neuvoa noudattaneet ja Suomi on kytketty unioniin mallioppilaana ja kaiken pyydetyn maksajana.<br />Tuloksena on, että Suomi on syytänyt rahojaan maailmalle, ottanut maahanmuuttajia enemmän kokoonsa nähden on kohtuullista ja säästänyt oman kansan hyvinvoinnista jotta muukalaisilla olisi täällä hyvä olla. Kymmenessä vuodessa maamme kansantulo ei ole lainkaan kasvanut. Kun leveästi elämistä ei ole jarruteltu, valtiontalouden alijäämä on vuodesta toiseen ollut useita miljardeja. <em>Antti Rinteen</em> muodosteilla oleva hallitus aikoo paisuttaa verotusta ja lisätä velanottoa. Odotettavissa on entistäkin ankarampi elämä Suomen kansalle.</p><p><strong>Kansallisvaltiomme alasajoon ei pidä alistua</strong><br />Onko tällaiseen pakko suostua? Ei ole. Maamme taloudelliset näkymät ovat masentavat, mutta tätäkin pahempi asia on Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuksien heikkeneminen ja kansalaiskeskustelun erittäin huono tilanne. Arvioiden mukaan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta on EU:n aikana menetetty ainakin 40 prosenttia. Suomalaisten lainsäädäntöelimen ydin on Brysselissä.<br />Suomi on &rdquo;Euroopan liittovaltion&rdquo; osavaltio, ei oikeastaan enää sitäkään, vaan maakunta. Irrotessaan Ruotsista Venäjän alaisuuteen Suomi sai autonomian, itsehallinnon. Suomi säilytti omat lakinsa, omat virkamiehensä, Suomen ja ruotsin kielen, oman uskonnon, oman oikeuslaitoksen sekä läänin- ja paikallishallinnon. Suomi liitti Vanhan Suomen Suomeen ja sai oman rahan ja pääkieleksi Suomen kielen.<br />Loistavia saavutuksia autonomialta. Nyt EU:n aikana, aina vain menetämme omaamme emmekä saa mitään muuta uutta kuin lisää velkaa.</p><p><strong>Suomen kansanvallasta enää rippeet jäljellä &ndash; &rdquo;vihapuhe&rdquo; loppuu, kun väärä politiikka lopetetaan</strong><br />Voi syystä kysyä, mitä meillä näistä on enää jäljellä. EU:n pitkät kädet ulottuvat koko maahan, kaukaisimpiin kyliin, joissa pääosa työpaikoista on kadonnut ja ihmiset joukoittain lähteneet pois menetettyään metsiensä, peltojensa ja irtaimensa&nbsp; reaaliarvon. Nyt unionin ukaasein puututaan siihenkin, mitä ihmiset saavat syödä, mitä saavat kotipuutarhoissaan ja pelloillaan viljellä, milloin hakata metsiään, millä kotejaan lämmittää sekä pelätä milloin EU:n liittovaltion poliisi keskeyttää kesäisen lomasaunan lämmityksen laittomana.<br />Kaiken lisäksi kirjoittavan ja puhuvan kansalaisen yllä leijuu pelko, milloin entisen arkkipiispan johtama poliisipartio pidättää &rdquo;vihapuheen&rdquo; puhumisesta. Kunpa EU:n kätyrit ymmärtäisivät, mistä vihainen puhe johtuu? Se johtuu väärästä, kansan tahdon vastaisesta politiikasta. Kun kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa noudatetaan, puheet siistiytyvät.</p><p><strong>Ankarasti keskitetty EU ei kestä &ndash; sen arvioidaan kaatuvan 20 vuoden kuluessa</strong><br />Euroopan kansallisvaltiot ovat kasvavassa määrin nouseet vastustamaan EU:n vallan keskitystä. EU:n ideana on ollut, että uusia valtiota on houkuteltu liittymään hyvillä avustuksilla. Suomikin sai aluksi enemmän kuin maksoi. Nyt voitolliset maksut ovat kohdistuneet Itä-Euroopan entisiin kommunistimaihin.<br />Useana vuonna Suomi on maksanut satoja miljoonia enemmän kuin on saanut. Britannian lähdettyä unionista Suomenkin maksuosuus kasvaa sadoilla miljoonilla, koska unionin menot jatkavat kasvuaan, vaikka maksajat vähenevät. Suomi on uppoavassa laivassa. Uuden arvion mukaan jopa suurvaltojen Saksan ja Ranskan kansojen enemmistö uskoo unionin kaatuvan 20 vuoden kuluessa.<br />Suomen on ripeästi valmistauduttava eroon. Se onnistuu parhaiten Lipposen ohjetta noudattaen: mennään niihin pöytiin, joissa EU:n lopetuspäätökset tehdään. Tämä tapahtuu yhdessä Euroopan kansallisvaltioiden kanssa.</p><p><strong>Miten Euroopan olot olisi järjestettävä EU:n kaaduttua?</strong><br />Euroopan juuret ovat antiikissa, kristinuskossa ja humanismissa. Yhteinen aatepohja, yhteinen veri, luonnonolot ja kaupunkivaltioiden keskinäiset sodat ovat synnyttäneet kansallisvaltiot. Kansallisvaltiot kävivät keskenään sotia, joista tuhoisimmat mutta samalla tuloksellisimmat olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Kummankin sodan seurauksena luotiin uusi maailmanjärjestys. Toisen maailmansodan jälkeinen järjestys on järkkymässä, koska etenkään YK:n&nbsp; maailmanjärjestys ei enää aikoihin ole vastannut todellisuutta. USA ei suostu olemaan suurimpana maksumiehenä ja sylkykuppina. USA:n rahat kyllä kelpaavat ja USA:n apua huudetaan hädän hetkellä, mutta rahat saatuaan ovat valmiit puremaan antajan kättä.<br />EU ei ole kyennyt rakentamaan uutta Eurooppaa. EU:n tavoitteet liittovaltioon pääsemiseksi ovat olleet aivan liian nopeat ja ylhäältä määrätyt. Euroopan asioita unionissa ovat päättävinään ihmiset, joita kansat eivät ole tehtäviinsä valinneet. EU ei ole ottanut huomioon myöskään Euroopan erilaisuutta. Pohjoinen ja etelä, itä ja länsi ovat toisilleen kovasti vastakkaiset. Pohjoismaat ja Baltia ovat selkeimmin yhtä. Suomen ja Saksan yhteys on historiallisesti varsin vahvaa. Uuden Euroopan koalitiot syntyvät tältä pohjalta. EU:n jäänne voisi pysyä edelleen pelkkänä tullialueena, kuten se varhaisimmiten oli.</p><p><strong>EU:n kukistuttua Suomen itsenäisyys palautuu ja elinvoima leviää koko maahan</strong><br />Suomen kansa on useissa eduskuntavaaleissa (2011, 2015 ja 2019) antanut vahvan kannatuksen kansallismieliselle&nbsp; perussuomalaiselle puolueelle. Kokoomus ja keskusta estivät PS:n puheenjohtajan<em> Jussi Halla-ahon</em> laillisen puheenjohtajuuden 2017 ja jatkoivat<em> Timo Soinin</em> juoksupoikien avulla hallituksessa. Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa nämä &rdquo;seteliselkärankaiset&rdquo; pudotettiin kokonaan eduskunnasta. Halla-ahon linja on saanut kasvavan hyväksynnän. Loputtomiin ei ylhäältä päin voida estää&nbsp; viidenneksen äänestäjäkunnan äänen kuulumista eduskunnassa ja hallituksessa.<br />Gallupit odottavat PS:lle ykköspuolueen asemaa. Päivä koittaa Suomelle ja unionin kuristavat kahleet putoavat Suomen kansan ja koko Euroopan yltä muutaman vaalikauden kuluessa. Näin uskon ja toivon.<br />EU:n vallan murruttua Suomessa kansaneduskuntamme ja hallituksemme valta voidaan palauttaa ja itsenäinen Suomi voi jatkaa kansallista elämäänsä. Maataloustuet palautuvat kansallisen päätöksenteon piiriin. Aluetukipolitiikka, jota EU on vahingoksemme Eurooppaan nähden harjoittanut, voidaan palauttaa Suomen eduskunnan päätettäviksi. Rahat riittävät, työ palautuu Suomeen ja valtakunta rajojaan myöten palautuu asutuksi ja puolustus sekä valtion laitosten palvelut ja työpaikat palaavat ihmisten luo.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosialisti Paavo Lipponen yllytti suomalaisia pyrkimään ”EU:n ytimiin”,”niihin pöytiin joissa unionin asioista päätetään”. Useimmat Suomen puolueet vihersosialisteista kokoomukseen, keskustaan ja ruotsalaisiin ovat tätä neuvoa noudattaneet ja Suomi on kytketty unioniin mallioppilaana ja kaiken pyydetyn maksajana.
Tuloksena on, että Suomi on syytänyt rahojaan maailmalle, ottanut maahanmuuttajia enemmän kokoonsa nähden on kohtuullista ja säästänyt oman kansan hyvinvoinnista jotta muukalaisilla olisi täällä hyvä olla. Kymmenessä vuodessa maamme kansantulo ei ole lainkaan kasvanut. Kun leveästi elämistä ei ole jarruteltu, valtiontalouden alijäämä on vuodesta toiseen ollut useita miljardeja. Antti Rinteen muodosteilla oleva hallitus aikoo paisuttaa verotusta ja lisätä velanottoa. Odotettavissa on entistäkin ankarampi elämä Suomen kansalle.

Kansallisvaltiomme alasajoon ei pidä alistua
Onko tällaiseen pakko suostua? Ei ole. Maamme taloudelliset näkymät ovat masentavat, mutta tätäkin pahempi asia on Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuksien heikkeneminen ja kansalaiskeskustelun erittäin huono tilanne. Arvioiden mukaan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta on EU:n aikana menetetty ainakin 40 prosenttia. Suomalaisten lainsäädäntöelimen ydin on Brysselissä.
Suomi on ”Euroopan liittovaltion” osavaltio, ei oikeastaan enää sitäkään, vaan maakunta. Irrotessaan Ruotsista Venäjän alaisuuteen Suomi sai autonomian, itsehallinnon. Suomi säilytti omat lakinsa, omat virkamiehensä, Suomen ja ruotsin kielen, oman uskonnon, oman oikeuslaitoksen sekä läänin- ja paikallishallinnon. Suomi liitti Vanhan Suomen Suomeen ja sai oman rahan ja pääkieleksi Suomen kielen.
Loistavia saavutuksia autonomialta. Nyt EU:n aikana, aina vain menetämme omaamme emmekä saa mitään muuta uutta kuin lisää velkaa.

Suomen kansanvallasta enää rippeet jäljellä – ”vihapuhe” loppuu, kun väärä politiikka lopetetaan
Voi syystä kysyä, mitä meillä näistä on enää jäljellä. EU:n pitkät kädet ulottuvat koko maahan, kaukaisimpiin kyliin, joissa pääosa työpaikoista on kadonnut ja ihmiset joukoittain lähteneet pois menetettyään metsiensä, peltojensa ja irtaimensa  reaaliarvon. Nyt unionin ukaasein puututaan siihenkin, mitä ihmiset saavat syödä, mitä saavat kotipuutarhoissaan ja pelloillaan viljellä, milloin hakata metsiään, millä kotejaan lämmittää sekä pelätä milloin EU:n liittovaltion poliisi keskeyttää kesäisen lomasaunan lämmityksen laittomana.
Kaiken lisäksi kirjoittavan ja puhuvan kansalaisen yllä leijuu pelko, milloin entisen arkkipiispan johtama poliisipartio pidättää ”vihapuheen” puhumisesta. Kunpa EU:n kätyrit ymmärtäisivät, mistä vihainen puhe johtuu? Se johtuu väärästä, kansan tahdon vastaisesta politiikasta. Kun kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa noudatetaan, puheet siistiytyvät.

Ankarasti keskitetty EU ei kestä – sen arvioidaan kaatuvan 20 vuoden kuluessa
Euroopan kansallisvaltiot ovat kasvavassa määrin nouseet vastustamaan EU:n vallan keskitystä. EU:n ideana on ollut, että uusia valtiota on houkuteltu liittymään hyvillä avustuksilla. Suomikin sai aluksi enemmän kuin maksoi. Nyt voitolliset maksut ovat kohdistuneet Itä-Euroopan entisiin kommunistimaihin.
Useana vuonna Suomi on maksanut satoja miljoonia enemmän kuin on saanut. Britannian lähdettyä unionista Suomenkin maksuosuus kasvaa sadoilla miljoonilla, koska unionin menot jatkavat kasvuaan, vaikka maksajat vähenevät. Suomi on uppoavassa laivassa. Uuden arvion mukaan jopa suurvaltojen Saksan ja Ranskan kansojen enemmistö uskoo unionin kaatuvan 20 vuoden kuluessa.
Suomen on ripeästi valmistauduttava eroon. Se onnistuu parhaiten Lipposen ohjetta noudattaen: mennään niihin pöytiin, joissa EU:n lopetuspäätökset tehdään. Tämä tapahtuu yhdessä Euroopan kansallisvaltioiden kanssa.

Miten Euroopan olot olisi järjestettävä EU:n kaaduttua?
Euroopan juuret ovat antiikissa, kristinuskossa ja humanismissa. Yhteinen aatepohja, yhteinen veri, luonnonolot ja kaupunkivaltioiden keskinäiset sodat ovat synnyttäneet kansallisvaltiot. Kansallisvaltiot kävivät keskenään sotia, joista tuhoisimmat mutta samalla tuloksellisimmat olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Kummankin sodan seurauksena luotiin uusi maailmanjärjestys. Toisen maailmansodan jälkeinen järjestys on järkkymässä, koska etenkään YK:n  maailmanjärjestys ei enää aikoihin ole vastannut todellisuutta. USA ei suostu olemaan suurimpana maksumiehenä ja sylkykuppina. USA:n rahat kyllä kelpaavat ja USA:n apua huudetaan hädän hetkellä, mutta rahat saatuaan ovat valmiit puremaan antajan kättä.
EU ei ole kyennyt rakentamaan uutta Eurooppaa. EU:n tavoitteet liittovaltioon pääsemiseksi ovat olleet aivan liian nopeat ja ylhäältä määrätyt. Euroopan asioita unionissa ovat päättävinään ihmiset, joita kansat eivät ole tehtäviinsä valinneet. EU ei ole ottanut huomioon myöskään Euroopan erilaisuutta. Pohjoinen ja etelä, itä ja länsi ovat toisilleen kovasti vastakkaiset. Pohjoismaat ja Baltia ovat selkeimmin yhtä. Suomen ja Saksan yhteys on historiallisesti varsin vahvaa. Uuden Euroopan koalitiot syntyvät tältä pohjalta. EU:n jäänne voisi pysyä edelleen pelkkänä tullialueena, kuten se varhaisimmiten oli.

EU:n kukistuttua Suomen itsenäisyys palautuu ja elinvoima leviää koko maahan
Suomen kansa on useissa eduskuntavaaleissa (2011, 2015 ja 2019) antanut vahvan kannatuksen kansallismieliselle  perussuomalaiselle puolueelle. Kokoomus ja keskusta estivät PS:n puheenjohtajan Jussi Halla-ahon laillisen puheenjohtajuuden 2017 ja jatkoivat Timo Soinin juoksupoikien avulla hallituksessa. Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa nämä ”seteliselkärankaiset” pudotettiin kokonaan eduskunnasta. Halla-ahon linja on saanut kasvavan hyväksynnän. Loputtomiin ei ylhäältä päin voida estää  viidenneksen äänestäjäkunnan äänen kuulumista eduskunnassa ja hallituksessa.
Gallupit odottavat PS:lle ykköspuolueen asemaa. Päivä koittaa Suomelle ja unionin kuristavat kahleet putoavat Suomen kansan ja koko Euroopan yltä muutaman vaalikauden kuluessa. Näin uskon ja toivon.
EU:n vallan murruttua Suomessa kansaneduskuntamme ja hallituksemme valta voidaan palauttaa ja itsenäinen Suomi voi jatkaa kansallista elämäänsä. Maataloustuet palautuvat kansallisen päätöksenteon piiriin. Aluetukipolitiikka, jota EU on vahingoksemme Eurooppaan nähden harjoittanut, voidaan palauttaa Suomen eduskunnan päätettäviksi. Rahat riittävät, työ palautuu Suomeen ja valtakunta rajojaan myöten palautuu asutuksi ja puolustus sekä valtion laitosten palvelut ja työpaikat palaavat ihmisten luo.

]]>
49 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin#comments EU Itsenäisyys Kansanvalta Vihapuhe Sat, 18 May 2019 08:25:35 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin
Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä.. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia <p><strong><em>Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..</em></strong></p><p>*</p><p><em>Johdanto</em></p><p><strong>Eurovaalit 2019</strong></p><p>Olen &rdquo;<strong>kunnon EU-kansalaisena</strong>&rdquo; tehnyt sen, mitä kunnon EU-kansalaisen kuuluu tehdä, nimittäin katsonut kaikki YLEn lähettämät EU:n parlamenttivaalilähetykset.&nbsp; Olen kalibroinut tajuntani vastaanottimet tarkkaan mutta myös kriittiseen asentoon, hoputtaen itseäni: Veikko, nyt tikkana, huomioi ja ota vastaan kaikki positiiviset ja uutta luovat näkemykset, ja tutkiskele niitä sydämesi kammioissa.&nbsp; Näin juuri olen tehnyt. En silti ole voinut välttää loppusummaukselta: uskovaisten sitkeää <strong><em>euforiaa ja hyssyttelyä</em></strong>.&nbsp; Kriittiset äänet eivät ole päässeet framille, jotain teknisiä sumekritiikkejä on esitetty, ehkä lähinnä, jotta ei päästäisi suoraan huutamaan, että &rdquo;kaikki kritiikki&rdquo; on suljettu ulos.</p><p>*</p><p><em>Keskikohta</em></p><p><strong>Kansakuntien kritiikki on julmaa ja kylmää&hellip;</strong></p><p><strong>Ensinnäkin</strong>: &rdquo;Jopa kolmannes mielipidemittaukseen Ranskassa ja Puolassa osallistuneista uskoo, että sota Euroopa<strong>ssa on mahdollinen.&rdquo;</strong></p><p><strong>Toiseksi:</strong> &rdquo;Kolme kymmenestä ihmisestä uskoo, että EU-maiden välille tulee todennäköisesti syttymään jonkinlainen konflikti.&rdquo;&nbsp; -&nbsp;</p><p><strong>Kolmanneks</strong>i: &rdquo;Yli puolet eurooppalaisista uskoo, että Euroopan unioni tulee hajoamaan seuraavan 20 vuoden sisällä.&rdquo;</p><p><strong>Neljänneksi:</strong> &rdquo;Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Slovakiassa, romaniassa, Kreikassa, Tsekissä ja Puolassa enemmistö ihmisistä uskoo, että EU:n hajoaminen seuraavien vuosikymmenten aikana on realistinen mahdollisuus.&rdquo;</p><p><strong>Viidenneksi</strong>: &rdquo;Esimerkiksi Ranskassa uskotaan vahvasti sekä EU:n hajoamiseen että konfliktiin maiden välillä.&rdquo;</p><p><strong>Kuudenneksi</strong>: &rdquo;Tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa äänestäjistä onkin sitä mieltä, että politiikka ei toimi joko kansallisella tasolla, EU:n tasolla tai kummallakaan.&rdquo;</p><p><strong>Seitsemänneksi:</strong> &rdquo;Kuitenkin viimeisin eurobarometri osoittaa, että romahduspelosta huolimatta Euroopan unionilla on edelleen vahva kannatus jäsenmaissa.&nbsp; ECFR:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia äänestäjistä uskoo, että EU:n hajoamisella olisi heihin negatiivinen vaikutus.</p><p>*</p><p><strong>Kuka tai mikä tällaista roskaa kirjoittaa</strong>?&nbsp; <em>Mihin tutkimukseen tuollainen mustamaalaus perustuu?&nbsp; Mistä on kysymys.</em></p><p><strong>Kuka kirjoittaa</strong>: <strong><em>Helsingin Sanomat</em></strong>, torstaina 16.5.2019. <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html</u></a> Huom: ilahduttavasti EI maksumuuria.</p><p><strong>Mikä tutkimus</strong>: HS referoi <strong>Guardian-lehden</strong> artikkelia, jossa se valottaa tutkimusta, jonka &rdquo;takana on&rdquo; <strong>ECFR (European Council of Foreign Relations),</strong> ja sen mielipidemittaus toteutettiin 14:ssä Euroopan maassa eurovaalien alla.&nbsp; Nämä maat muodostavat 80 prosenttia tulevan Euroopan parlamentin paikoista.</p><p><strong>Mistä on kysymys</strong>: Eurforinen ja hyssyttelevä kertomus EU:sta ja sen erinomaisuudesta ei taida ihan pitää paikkaansa.&nbsp; Vahinko sinänsä, ettei Suomi pienenä valtiona sisältynyt ECFR:n selvitykseen.&nbsp; Ehkä täältä olisi tullut noin 92 %:n kannatuslukuja?&nbsp;</p><p>Mutta selvää lienee, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä sen kerrotaan olevan?&nbsp; Riippuu tietysti kertojasta.&nbsp; Kuka rohkenee epäillä ECFR:n luotettavuutta tutkimusselvityksen tekijänä?&nbsp; Itse en osaa sanoa. En tunne organisaatiota, siitä ei ole suomenkielistä Wikipedia- tai muutakaan helposti löydettävää artikkelia verkossa. Onko ECFR feikkifirma, vai pitääkö tähän suhtautua vakavasti? Onko heillä myyrä siellä?&nbsp;</p><p>Ennen kuin muuta&nbsp; todistetaan, luotamme näihin tietoihin, miksi emme luottaisi?</p><p>*</p><p><strong>European Council of Foreign Relation</strong></p><p>Tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täällä.&nbsp; Se on englanninkielinen. Valitettavasti en pikaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomenkielistä raporttia. Ei ehkä yllätys sinänsä?</p><p>&nbsp;<a href="https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election"><u>https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election</u></a></p><p>Samalla kun pahoittelen, että en pysty tarjoamaan suomenkielistä tekstiä tutkimusraportista, liitän tähän vain tämän pätkän, joka on kenties koko savotan &rdquo;kovin&rdquo; juttu. Ainakin se on raportin mukaan &rdquo;<strong><em>most surprisingly</em></strong>&rdquo;.:</p><p>&ldquo;<strong>Most surprisingly</strong>, young voters are more likely than their older counterparts <strong>to believe that there is a real possibility of WAR between EU member states</strong>. The shares of those aged 18-24 and the general voting population that hold this belief are, respectively, 51 percent and 38 percent in the <strong>Netherlands</strong>, 46 percent and 35 percent in <strong>France</strong>, and 51 percent and 31 percent in <strong>Romania</strong>.&rdquo; (<em>korosteet, VH:n</em>)</p><p>(Ruotsissa näin uskoo nuorista 29 %, ja kaikista vastanneista 27 %.</p><p>Haastatelutujen määrä oli kaikissa maissa 1000, paitsi Ruotsissa 2000, Tanskassa 1&thinsp;400, Kreikassa 500 ja Slovakia samoin 500.&nbsp; Kahden tuhannen otoksella Ruotsin mielipide-ilmaisu on siis virhemarginaaliltaan vähäisin, siis tarkin. &hellip;&nbsp; 27 % svenssoneista uskoo sodan mahdollisuuteen&hellip; Hmm, tätä pitää nyt märehtiä.</p><p>*</p><p><strong>Questions &ndash; No Answers Wanted</strong></p><p>Onko &rdquo;todellisuus&rdquo; siis näin perin erilainen kuin &rdquo;luotu todellisuus&rdquo;?</p><p>Mistä ikinä tässä on kysymys?&nbsp; Klerkkien petos? Eliitin lume.&nbsp; Massojen kapina? Euroopassa kytee.&nbsp; Ilmiselvästi kytee. &rdquo;Kukaan&rdquo; ei huomaa mitään.</p><p>Euroopan Unioni on poliittinen hanke.&nbsp;</p><p>Sen lehtolapsi, Euro, on erityisen poliittinen raha ja poliittinen hanke. Politiikka on vastakkaisten mielipiteiden kohtaamista ja niiden sovittelua, tai pistevoittoja, joskus jopa selkävoittoja.</p><p>Selkävoittoja on helpointa saada (lue: ottaa) jos vastapuolen kädet on sidottu taakse ja suukin vielä kapuloitu, ehkä monot voideltu liukkaiksi.</p><p>Miten Kansan näkemys voi olla näin eri kuin virallinen totuus?</p><p>Onko se itsessään juurisyy.</p><p>*</p><p><strong>Muutamia tosiasioita</strong></p><p>&rdquo;Nyt (eurovaaleissa, vh) ratkaistaan, jääkö Eurooppa liberaaliksi, maailmalle avoimeksi ja yhteistyöhön suuntautuneeksi <strong><em>vai tuleeko siitä autoritäärinen, nationalistinen ja vihan täyttämä</em></strong>.&rdquo;&nbsp;</p><p>Kuka sanoi? Saksan SPD:n kärkiehdokas <strong>Katarina Barley</strong>, <em>Die Zeitin mukaan</em>.</p><p>*</p><p>&rdquo;..vastakkain ovat nationalistit ja edistykselliset. &hellip; <strong><em>Nationalismi on levinnyt Euroopassa kuin lepra</em></strong>.&rdquo;</p><p>Ranskan presidentti <strong>Emmanuelle Macron</strong>, maaliskuussa 2019.</p><p>*</p><p>&rdquo;(nationalismi on&hellip;) <strong><em>ideologinen myrkky</em></strong>&rdquo;.</p><p>Saksan liittopresidentti <strong>Frank-Walter Steinmeier</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Mikä ihmeen ECFR?</strong></p><p><em>Englanninkielinen Wikipedia kertoo:</em></p><p>The <strong>European Council on Foreign Relations</strong> (<strong><em>ECFR</em></strong>) is a <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pan-European_identity"><u>pan-European</u></a> <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Think_tank" title="Think tank"><u>think tank</u></a> with offices in seven European capitals. Launched in October 2007, it conducts cutting-edge independent research on European foreign and security policy and provides a safe meeting space for decision-makers, activists and influencers to share ideas. ECFR builds coalitions for change at the European level and promotes informed debate about Europe&rsquo;s role in the world. ECFR has offices in <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Berlin" title="Berlin"><u>Berlin</u></a>, London, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Madrid" title="Madrid"><u>Madrid</u></a>, Paris, Rome, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Warsaw" title="Warsaw"><u>Warsaw</u></a> and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia" title="Sofia"><u>Sofia</u></a>.</p><p>Lue lisää:</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations</u></a></p><p>ECFR:iin me uskomme.&nbsp;</p><p>EFCR We Trust.</p><p>Miksipä emme luottaisi.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..

*

Johdanto

Eurovaalit 2019

Olen ”kunnon EU-kansalaisena” tehnyt sen, mitä kunnon EU-kansalaisen kuuluu tehdä, nimittäin katsonut kaikki YLEn lähettämät EU:n parlamenttivaalilähetykset.  Olen kalibroinut tajuntani vastaanottimet tarkkaan mutta myös kriittiseen asentoon, hoputtaen itseäni: Veikko, nyt tikkana, huomioi ja ota vastaan kaikki positiiviset ja uutta luovat näkemykset, ja tutkiskele niitä sydämesi kammioissa.  Näin juuri olen tehnyt. En silti ole voinut välttää loppusummaukselta: uskovaisten sitkeää euforiaa ja hyssyttelyä.  Kriittiset äänet eivät ole päässeet framille, jotain teknisiä sumekritiikkejä on esitetty, ehkä lähinnä, jotta ei päästäisi suoraan huutamaan, että ”kaikki kritiikki” on suljettu ulos.

*

Keskikohta

Kansakuntien kritiikki on julmaa ja kylmää…

Ensinnäkin: ”Jopa kolmannes mielipidemittaukseen Ranskassa ja Puolassa osallistuneista uskoo, että sota Euroopassa on mahdollinen.”

Toiseksi: ”Kolme kymmenestä ihmisestä uskoo, että EU-maiden välille tulee todennäköisesti syttymään jonkinlainen konflikti.”  - 

Kolmanneksi: ”Yli puolet eurooppalaisista uskoo, että Euroopan unioni tulee hajoamaan seuraavan 20 vuoden sisällä.”

Neljänneksi: ”Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Slovakiassa, romaniassa, Kreikassa, Tsekissä ja Puolassa enemmistö ihmisistä uskoo, että EU:n hajoaminen seuraavien vuosikymmenten aikana on realistinen mahdollisuus.”

Viidenneksi: ”Esimerkiksi Ranskassa uskotaan vahvasti sekä EU:n hajoamiseen että konfliktiin maiden välillä.”

Kuudenneksi: ”Tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa äänestäjistä onkin sitä mieltä, että politiikka ei toimi joko kansallisella tasolla, EU:n tasolla tai kummallakaan.”

Seitsemänneksi: ”Kuitenkin viimeisin eurobarometri osoittaa, että romahduspelosta huolimatta Euroopan unionilla on edelleen vahva kannatus jäsenmaissa.  ECFR:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia äänestäjistä uskoo, että EU:n hajoamisella olisi heihin negatiivinen vaikutus.

*

Kuka tai mikä tällaista roskaa kirjoittaaMihin tutkimukseen tuollainen mustamaalaus perustuu?  Mistä on kysymys.

Kuka kirjoittaa: Helsingin Sanomat, torstaina 16.5.2019. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html Huom: ilahduttavasti EI maksumuuria.

Mikä tutkimus: HS referoi Guardian-lehden artikkelia, jossa se valottaa tutkimusta, jonka ”takana on” ECFR (European Council of Foreign Relations), ja sen mielipidemittaus toteutettiin 14:ssä Euroopan maassa eurovaalien alla.  Nämä maat muodostavat 80 prosenttia tulevan Euroopan parlamentin paikoista.

Mistä on kysymys: Eurforinen ja hyssyttelevä kertomus EU:sta ja sen erinomaisuudesta ei taida ihan pitää paikkaansa.  Vahinko sinänsä, ettei Suomi pienenä valtiona sisältynyt ECFR:n selvitykseen.  Ehkä täältä olisi tullut noin 92 %:n kannatuslukuja? 

Mutta selvää lienee, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä sen kerrotaan olevan?  Riippuu tietysti kertojasta.  Kuka rohkenee epäillä ECFR:n luotettavuutta tutkimusselvityksen tekijänä?  Itse en osaa sanoa. En tunne organisaatiota, siitä ei ole suomenkielistä Wikipedia- tai muutakaan helposti löydettävää artikkelia verkossa. Onko ECFR feikkifirma, vai pitääkö tähän suhtautua vakavasti? Onko heillä myyrä siellä? 

Ennen kuin muuta  todistetaan, luotamme näihin tietoihin, miksi emme luottaisi?

*

European Council of Foreign Relation

Tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täällä.  Se on englanninkielinen. Valitettavasti en pikaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomenkielistä raporttia. Ei ehkä yllätys sinänsä?

 https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election

Samalla kun pahoittelen, että en pysty tarjoamaan suomenkielistä tekstiä tutkimusraportista, liitän tähän vain tämän pätkän, joka on kenties koko savotan ”kovin” juttu. Ainakin se on raportin mukaan ”most surprisingly”.:

Most surprisingly, young voters are more likely than their older counterparts to believe that there is a real possibility of WAR between EU member states. The shares of those aged 18-24 and the general voting population that hold this belief are, respectively, 51 percent and 38 percent in the Netherlands, 46 percent and 35 percent in France, and 51 percent and 31 percent in Romania.” (korosteet, VH:n)

(Ruotsissa näin uskoo nuorista 29 %, ja kaikista vastanneista 27 %.

Haastatelutujen määrä oli kaikissa maissa 1000, paitsi Ruotsissa 2000, Tanskassa 1 400, Kreikassa 500 ja Slovakia samoin 500.  Kahden tuhannen otoksella Ruotsin mielipide-ilmaisu on siis virhemarginaaliltaan vähäisin, siis tarkin. …  27 % svenssoneista uskoo sodan mahdollisuuteen… Hmm, tätä pitää nyt märehtiä.

*

Questions – No Answers Wanted

Onko ”todellisuus” siis näin perin erilainen kuin ”luotu todellisuus”?

Mistä ikinä tässä on kysymys?  Klerkkien petos? Eliitin lume.  Massojen kapina? Euroopassa kytee.  Ilmiselvästi kytee. ”Kukaan” ei huomaa mitään.

Euroopan Unioni on poliittinen hanke. 

Sen lehtolapsi, Euro, on erityisen poliittinen raha ja poliittinen hanke. Politiikka on vastakkaisten mielipiteiden kohtaamista ja niiden sovittelua, tai pistevoittoja, joskus jopa selkävoittoja.

Selkävoittoja on helpointa saada (lue: ottaa) jos vastapuolen kädet on sidottu taakse ja suukin vielä kapuloitu, ehkä monot voideltu liukkaiksi.

Miten Kansan näkemys voi olla näin eri kuin virallinen totuus?

Onko se itsessään juurisyy.

*

Muutamia tosiasioita

”Nyt (eurovaaleissa, vh) ratkaistaan, jääkö Eurooppa liberaaliksi, maailmalle avoimeksi ja yhteistyöhön suuntautuneeksi vai tuleeko siitä autoritäärinen, nationalistinen ja vihan täyttämä.” 

Kuka sanoi? Saksan SPD:n kärkiehdokas Katarina Barley, Die Zeitin mukaan.

*

”..vastakkain ovat nationalistit ja edistykselliset. … Nationalismi on levinnyt Euroopassa kuin lepra.”

Ranskan presidentti Emmanuelle Macron, maaliskuussa 2019.

*

”(nationalismi on…) ideologinen myrkky”.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

*

Mikä ihmeen ECFR?

Englanninkielinen Wikipedia kertoo:

The European Council on Foreign Relations (ECFR) is a pan-European think tank with offices in seven European capitals. Launched in October 2007, it conducts cutting-edge independent research on European foreign and security policy and provides a safe meeting space for decision-makers, activists and influencers to share ideas. ECFR builds coalitions for change at the European level and promotes informed debate about Europe’s role in the world. ECFR has offices in Berlin, London, Madrid, Paris, Rome, Warsaw and Sofia.

Lue lisää:

https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations

ECFR:iin me uskomme. 

EFCR We Trust.

Miksipä emme luottaisi.

*

]]>
40 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia#comments ECFR EU Europarlamentti Eurovaalit 2019 Kansalaiskritiikki Fri, 17 May 2019 07:54:59 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia
Maailman muovin ”kierrätys” totaalikaaoksessa – Uusi raporttini julki Lontoossa http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa <p><strong>Avoin kirje Lännen Medialle, Kirkko ja Kaupunki lehdelle (K&amp;K), YLE:lle ja JSN:lle</strong></p><p><strong>Lännen Media</strong>&nbsp;lukuisine yhteistyökumppaneineen teki Lontoossa<strong>&nbsp;the Global Warming Policy Foundationin</strong>&nbsp;kesäkuun lopulla 2018 julkaisemasta raportistani (1) uutisen siitä, kuinka vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut ihmiset teollisuusmaissa ovat edistäneet maailman merien ja erityisesti Aasian jokiuomien muoviroskaantumista.</p><p><strong>K&amp;K:n</strong>&nbsp;talousrikoksista ehdonalaiseen vankeustuomioon (1 v 7 kk) ja viiden vuoden liiketoimintakieltoon tuomittu teologian opiskelija (2) leimasi em. Lännen Median uutisen valeuutiseksi blogissaan (3).</p><p>Blogin ingressi ja loppuhuipennus kuului:</p><p><strong><em>&rdquo;Näin maailmankuva vihreästä salaliitosta, joka yleensä jää äärioikeistolaisten nettilehtien sisälle, muuttui vahingossa uutiseksi oikeissa tiedotusvälineissä. Hupsista&rdquo;&nbsp;</em></strong></p><p>Lännen Media säikähti K&amp;K:n blogistia ja dementoi oman uutisensa valeuutiseksi ja leimasi minut K&amp;K:n tapaan diletantiksi ja &rdquo;äärioikeistolaiseksi&rdquo;.</p><p><strong>YLE</strong>&nbsp;&rdquo;oikoi&rdquo; väärillä ja harhaanjohtavilla Sitran toimijoiden tiedoilla Lännen Median uutista lähes koko viikon ajan sekä printissä että TV:ssä heinäkuun alussa 2018.</p><p>Nyt epäsuosioon joutuneen&nbsp;<strong>Elina Grundströmin</strong>&nbsp;johtama&nbsp;<strong>JSN</strong>&nbsp;ei ottanut kaltoin kohtelustani tekemääni valitusta edes käsittelyyn. Yritin oikaista minun suuhuni laitettua väitettä, jonka mukaan Kiinaan vielä 2018 olisi viety muovijätettä mm. Euroopasta. YLE toisti hiljattain tämän valeuutisen lapsellisen ja ideologisesti motivoidun (4) &rdquo;I love muovi&rdquo; kampanjan yhteydessä. Sain pienen oikaisun tähän uutiseen värikkään reklamointini ansiosta (5).</p><p>Satuin istumaan joulukuun alussa 2017 lähietäisyydellä Kiinan ympäristöministerin ilmoittaessa&nbsp;<strong>UNEP:n UNEA3-kokouksessa </strong>Nairobissa,&nbsp;että Kiina ei enää 1.1.2018 eteenpäin suostu tuomaan rikkaiden maiden muovijätettä maalleen aiheutuvien valtavien ympäristöhaittojen vuoksi. Miksi väittäisin kesällä 2018, että Kiina tuo muovijätettä Euroopasta?</p><p>Jos Lännen Media ei olisi panikoitunut, se olisi saanut tunnustusta siitä, että se oli ensimmäisenä suomalaisena tiedotusvälineenä kertonut totuuden muovin &rdquo;kierrätyksen&rdquo; valtavista globaaleista ympäristöhaitoista. Myöhään viime perjantai-iltana Norjan ehdotuksesta yli 180 maan kannattaessa YK:n vaarallisten jätteiden vientiä säätelevää&nbsp;<strong>Baselin sopimusta</strong>&nbsp;muutettiin niin, että ensimmäisenä Euroopassa esiin nostamaani muovin &rdquo;kierrätykseen&rdquo; liittyvään ongelmaan puututaan.</p><p>Tulevaisuudessa Baselin sopimukseen kirjattujen muutosten myötä EU - maailman pahimpana merien muoviroskaajana - ei enää saa oman jätteensiirtoasetuksen (1013/2006) vuoksi viedä likaisia muoviroskiaan kehitysmaihin ja maailman meriin. Nämä muutokset tulevat aiheuttamaan kaaoksen EU:n jätehuollossa ja aiheuttamaan mittavia ongelmia EU:n kiertotalouspaketin toimeenpanossa.</p><p>Uusi raporttini maailman muovin &rdquo;kierrätyksen&rdquo; hirvittävästä nykytilasta on juuri julkaistu (6).</p><p>Ympäristöministeriön tiedote Baselin sopimuksen perjantaina päättyneestä COP-14:stä (7).</p><p>1.&nbsp;<a href="https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/</a></p><p>2.&nbsp;<a href="https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/</a></p><p>3.&nbsp;<a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta</a></p><p>4.&nbsp;<a href="http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia" rel="noopener noreferrer" target="_blank">http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia</a></p><p>5.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10720090" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-10720090</a></p><p>6.&nbsp;<a href="https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/</a></p><p>7.&nbsp;<a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avoin kirje Lännen Medialle, Kirkko ja Kaupunki lehdelle (K&K), YLE:lle ja JSN:lle

Lännen Media lukuisine yhteistyökumppaneineen teki Lontoossa the Global Warming Policy Foundationin kesäkuun lopulla 2018 julkaisemasta raportistani (1) uutisen siitä, kuinka vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut ihmiset teollisuusmaissa ovat edistäneet maailman merien ja erityisesti Aasian jokiuomien muoviroskaantumista.

K&K:n talousrikoksista ehdonalaiseen vankeustuomioon (1 v 7 kk) ja viiden vuoden liiketoimintakieltoon tuomittu teologian opiskelija (2) leimasi em. Lännen Median uutisen valeuutiseksi blogissaan (3).

Blogin ingressi ja loppuhuipennus kuului:

”Näin maailmankuva vihreästä salaliitosta, joka yleensä jää äärioikeistolaisten nettilehtien sisälle, muuttui vahingossa uutiseksi oikeissa tiedotusvälineissä. Hupsista” 

Lännen Media säikähti K&K:n blogistia ja dementoi oman uutisensa valeuutiseksi ja leimasi minut K&K:n tapaan diletantiksi ja ”äärioikeistolaiseksi”.

YLE ”oikoi” väärillä ja harhaanjohtavilla Sitran toimijoiden tiedoilla Lännen Median uutista lähes koko viikon ajan sekä printissä että TV:ssä heinäkuun alussa 2018.

Nyt epäsuosioon joutuneen Elina Grundströmin johtama JSN ei ottanut kaltoin kohtelustani tekemääni valitusta edes käsittelyyn. Yritin oikaista minun suuhuni laitettua väitettä, jonka mukaan Kiinaan vielä 2018 olisi viety muovijätettä mm. Euroopasta. YLE toisti hiljattain tämän valeuutisen lapsellisen ja ideologisesti motivoidun (4) ”I love muovi” kampanjan yhteydessä. Sain pienen oikaisun tähän uutiseen värikkään reklamointini ansiosta (5).

Satuin istumaan joulukuun alussa 2017 lähietäisyydellä Kiinan ympäristöministerin ilmoittaessa UNEP:n UNEA3-kokouksessa Nairobissa, että Kiina ei enää 1.1.2018 eteenpäin suostu tuomaan rikkaiden maiden muovijätettä maalleen aiheutuvien valtavien ympäristöhaittojen vuoksi. Miksi väittäisin kesällä 2018, että Kiina tuo muovijätettä Euroopasta?

Jos Lännen Media ei olisi panikoitunut, se olisi saanut tunnustusta siitä, että se oli ensimmäisenä suomalaisena tiedotusvälineenä kertonut totuuden muovin ”kierrätyksen” valtavista globaaleista ympäristöhaitoista. Myöhään viime perjantai-iltana Norjan ehdotuksesta yli 180 maan kannattaessa YK:n vaarallisten jätteiden vientiä säätelevää Baselin sopimusta muutettiin niin, että ensimmäisenä Euroopassa esiin nostamaani muovin ”kierrätykseen” liittyvään ongelmaan puututaan.

Tulevaisuudessa Baselin sopimukseen kirjattujen muutosten myötä EU - maailman pahimpana merien muoviroskaajana - ei enää saa oman jätteensiirtoasetuksen (1013/2006) vuoksi viedä likaisia muoviroskiaan kehitysmaihin ja maailman meriin. Nämä muutokset tulevat aiheuttamaan kaaoksen EU:n jätehuollossa ja aiheuttamaan mittavia ongelmia EU:n kiertotalouspaketin toimeenpanossa.

Uusi raporttini maailman muovin ”kierrätyksen” hirvittävästä nykytilasta on juuri julkaistu (6).

Ympäristöministeriön tiedote Baselin sopimuksen perjantaina päättyneestä COP-14:stä (7).

1. https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/

2. https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/

3. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta

4. http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia

5. https://yle.fi/uutiset/3-10720090

6. https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/

7. https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)

]]>
2 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa#comments EU kierrätys Muovi Valtameret YK Wed, 15 May 2019 17:22:19 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa
Spitzenkandidaten: 4 kpl http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten <p>Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.</p> <p>Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta (&quot;transferunionia&quot;) tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!</p> <p>Minkälaisen EUn siis haluan? Minulle kelpaa varsin hyvin sellainen EU, joka edelleen perustuu hallitusten väliseen tiiviseen yhteistyöhön. Itse asiassa entinen ETY (Euroopan talousyhteistyö) oli mainio.</p> <p>Nyt tullaankin itse äänestykseen. Antaisinko kalliin ääneni demarimepille, jonka S&amp;D-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <a href="https://cdn.images.express.co.uk/img/dynamic/78/590x/Frans-Timmermans-and-Jean-Claude-Juncker-909766.jpg"><strong>Frans Timmermans</strong></a> on yltiöfederalisti, jopa <em>äärimmäinen sellainen</em>? EN!</p> <p>Antaisinko ääneni Keskustalle tai RKP:lle, joiden &quot;liberaalin&quot; ALDE-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Guy Verhofstadt</strong> on mahdollisesti vieläkin federalistisempi kuin äsken mainittu herra Timmermans (kuten <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/decc731e-5715-4c22-ba46-f026df0e2613">Liisa Jaakonsaari ihan oikein alleviivasi</a>, vaikka samalla unohtikin kätevästi Frans Timmermansin suuret ansiot samalla saralla)? EN!</p> <p>Antaisinko ääneni kokkareille tai kristillisdemokraateille, joiden EPP-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Manfred Weber</strong> sentään puhuu hillitysti liittovaltion mahdollisesta kehityksestä? EHKÄ!</p> <p>Antaisinko ääneni (niin kenelle suomalaiselle?) ACRE/ECR-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Jan Zahradil</strong>ille? KYLLÄ! Juuri tämä tšekkiläisälykkö Jan edustaa eniten sitä, mitä minäkin haluan EU:sta. Suomalaisten kannalta Acren tilanne on siitä hassua, että perussuomalaiset lähtivät ryhmästä (<a href="https://www.acreurope.eu/our_family">siniset jäivät</a>). Suomen edustus kyseisessä ryhmässä on siis vaatimatonta/olematonta.</p> <p>Persut ovat aivan ilmeisesti perustamassa muiden sisarpuolueittensa kanssa uuden europarlamenttiryhmän, johon kuuluisivat LePenit, Salvinit, Orbanit, Wildersit ym. Itse en ole heistä kiinnostunut, vaikka nykyiselle EU:lle moinen (<em>EU:n</em>&nbsp;<em>aivan itsensä luoma</em>) vastavoima kieltämättä tekeekin hyvää. ACRE:n kannalta lienee sentään hyvää, että Hollannin uusi suurpuolue Forum voor Democratie on ilmoittanut liittyvänsä siihen. Vastaavasti Macronin puolue olisi liittymässä ALDE-ryhmään eli vaalien jälkeen ryhmien koostumus muuttuu rajusti.</p> <p>Joka tapauksessa, minun mielestäni Jan Zahradil puhuu harvinaisen usein järkeä ja hyvänä kakkosena tulee Manfred Weber. Mikäli Frans Timmermansista tulee Junckerin seuraaja, on syytä olla todella huolissaan....&quot;<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275781-hans-brusselmans">Hans Brusselmans</a>&quot;.</p> <p>Europarlamenttiryhmät Greens/EFA sekä GUE/NGL jäänevät edelleen sen verran pieniksi, etten ota niitä mukaan tähän blogiin.</p> <p><a href="https://www.euractiv.com/section/eu-elections-2019/video/over-a-coffee-with-jan-zahradil-lead-candidate-for-the-ecr/">Over a Coffee with Jan Zahradil lead candidate for the ECR</a></p> <p><a href="https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/">https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/</a></p> <p><strong>Spitzenkandidat</strong> (saksa) = kärkiehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.

Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta ("transferunionia") tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!

Minkälaisen EUn siis haluan? Minulle kelpaa varsin hyvin sellainen EU, joka edelleen perustuu hallitusten väliseen tiiviseen yhteistyöhön. Itse asiassa entinen ETY (Euroopan talousyhteistyö) oli mainio.

Nyt tullaankin itse äänestykseen. Antaisinko kalliin ääneni demarimepille, jonka S&D-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Frans Timmermans on yltiöfederalisti, jopa äärimmäinen sellainen? EN!

Antaisinko ääneni Keskustalle tai RKP:lle, joiden "liberaalin" ALDE-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Guy Verhofstadt on mahdollisesti vieläkin federalistisempi kuin äsken mainittu herra Timmermans (kuten Liisa Jaakonsaari ihan oikein alleviivasi, vaikka samalla unohtikin kätevästi Frans Timmermansin suuret ansiot samalla saralla)? EN!

Antaisinko ääneni kokkareille tai kristillisdemokraateille, joiden EPP-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Manfred Weber sentään puhuu hillitysti liittovaltion mahdollisesta kehityksestä? EHKÄ!

Antaisinko ääneni (niin kenelle suomalaiselle?) ACRE/ECR-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Jan Zahradilille? KYLLÄ! Juuri tämä tšekkiläisälykkö Jan edustaa eniten sitä, mitä minäkin haluan EU:sta. Suomalaisten kannalta Acren tilanne on siitä hassua, että perussuomalaiset lähtivät ryhmästä (siniset jäivät). Suomen edustus kyseisessä ryhmässä on siis vaatimatonta/olematonta.

Persut ovat aivan ilmeisesti perustamassa muiden sisarpuolueittensa kanssa uuden europarlamenttiryhmän, johon kuuluisivat LePenit, Salvinit, Orbanit, Wildersit ym. Itse en ole heistä kiinnostunut, vaikka nykyiselle EU:lle moinen (EU:n aivan itsensä luoma) vastavoima kieltämättä tekeekin hyvää. ACRE:n kannalta lienee sentään hyvää, että Hollannin uusi suurpuolue Forum voor Democratie on ilmoittanut liittyvänsä siihen. Vastaavasti Macronin puolue olisi liittymässä ALDE-ryhmään eli vaalien jälkeen ryhmien koostumus muuttuu rajusti.

Joka tapauksessa, minun mielestäni Jan Zahradil puhuu harvinaisen usein järkeä ja hyvänä kakkosena tulee Manfred Weber. Mikäli Frans Timmermansista tulee Junckerin seuraaja, on syytä olla todella huolissaan...."Hans Brusselmans".

Europarlamenttiryhmät Greens/EFA sekä GUE/NGL jäänevät edelleen sen verran pieniksi, etten ota niitä mukaan tähän blogiin.

Over a Coffee with Jan Zahradil lead candidate for the ECR

https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/

Spitzenkandidat (saksa) = kärkiehdokas

]]>
26 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten#comments EU Europarlamentin vaalit 2019 Eurovaalit Liittovaltiokehitys Wed, 15 May 2019 12:01:01 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten
Hesari ja Korkman: EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto <p><strong>&nbsp;</strong>Huhtikuun alussa Sixten Korkman kirjoitti Hesariin kolumnin, jossa suomi populismia ja puolusti EU:ta, mutta varsin heikoin tuloksin: <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin">http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin</a>. &nbsp;Nykymuodin mukaan hän kirjoitti myös ilmastonmuutoksesta. Korkman on kirjoittanut uuden kolumnin 14.5 otsikolla &rdquo;Miksi äänestää europarlamenttiäänestyksessä?&rdquo;. Asiat ovat kuitenkin ihan samat.</p><p>Korkman toteaa, että EU on kaikkialla populistien inhokki. Tässä hän osuu naulan kantaan. Populismilla ei ole selkeää määritelmää, mutta ehkä parhain määritelmä on, että se vastustaa poliittista eliittiä. Taustalla on Euroopassa ja USA:ssa havaittu ilmiö, että on syntynyt uusia puolueita, jotka eivät enää asetu oikeisto-vasemmisto-akselille, vaan asettuvat kaikkia entisiä vanhoja puolueita vastaan. Syynä on kansalaisten havainto, että hallitukset ja niiden puolueet vaihtuvat, mutta politiikassa ei tapahdu mitään muutosta.</p><p>Euroopassa populisteja yhdistää Korkmanin havainto, että ne ovat EU:ta vastaan. Näitä puolueita voidaan kuvata myös nationalistisiksi puolueiksi, koska ne korostavat isänmaallisuutta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta. Nationalismista on EU:ssa hyvää vauhtia tulossa samanlainen lyömäase kuin se oli Neuvostoliitossa. Vastustajat haluavat leimata populistisia puolueita herkästi myös äärioikeistoon kuuluviksi, mutta sitä ne ovat harvoin. Kyllä esimerkiksi Sipilän keskusta meni Kokoomuksen ohi äärioikealle pääomapiirien suosimisessa.</p><p>Sitten Korkman esittää ennenkin kuullun väitteen, että &rdquo;EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto&rdquo;. Tämä on poliittista kielenkäyttöä, jossa asiat voidaan esittää tosiasioiden vastaisesti, mutta sitä ei saa sanoa valehteluksi. Tämä on käytännön esimerkki poliittisen eliitin tavasta toimia, jossa tavallisten kansalaisten ajattelu- ja päätöksentekokykyä pahasti aliarvioidaan. Eiköhän jokainen suomalainen osaa itsekin arvioida, kuinka paljon EU on kaventanut Suomen itsenäisyyttä.</p><p>Yli puolet Korkmanin kolumnista käsittelee ilmastonmuutosta sillä tavalla, että kansalaisten mitta on täyttymässä. Hänen mukaansa Suomen tulee vaatia kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja &rdquo;<u>Kaikin keinoin</u> tulee pyrkiä saamaan Yhdysvallat tunnustamaan omaa vastuunsa Pariisin sopimuksen velvoitteista.&rdquo; Siis kaikin keinoin. Kuuluuko näihin keinoihin esimerkiksi amerikkalaisten tavaroiden ylimääräiset tullit, tai ostoboikotit tai saarto kuten Pohjois-Korean tapauksessa?</p><p>Korkman lähti alueelle, jota hän ei todennäköisesti tunne kovin hyvin tai ei tunnusta niitä. USA on laskenut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin EU ja Vihreä rahasto on saanut pienen alkupääomansa lähes täysin USA:lta. Tässä kohtaa voidaan kysyä, miksi Korkman otti kohteeksi USA:n ja sen ykköspopulistin ja ilmastoskeptikon Donald Trumpin eikä Kiinaa, jolla on vapaalippu hiilidioksidipäästöissä. Tämä on jälleen sellaista poliittista kannanottoa, joka koetaan populismin piirissä tyypilliseksi poliittisen eliitin puheeksi, jossa tosiasiat eivät ole kohdallaan ja jossa aliarvioidaan kansalaisten kykyä arvioida tilannetta tosiasioiden pohjalta.</p><p>Jos Hesari kuvittelee, että tällaisilla kirjoituksilla edistetään EU-myönteistä ajattelua, niin kannattaa ajatella toisen kerran. Juuri käydyt vaalit osoittivat, että esimerkiksi aivan yli äyräidensä mennyt ilmastonmuutoskohkaaminen kääntyi niitä puolueita vastaan, jotka kritiikittömästi toistelivat samoja iskulauseita ja jonka ydinsanoma oli, että pienen Suomen tulee pystyä pelastamaan maailma.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Huhtikuun alussa Sixten Korkman kirjoitti Hesariin kolumnin, jossa suomi populismia ja puolusti EU:ta, mutta varsin heikoin tuloksin: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin.  Nykymuodin mukaan hän kirjoitti myös ilmastonmuutoksesta. Korkman on kirjoittanut uuden kolumnin 14.5 otsikolla ”Miksi äänestää europarlamenttiäänestyksessä?”. Asiat ovat kuitenkin ihan samat.

Korkman toteaa, että EU on kaikkialla populistien inhokki. Tässä hän osuu naulan kantaan. Populismilla ei ole selkeää määritelmää, mutta ehkä parhain määritelmä on, että se vastustaa poliittista eliittiä. Taustalla on Euroopassa ja USA:ssa havaittu ilmiö, että on syntynyt uusia puolueita, jotka eivät enää asetu oikeisto-vasemmisto-akselille, vaan asettuvat kaikkia entisiä vanhoja puolueita vastaan. Syynä on kansalaisten havainto, että hallitukset ja niiden puolueet vaihtuvat, mutta politiikassa ei tapahdu mitään muutosta.

Euroopassa populisteja yhdistää Korkmanin havainto, että ne ovat EU:ta vastaan. Näitä puolueita voidaan kuvata myös nationalistisiksi puolueiksi, koska ne korostavat isänmaallisuutta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta. Nationalismista on EU:ssa hyvää vauhtia tulossa samanlainen lyömäase kuin se oli Neuvostoliitossa. Vastustajat haluavat leimata populistisia puolueita herkästi myös äärioikeistoon kuuluviksi, mutta sitä ne ovat harvoin. Kyllä esimerkiksi Sipilän keskusta meni Kokoomuksen ohi äärioikealle pääomapiirien suosimisessa.

Sitten Korkman esittää ennenkin kuullun väitteen, että ”EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto”. Tämä on poliittista kielenkäyttöä, jossa asiat voidaan esittää tosiasioiden vastaisesti, mutta sitä ei saa sanoa valehteluksi. Tämä on käytännön esimerkki poliittisen eliitin tavasta toimia, jossa tavallisten kansalaisten ajattelu- ja päätöksentekokykyä pahasti aliarvioidaan. Eiköhän jokainen suomalainen osaa itsekin arvioida, kuinka paljon EU on kaventanut Suomen itsenäisyyttä.

Yli puolet Korkmanin kolumnista käsittelee ilmastonmuutosta sillä tavalla, että kansalaisten mitta on täyttymässä. Hänen mukaansa Suomen tulee vaatia kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja ”Kaikin keinoin tulee pyrkiä saamaan Yhdysvallat tunnustamaan omaa vastuunsa Pariisin sopimuksen velvoitteista.” Siis kaikin keinoin. Kuuluuko näihin keinoihin esimerkiksi amerikkalaisten tavaroiden ylimääräiset tullit, tai ostoboikotit tai saarto kuten Pohjois-Korean tapauksessa?

Korkman lähti alueelle, jota hän ei todennäköisesti tunne kovin hyvin tai ei tunnusta niitä. USA on laskenut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin EU ja Vihreä rahasto on saanut pienen alkupääomansa lähes täysin USA:lta. Tässä kohtaa voidaan kysyä, miksi Korkman otti kohteeksi USA:n ja sen ykköspopulistin ja ilmastoskeptikon Donald Trumpin eikä Kiinaa, jolla on vapaalippu hiilidioksidipäästöissä. Tämä on jälleen sellaista poliittista kannanottoa, joka koetaan populismin piirissä tyypilliseksi poliittisen eliitin puheeksi, jossa tosiasiat eivät ole kohdallaan ja jossa aliarvioidaan kansalaisten kykyä arvioida tilannetta tosiasioiden pohjalta.

Jos Hesari kuvittelee, että tällaisilla kirjoituksilla edistetään EU-myönteistä ajattelua, niin kannattaa ajatella toisen kerran. Juuri käydyt vaalit osoittivat, että esimerkiksi aivan yli äyräidensä mennyt ilmastonmuutoskohkaaminen kääntyi niitä puolueita vastaan, jotka kritiikittömästi toistelivat samoja iskulauseita ja jonka ydinsanoma oli, että pienen Suomen tulee pystyä pelastamaan maailma.

 

]]>
21 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto#comments EU Eurovaalit Tue, 14 May 2019 19:08:37 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto
Euron valuviat korjattava http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava <p>Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen.&nbsp;Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.</p><p>Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.</p><p>Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.&nbsp;&nbsp;</p><p>Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.</p><p>Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.</p><p>Hanna Sarkkinen<br />Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja<br />Kansanedustaja<br />Eurovaaliehdokas</p><p>(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen. Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.

Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.

Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.  

Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.

Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.

Hanna Sarkkinen
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
Eurovaaliehdokas

(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)

]]>
13 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava#comments EU Euro Euroopan unioni Mon, 13 May 2019 14:28:04 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava
Brexit puolue johtaa selvästi Britanniassa http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa <p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10779477?">https://yle.fi/uutiset/3-10779477?</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll">https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ylen uutisen mukaan Brexit puolue johtaa mielipidekyselyitä paria viikkoa varsinaista äänestyspäivää.&nbsp;Mikäli nämä kannatusluvut muutetaan 34&nbsp; vs varsinaisesta Remain-puoluetta vastaan eli liberaaleita demokraatteja vastaan eli 12 paikkaa tulevassa parlamentissa niin Brexit:n kannatus on noin kolme kertaa suurempaa kuin Remain-vaihtoehtoa kannattavalla blokilla..</p><p>&nbsp;</p><p>Britanniassa tulevia Eu parlamentin vaaleja voidaan pitää pienimuotoisena kansanäänestyksenä siitä haluavatko Britannia lähteä Eu:sta vai ei. Mikäli äänestys päättyy selkeään Brexit-puolueen voittoon, voidaan tätä pitää selkeänä viestinä Mayn hallitukselle ja Britannia parlamentille lähteä Eu:sta välittömästi ennen kuin nyt valittavat MEP:t aloittavat edes istuntokautensa Brysslissä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

https://yle.fi/uutiset/3-10779477?

 

https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll

 

Ylen uutisen mukaan Brexit puolue johtaa mielipidekyselyitä paria viikkoa varsinaista äänestyspäivää. Mikäli nämä kannatusluvut muutetaan 34  vs varsinaisesta Remain-puoluetta vastaan eli liberaaleita demokraatteja vastaan eli 12 paikkaa tulevassa parlamentissa niin Brexit:n kannatus on noin kolme kertaa suurempaa kuin Remain-vaihtoehtoa kannattavalla blokilla..

 

Britanniassa tulevia Eu parlamentin vaaleja voidaan pitää pienimuotoisena kansanäänestyksenä siitä haluavatko Britannia lähteä Eu:sta vai ei. Mikäli äänestys päättyy selkeään Brexit-puolueen voittoon, voidaan tätä pitää selkeänä viestinä Mayn hallitukselle ja Britannia parlamentille lähteä Eu:sta välittömästi ennen kuin nyt valittavat MEP:t aloittavat edes istuntokautensa Brysslissä.

 

 

]]>
9 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa#comments Brexit Britannia EU Voting Sun, 12 May 2019 18:14:12 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa
Jo puolet luottotiedottomista on siirtynyt äänestämään Perussuomalaisia http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia <p>Suomen politiikassa on ottamassa vallan syrjäytetyt kansalaiset, luottotiedottomat ja ulosotossa olevat ylivelkaiset, joita on jo puolimiljoonaa. Heidän edustus on vahva jo nykyisessä Eduskunnassa. Kiitos siitä Kepulle, Demareille ja Kokoomukselle, jotka ovat sivuuttaneet yksityisyrittäjät ja kuluttajat, heidän oikeusturvansa jo 28-vuotta, Esko Ahon hallituksesta ja Koiviston konklaavista lähtien.</p> <p>Väitän että, vähintään joka toinen luottotiedoton äänestää Perussuomalaisia, sillä ns. vanhat puolueet eivät puuttuneet ajoissa kuluttajien pikavippeihin ja velallisten oikeusturvan parantamiseen, vaan tukivat velkaa tyrkyttäviä pankkeja ja pikavippifirmoja. Poliitikot edesauttoivat lainsäädännöillä tätä kehitystä ja samalla ylikansallisia veroparatiisista operoivia perintäyhtiöitä. Tämä on se poliitikkojen luoma kansallinen uhka.&nbsp;</p> <p>Suomessa Perussuomalaiset, ja heidän kumppaninsa muualla Euroopassa, valtaan päästyään eivät tietenkään halua parantaa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa, sillä se tarkoittaisi äänestäjien ja poliittisen vallan menetystä.&nbsp;</p> <p>Sama tilanne on useassa Euroopan maassa. Italiassa, Espanjassa, Kreikassa&hellip; Kiitos siitä ex-talouskomisaari Olli Rhenille. Hän onnistui pysäyttämään paikallisen yksityisyrittäjyyden ja loi samalla rajattomat mahdollisuudet ylikansallisille yhtiöille ja rahoittajille laajentua Euroopassa. Luoden useaan maahan monopoliaseman ylikansallisille ja paikallisille monopoliyhtiöille eri aloilla; palveluille, kaupalle, tuotannolle, rahoittajille ja medialle. Siitä seurasi paikallisten yksityisyritysten konkurssit ja paikallisten työttömyys. Kansalaisten kotien menetykset, asunnottomuus, nuorten syrjäytyminen, köyhyys, jatkuva työttömyys, tyytymättömyys ja arvojen koventuminen. Konservatiivisten arvojen nousun ja niiden arvoja korostavien puolueiden äänestämisen.</p> <p>Jos tulevat hallitukset, Suomessa ja Euroopassa, eivät puutu näihin kansalaisten, paikallisten yrittäjien ja valtion perusarvojen palauttamiseen ja parantamiseen, niin edessä on hitlereiden ja stalinien valtaan nousu. Euroopan ajautuminen totaaliseen hajoamiseen, josta seurauksena on Euroopan valtioiden sotilaallinen heikentyminen ja Venäjän vallan vahvistuminen ja todellinen sotilaallinen uhka valtioiden itsenäisyydelle.</p> <p>Tätä kehitystä on edesauttanut ulkomailta tullut rahoitus poliitikoille ja virkamiehille, niin Suomessa kuin muissa Euroopan valtioissa. Kymppitonnin ulkomaalaisella luottokortilla on voinut ostaa vieras valtio poliitikkoja ja virkamiehiä.&nbsp;</p> <p>Eikö Suomessa ole edes yhtä isänmaallista Eurooppalaista poliitikkoa tai mediaa, joka kertoisi omalla kasvolla ja äänellä tämän vaarallisen kehityksen? Vai eikö tätä ymmärretä?</p> <p>Älkää jättäkö ylivelkaisen kansalaisen ainoaksi haaveeksi uuden elämän aloittamiseksi sitä, että Suomen miehittäjä antaa velat anteeksi heti!</p> <p>Ehkä olisi parempi ottaa valtiolle velkaa ja maksaa kaikkien nyt ulosotossa olevien velallisten velat ja perustaa valtion perintäyhtiö, joka perisi ilman lisäkuluja. Velanantajille vastuu annettavasta velasta, ettei velkaa annettaisi sellaiselle henkilölle, joka velasta ei tuloillaan selviä, silloin velanantajalla ei ole oikeutta periä velkaa. Velkavankeus tuhoaa velallisen jo vuodessa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli velkasaneerausajaksi yksi vuosi. Velan vakuuksien realisointi erityisen valvonnan alle, että yhtään realisointia ei tapahdu alihintaisesti. Konkurssipesänhoitajan määrää ja sitä valvoo erillinen riippumaton taho. &rdquo;Heikomman suoja&rdquo; otettava huomioon jokaisessa velkomusasiassa. Tavarakaupassa velan vakuutena vain ostettu tavara, muuta vakuutta siitä ei voi vaatia. Yrittäjälle oikeusturvavakuutus, joka kattaa myös yrittäjän konkurssitilanteessa. Tässä muutama vinkki näin alkajaiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen politiikassa on ottamassa vallan syrjäytetyt kansalaiset, luottotiedottomat ja ulosotossa olevat ylivelkaiset, joita on jo puolimiljoonaa. Heidän edustus on vahva jo nykyisessä Eduskunnassa. Kiitos siitä Kepulle, Demareille ja Kokoomukselle, jotka ovat sivuuttaneet yksityisyrittäjät ja kuluttajat, heidän oikeusturvansa jo 28-vuotta, Esko Ahon hallituksesta ja Koiviston konklaavista lähtien.

Väitän että, vähintään joka toinen luottotiedoton äänestää Perussuomalaisia, sillä ns. vanhat puolueet eivät puuttuneet ajoissa kuluttajien pikavippeihin ja velallisten oikeusturvan parantamiseen, vaan tukivat velkaa tyrkyttäviä pankkeja ja pikavippifirmoja. Poliitikot edesauttoivat lainsäädännöillä tätä kehitystä ja samalla ylikansallisia veroparatiisista operoivia perintäyhtiöitä. Tämä on se poliitikkojen luoma kansallinen uhka. 

Suomessa Perussuomalaiset, ja heidän kumppaninsa muualla Euroopassa, valtaan päästyään eivät tietenkään halua parantaa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa, sillä se tarkoittaisi äänestäjien ja poliittisen vallan menetystä. 

Sama tilanne on useassa Euroopan maassa. Italiassa, Espanjassa, Kreikassa… Kiitos siitä ex-talouskomisaari Olli Rhenille. Hän onnistui pysäyttämään paikallisen yksityisyrittäjyyden ja loi samalla rajattomat mahdollisuudet ylikansallisille yhtiöille ja rahoittajille laajentua Euroopassa. Luoden useaan maahan monopoliaseman ylikansallisille ja paikallisille monopoliyhtiöille eri aloilla; palveluille, kaupalle, tuotannolle, rahoittajille ja medialle. Siitä seurasi paikallisten yksityisyritysten konkurssit ja paikallisten työttömyys. Kansalaisten kotien menetykset, asunnottomuus, nuorten syrjäytyminen, köyhyys, jatkuva työttömyys, tyytymättömyys ja arvojen koventuminen. Konservatiivisten arvojen nousun ja niiden arvoja korostavien puolueiden äänestämisen.

Jos tulevat hallitukset, Suomessa ja Euroopassa, eivät puutu näihin kansalaisten, paikallisten yrittäjien ja valtion perusarvojen palauttamiseen ja parantamiseen, niin edessä on hitlereiden ja stalinien valtaan nousu. Euroopan ajautuminen totaaliseen hajoamiseen, josta seurauksena on Euroopan valtioiden sotilaallinen heikentyminen ja Venäjän vallan vahvistuminen ja todellinen sotilaallinen uhka valtioiden itsenäisyydelle.

Tätä kehitystä on edesauttanut ulkomailta tullut rahoitus poliitikoille ja virkamiehille, niin Suomessa kuin muissa Euroopan valtioissa. Kymppitonnin ulkomaalaisella luottokortilla on voinut ostaa vieras valtio poliitikkoja ja virkamiehiä. 

Eikö Suomessa ole edes yhtä isänmaallista Eurooppalaista poliitikkoa tai mediaa, joka kertoisi omalla kasvolla ja äänellä tämän vaarallisen kehityksen? Vai eikö tätä ymmärretä?

Älkää jättäkö ylivelkaisen kansalaisen ainoaksi haaveeksi uuden elämän aloittamiseksi sitä, että Suomen miehittäjä antaa velat anteeksi heti!

Ehkä olisi parempi ottaa valtiolle velkaa ja maksaa kaikkien nyt ulosotossa olevien velallisten velat ja perustaa valtion perintäyhtiö, joka perisi ilman lisäkuluja. Velanantajille vastuu annettavasta velasta, ettei velkaa annettaisi sellaiselle henkilölle, joka velasta ei tuloillaan selviä, silloin velanantajalla ei ole oikeutta periä velkaa. Velkavankeus tuhoaa velallisen jo vuodessa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli velkasaneerausajaksi yksi vuosi. Velan vakuuksien realisointi erityisen valvonnan alle, että yhtään realisointia ei tapahdu alihintaisesti. Konkurssipesänhoitajan määrää ja sitä valvoo erillinen riippumaton taho. ”Heikomman suoja” otettava huomioon jokaisessa velkomusasiassa. Tavarakaupassa velan vakuutena vain ostettu tavara, muuta vakuutta siitä ei voi vaatia. Yrittäjälle oikeusturvavakuutus, joka kattaa myös yrittäjän konkurssitilanteessa. Tässä muutama vinkki näin alkajaiseksi.

]]>
27 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia#comments Esko Ahon hallitus EU hallitus Luottotiedoton Perussuomalaiset Sun, 12 May 2019 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia
EU ja yrittäjän ymmärrys http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275842-eu-ja-yrittajan-ymmarrys <p>Kerroin yhdessä eurovaalitilaisuudessa miten tärkeää on, että parlamentissa istuu myös yrittäjiä ja yritysmaailman edustajia. Yksi kuulija kommentoi, että EU-tasoiset päätökset vaativat ammattipolitiikon järkeä ja ymmärrystä.</p><p>Pelottava skenaario. Jos EU-päätöksenteko ei mene yrittäjän järkeen, ei EU:ssa ole järkeä.</p><p>EU:n peruspilarit pohjautuvat ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen sekä rauhan ja tasapainon turvaamiseen. Kaikki näihin tavoitteisiin päästään talouspolitiikan turvaamisella ja ymmärtämällä mitä globaali maailmantalous Euroopalle tarkoittaa. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja vahva EU toteuttaa parhaiten unionin perustavoitteita.</p><p>Lähes kaikki viime vuosina EU:n tasapainoa horjuttaneet kriisit ovat alkulähteiltään taloudellisia. Turvapaikanhakijoiden valtavaa aaltoa on mitattu paitsi turvallisuuden, mutta etenkin talouden näkökulmasta. Paljonko maahanmuutto maksaa EU:lle ja mikä on kunkin jäsenvaltion kantokyky.</p><p>Syksyllä alkaneet keltaliivien protestit lähtivät liikkeelle arkipäiväisesti bensan hinnoista ja ovat sittemmin laajentuneet sosiaalipolitiikkaan ja ihmisten taloudellisen aseman heikkenemiseen. Talouden epävarmuus tai vaikkapa Euroopan suuri nuorisotyöttömyys on uhka yhteiskuntarauhalle ja polttoainetta levottomuuksille. Jokaiselle EU-kansalaiselle tärkeitä ovat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut ja ne taataan ainoastaan kestävällä taloudenpidolla.</p><p>Arkipäivän työnteossa 24 miljoonassa eurooppalaisessa yrityksessä konkretisoituvat ne päätökset, joita EU:ssa tehdään. Siksi on tärkeää, että meppeinä istuisi mahdollisimman monta eri toimialoilla työhistoriaansa tehneitä ihmisiä ja vielä mielummin yrittäjätaustaisia ihmisiä.</p><p>Moni hyvältä kuulostava lakialoite kuulostaa lähtökohdiltaan kannatettavalta. Tilanne voi muuttua toisenlaiseksi kun sen vaikutuksia aletaan peilata käytännön elämään, yrityksiin tai julkisen sektorin toimijoihin.</p><p>Paula Aikio-Tallgren</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kerroin yhdessä eurovaalitilaisuudessa miten tärkeää on, että parlamentissa istuu myös yrittäjiä ja yritysmaailman edustajia. Yksi kuulija kommentoi, että EU-tasoiset päätökset vaativat ammattipolitiikon järkeä ja ymmärrystä.

Pelottava skenaario. Jos EU-päätöksenteko ei mene yrittäjän järkeen, ei EU:ssa ole järkeä.

EU:n peruspilarit pohjautuvat ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen sekä rauhan ja tasapainon turvaamiseen. Kaikki näihin tavoitteisiin päästään talouspolitiikan turvaamisella ja ymmärtämällä mitä globaali maailmantalous Euroopalle tarkoittaa. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja vahva EU toteuttaa parhaiten unionin perustavoitteita.

Lähes kaikki viime vuosina EU:n tasapainoa horjuttaneet kriisit ovat alkulähteiltään taloudellisia. Turvapaikanhakijoiden valtavaa aaltoa on mitattu paitsi turvallisuuden, mutta etenkin talouden näkökulmasta. Paljonko maahanmuutto maksaa EU:lle ja mikä on kunkin jäsenvaltion kantokyky.

Syksyllä alkaneet keltaliivien protestit lähtivät liikkeelle arkipäiväisesti bensan hinnoista ja ovat sittemmin laajentuneet sosiaalipolitiikkaan ja ihmisten taloudellisen aseman heikkenemiseen. Talouden epävarmuus tai vaikkapa Euroopan suuri nuorisotyöttömyys on uhka yhteiskuntarauhalle ja polttoainetta levottomuuksille. Jokaiselle EU-kansalaiselle tärkeitä ovat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut ja ne taataan ainoastaan kestävällä taloudenpidolla.

Arkipäivän työnteossa 24 miljoonassa eurooppalaisessa yrityksessä konkretisoituvat ne päätökset, joita EU:ssa tehdään. Siksi on tärkeää, että meppeinä istuisi mahdollisimman monta eri toimialoilla työhistoriaansa tehneitä ihmisiä ja vielä mielummin yrittäjätaustaisia ihmisiä.

Moni hyvältä kuulostava lakialoite kuulostaa lähtökohdiltaan kannatettavalta. Tilanne voi muuttua toisenlaiseksi kun sen vaikutuksia aletaan peilata käytännön elämään, yrityksiin tai julkisen sektorin toimijoihin.

Paula Aikio-Tallgren

]]>
20 http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275842-eu-ja-yrittajan-ymmarrys#comments Kotimaa EU Kilpailukyky Talous Yrittäjyys Sat, 11 May 2019 16:23:37 +0000 Paula Aikio-Tallgren http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275842-eu-ja-yrittajan-ymmarrys
Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275820-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta <p>&nbsp;</p><p>Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.</p><p>EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.</p><p>Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.</p><p>EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.</p><p>Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?</p><p>Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).</p><p>Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.</p><p><strong>Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta</strong></p><p>Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.</p><p>EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.</p><p>Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.</p><p>EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.</p><p>Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?</p><p>Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).</p><p>Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.

EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.

Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.

EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?

Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).

Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.

Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta

Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.

EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.

Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.

EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?

Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).

Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.

]]>
0 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275820-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta#comments EU Minimipalkka Työehtosopimukset Työelämä Sat, 11 May 2019 10:00:00 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275820-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta
Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275821-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta <p>&nbsp;</p><p>Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.</p><p>EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.</p><p>Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.</p><p>EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.</p><p>Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?</p><p>Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).</p><p>Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.</p><p><strong>Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta</strong></p><p>Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.</p><p>EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.</p><p>Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.</p><p>EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.</p><p>Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?</p><p>Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).</p><p>Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.

EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.

Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.

EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?

Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).

Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.

Palkkojen polkeminen on kitkettävä Euroopasta

Alipalkkaus, näennäisyrittäjyys ja alustatyö ovat valitettavan yleisiä työehtojen polkemisen esimerkkejä sekä Suomessa että koko EU:ssa. Turvattomuus, vahva riippuvuus yhdestä työnantajasta, ylipitkät työpäivät ja -viikot sekä tessin alittavat palkat ovat ilmiöitä, joita joudumme valitettavasti todistamaan ympäri Eurooppaa.

EU:n sisällä erot jäsenmaiden vähimmäispalkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä suorastaan houkuttelevat yrityksiä käyttämään tilannetta hyväksi. Toisaalta ulkomaalainen työvoima on usein altis työperäiselle hyväksikäytölle, sillä heillä on usein puutteelliset tiedot kohdemaan palkoista ja työehdoista.

Halpatyömarkkinoiden syntyminen on kestävän kehityksen totaalinen vastakohta. Se vääristää yritysten välistä kilpailua ja johtaa pahimmillaan negatiiviseen kierteeseen, jossa on käynnissä jatkuva reilusti toimivien yritysten pudotuspeli. Halpatyömarkkinoilla myös murennetaan valtioiden rahoituspohjaa: yhtäältä alipalkkaus vähentää verotuloja ja toisaalta toimeentulo-ongelmia joudutaan paikkaamaan sosiaaliturvalla. Matala työehtojen vähimmäistaso itsessään on perin huono kannuste yritysten kehittämiselle ja talouskasvun edellytysten luomiselle.

EU on konkreettisella tasolla pyrkinyt hillitsemään palkkadumppausta mm. lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Direktiivi takaa kohdemaan työehdot myös maan ulkopuolelta tuleville lähetetyille työntekijöille. Tämä toimii suomalaisten työntekijöiden hyväksi kahta kautta: ulkomaille lähtevälle työntekijälle on taattu kohdemaan työehdot ja vastaavasti Suomeen tuleville ulkomaisille työntekijöille ei voi esimerkiksi maksaa alle suomalaisten työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Toukokuussa 2018 pidetyssä lopullisessa äänestyksessä kiinnitti huomiota se, että Suomen nykyisistä mepeistä kaikki muut äänestivät parlamentissa direktiivin puolesta, paitsi perussuomalaisista Jussi Halla-aho äänesti esitystä vastaan ja Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää. Tämä herättää kysymyksen, ovatko perussuomalaiset puolueena suomalaisen työntekijän asialla, kuten he väittävät olevansa?

Direktiivi vaikeuttaa selkeästi halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Suurin osa EU:n sisällä lähetettävistä työntekijöistä tulee halvemman työvoiman maista kalliimpiin maihin. Suurin lähettäjämaa on Puola noin 440 000 työntekijällä ja suurin vastaanottajamaa Saksa, johon saapui vuonna 2016 yli puoli miljoonaa lähetettyä työntekijää (Euroopan komissio 2016).

Ongelman ytimessä eivät kuitenkaan ole ulkomaalaiset työntekijät, vaan työehtoja dumppaavat yritykset. Yritysten epäeettistä toimintaa ei siten estetä rajoja sulkemalla, vaan valvomalla, että työehtojen vähimmäistasoa noudatetaan. Pohjoismainen malli, jossa laajalti sitovat työehtosopimukset takaavat kunnollisen työehtojen vähimmäistason työntekijöille ja tasapuoliset kilpailuedellytykset yrityksille, on pohja, jota pitää edistää koko EU:n alueella.

]]>
2 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275821-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta#comments EU Minimipalkka Työehtosopimukset Työelämä Sat, 11 May 2019 10:00:00 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275821-palkkojen-polkeminen-on-kitkettava-euroopasta
Hans Brusselmans http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275781-hans-brusselmans <p>Osoituksena siitä, miten Keski-Euroopassa tulevia EU-vaaleja käydään paljon kovimmilla kierroksilla kuin täällä Pohjolassa, oheistan hyvin tehdyn satiirin eräästä &quot;Hans Brusselmans&quot;ista (kesto 3 min). Tarkkaavaiset lukijat huomaavat, että ivailun varsinainen kohde on eurosalonkisosialistien nokkamies, EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, joka <em>jo nyt itsevarmasti</em> <a href="https://www.elsevierweekblad.nl/verhaal-van-de-dag/achtergrond/2019/04/685746-685746/">ilmoittaa olevansa Junckerin seuraaja</a>...</p><p>Timmermans on Hollannin entisen mahtipuolueen PvdA:n entinen ulkoministeri ja miehen rajaton itseluottamus on siitä outoa, että hänen demaripuolueensa on kotimaassaan kuihtunut sirpalepuolueeksi.. Videon tekijät eivät suinkaan ole &quot;oikeistopopulisteja&quot; vaan Hollannin vasemmistopuolue SP, joka europarlamentissa istuu samassa ryhmässä kuin meidän vasemmistoliitto (GUE/NGL eli Confederal Group of the European United Left/Nordic Green).</p><p>Tämän, juuri nyt Hollannissa varsin suositun ja ajankohtaisen videon tekstitys on tietysti hollanniksi, mutta ei syytä huoleen: blogisti palveli teitä ilomielin. Lienee muutenkin teille jo ilmiselvää, ettei blogisti ole federalistia (Hansin tavoin) vaan iloinen lokalisti, joka kannattaa <em>hallitusten välistä EU:ta.</em></p><p>Käännöstekstitys:</p><p><em>Dit? Dit is Hans. Hans Brusselmans</em> (Tämäkö? Tämähan on Hans. Hans Brusselmans)</p><p><em>Hans wil één Europese superstaat</em> (Hans haluaa yhtä eurooppalaista supervaltiota)</p><p><em>Eén groot en machtig Brussel. Dat heerst over heel Europa</em> (Yksi suuri ja mahtava Brysseli, joka hallitsee koko Eurooppaa)</p><p><em>Groot, groter, grootst. Dat is het motto van Hans</em> (Suuri, suurempaa, suurin. Se on Hansin tunnuslause)</p><p><em>Waarom zou je die boerenpummels zelf laten beslissen?</em> (Miksi antaisit näitä juntteja itse tehdä päätöksiä?)</p><p><em>Ook als de Fransen en Nederlanders zijn Europese grondwet afwijzen, vindt Hans met zijn maatjes in Brussel steeds weer een manier om die alsnog door te duwen</em> (Vaikka niin ranskalaiset kuin hollantilaiset äänestivätkin hänen eurooppalaista perustuslakeansa vastaan, niin Hans löytää yhdessä Brysselin kavereittensa kanssa yhä uudestaan uuden menetelmän saada tahtonsa läpi):</p><p><em>Andere kaft. Andere naam. Dezelfde inhoud</em> (Toiset kansiot. Toinen nimi. Sama sisältö)</p><p><em>Dát is Hans</em> (Tällainen on Hans)</p><p><em>Wij in Brussel weten wat het beste voor ze is, zegt Hans</em> (Me, Brysselissä, tiedämme mitä heille on parasta, sanoo Hans)</p><p><em>Er is maar één route: meer, groter en alles naar Brussel</em> (Tarjolla on vain yksi tie: enempää, suurempaa ja kaikki Brysseliin)</p><p><em>Boerenpummels met hun kleinburgelijke eisen: meer pensioen, meer zorg. We willen allemaal wel eens wat </em>(Nuo juntit, pikkuporvarillisinä vaatimuksinein: enemmän eläkettä, enemmän hoivapalveluita. Kaikkihan me aina haluaisimme jotakin)</p><p><em>Het volk moet opgevoed worden. Gecorrigeerd</em> (Meidän pitää kasvattaa kansaa. Kansaa pitää ojentaa)</p><p><em>Als het moet haalt Hans er zelfs de oorlog bij</em> (Tarpeen vaatiessa Hans ottaa jopa toisen maailmansodan omaksi avuksi)</p><p><em>Hans en zijn maatjes cashen 30 000 euro. Per maand!</em> (Hans ja hänen kaverinsa nettoavat 30 tonnia kuussa!)</p><p><em>Dat is toch heerlijk?</em> (Sehän on makeaa, eikö?)</p><p><em>Hij wil meer. Meer! Want Hans doet het niet voor de kruimels</em> (Hän haluaa enemmän. Enemmän! Koska Hans ei ole kiinnostunut pikkumurusista)</p><p><em>Hans wil Nederland opslokken </em>(Hans haluaa nielaistaa koko Hollannin)</p><p><em>Stop de Europese elite! Laat ze Nederland niet opslokken</em> (Pysäytä Euroopan eliitti! Älä anna heidän nielaistaa Hollantia)</p><p><em>Laat Brussel niet de baas zijn</em> (Älä anna Brysselin toimia pomona)</p><p><em>Stem 23 mei SP </em>(Äänestä 23. toukokuuta SP)</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/aA4jUU-ntHs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/aA4jUU-ntHs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osoituksena siitä, miten Keski-Euroopassa tulevia EU-vaaleja käydään paljon kovimmilla kierroksilla kuin täällä Pohjolassa, oheistan hyvin tehdyn satiirin eräästä "Hans Brusselmans"ista (kesto 3 min). Tarkkaavaiset lukijat huomaavat, että ivailun varsinainen kohde on eurosalonkisosialistien nokkamies, EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, joka jo nyt itsevarmasti ilmoittaa olevansa Junckerin seuraaja...

Timmermans on Hollannin entisen mahtipuolueen PvdA:n entinen ulkoministeri ja miehen rajaton itseluottamus on siitä outoa, että hänen demaripuolueensa on kotimaassaan kuihtunut sirpalepuolueeksi.. Videon tekijät eivät suinkaan ole "oikeistopopulisteja" vaan Hollannin vasemmistopuolue SP, joka europarlamentissa istuu samassa ryhmässä kuin meidän vasemmistoliitto (GUE/NGL eli Confederal Group of the European United Left/Nordic Green).

Tämän, juuri nyt Hollannissa varsin suositun ja ajankohtaisen videon tekstitys on tietysti hollanniksi, mutta ei syytä huoleen: blogisti palveli teitä ilomielin. Lienee muutenkin teille jo ilmiselvää, ettei blogisti ole federalistia (Hansin tavoin) vaan iloinen lokalisti, joka kannattaa hallitusten välistä EU:ta.

Käännöstekstitys:

Dit? Dit is Hans. Hans Brusselmans (Tämäkö? Tämähan on Hans. Hans Brusselmans)

Hans wil één Europese superstaat (Hans haluaa yhtä eurooppalaista supervaltiota)

Eén groot en machtig Brussel. Dat heerst over heel Europa (Yksi suuri ja mahtava Brysseli, joka hallitsee koko Eurooppaa)

Groot, groter, grootst. Dat is het motto van Hans (Suuri, suurempaa, suurin. Se on Hansin tunnuslause)

Waarom zou je die boerenpummels zelf laten beslissen? (Miksi antaisit näitä juntteja itse tehdä päätöksiä?)

Ook als de Fransen en Nederlanders zijn Europese grondwet afwijzen, vindt Hans met zijn maatjes in Brussel steeds weer een manier om die alsnog door te duwen (Vaikka niin ranskalaiset kuin hollantilaiset äänestivätkin hänen eurooppalaista perustuslakeansa vastaan, niin Hans löytää yhdessä Brysselin kavereittensa kanssa yhä uudestaan uuden menetelmän saada tahtonsa läpi):

Andere kaft. Andere naam. Dezelfde inhoud (Toiset kansiot. Toinen nimi. Sama sisältö)

Dát is Hans (Tällainen on Hans)

Wij in Brussel weten wat het beste voor ze is, zegt Hans (Me, Brysselissä, tiedämme mitä heille on parasta, sanoo Hans)

Er is maar één route: meer, groter en alles naar Brussel (Tarjolla on vain yksi tie: enempää, suurempaa ja kaikki Brysseliin)

Boerenpummels met hun kleinburgelijke eisen: meer pensioen, meer zorg. We willen allemaal wel eens wat (Nuo juntit, pikkuporvarillisinä vaatimuksinein: enemmän eläkettä, enemmän hoivapalveluita. Kaikkihan me aina haluaisimme jotakin)

Het volk moet opgevoed worden. Gecorrigeerd (Meidän pitää kasvattaa kansaa. Kansaa pitää ojentaa)

Als het moet haalt Hans er zelfs de oorlog bij (Tarpeen vaatiessa Hans ottaa jopa toisen maailmansodan omaksi avuksi)

Hans en zijn maatjes cashen 30 000 euro. Per maand! (Hans ja hänen kaverinsa nettoavat 30 tonnia kuussa!)

Dat is toch heerlijk? (Sehän on makeaa, eikö?)

Hij wil meer. Meer! Want Hans doet het niet voor de kruimels (Hän haluaa enemmän. Enemmän! Koska Hans ei ole kiinnostunut pikkumurusista)

Hans wil Nederland opslokken (Hans haluaa nielaistaa koko Hollannin)

Stop de Europese elite! Laat ze Nederland niet opslokken (Pysäytä Euroopan eliitti! Älä anna heidän nielaistaa Hollantia)

Laat Brussel niet de baas zijn (Älä anna Brysselin toimia pomona)

Stem 23 mei SP (Äänestä 23. toukokuuta SP)

 

https://www.youtube.com/watch?v=aA4jUU-ntHs

]]>
9 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275781-hans-brusselmans#comments EU Europarlamentin vaalit 2019 Eurovaalit Liittovaltiokehitys Fri, 10 May 2019 10:23:18 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275781-hans-brusselmans
EU – isäntä vai renki? http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275776-eu-isanta-vai-renki <p>Monet tämän ajan haasteet eivät pysähdy valtioiden rajoille. Ympäristö- ja energiakysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, veronkierto, ihmiskauppa ja pakolaisuus sekä monet muut ongelmat vaativat ratketakseen toimivaa yhteistyötä niin ihmisten kuin valtioidenkin välillä.</p><p>Rajat ylittävä yhteistyö rauhan ja vakauden edistämiseksi oli myös alun perin Euroopan unionin perustamisen taustalla oleva aate, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin toisen maailmansodan ja holokaustin kauhujen jälkeen. Ikävä kyllä EU:n nykykehitys on johtanut monille eksyttäville sivupoluille.</p><p>Euroopan parlamentissa viettämäni vuodet todistivat minulle, että eurooppalaisessa yhteistyössä ja päätöksenteossa on rutkasti parannettavaa. Kasvava, raskas hallintokoneisto, liika byrokratia ja suuria jäsenvaltioita suosiva toimielinjärjestelmä ovat EU:n arkipäivää, puhumattakaan kaikista pienimmistä järjettömyyksistä kuten rallista Brysselin ja Strasbourgin välillä.</p><p>Talouskriisi viimeistään paljasti sen, että EU-jäsenvaltiot toimivat kukin kansallisten etujensa ajamina. Jäsenmaat välttelevät vaikeita rakenteellisia uudistuksia ja haluavat jättää oman taloutensa ongelmat muiden huoleksi. EU-rahastojen varoja käytetään väärin ja tehottomasti. Maahanmuuttokriisissäkin jäsenvaltiot vierittivät vastuitaan toisille.</p><p>Niinpä EU:n nykytilaan on saatava muutos. Eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, vaan jokaisen on huolehdittava vastuullisesta talouspolitiikastaan. Myös Suomen on nettomaksajana saatava enemmän irti EU:sta. Suomalaista työtä ja hyvinvointia on puolustettava ja unionin epäkohtiin puututtava rankalla kädellä.</p><p>Suomen heinäkuussa alkava puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajakausi osuu merkittävään Eurooppa-politiikan taitekohtaan. Tuona aikana pitkälti ratkaistaan muun muassa suomalaisen maatalouden ja Suomen erityisolojen puolustaminen osana rahoituskehystä.</p><p>Linjaukset puheenjohtajakautenamme ovat muutenkin erittäin tärkeitä, koska Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehtävänä on keskeisiä Euroopan unionin suuntaan vaikuttavia valintoja kuten rahaliiton, maahanmuuttopolitiikan ja turvallisuusyhteistyön syventäminen.</p><p>Perustava linjaero EU:ssa on, että toiset haluavat keskusvallan vahvistamista ja yhteisvastuun kasvattamista ja toiset pyrkivät säilyttämään jäsenvaltioiden itsenäisyyttä sekä omaa vastuuta mahdollisimman pitkälle. Kaipa sen voisi tiivistää niin, että toisille EU on isäntä, jota jäsenvaltiot palvelevat ja toisille renki, joka palvelee jäsenvaltioita.</p><p>Itselleni on tärkeää puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta ja vastustaa liittovaltiokehitystä. Vanhan kristillisdemokraattisen subsidiariteetti- eli lähipäätösperiaatteen mukaan EU:n tulee hoitaa vain niitä asioita, jotka sille on annettu. Myös liian yksityiskohtainen direktiivitehtailu kasvattaa byrokratiaa ja lisää esimerkiksi yritysten ja maatilojen sääntelytaakkaa. Yhteistyötä tarvitaan ennen kaikkea niissä asioissa, joissa se tuottaa lisäarvoa kansalliseen politiikkaan.</p><p>Budjettien, direktiivien ja asetusten keskellä ei saa kuitenkaan unohtaa oleellisinta. Tärkeintä on puolustaa Euroopan henkistä arvoperintöä, sillä se määrittää koko maanosan tulevaisuuden.</p><p>Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti tästä valtiopäivien avauspuheessaan osuvasti: &rdquo;Ja tärkein viimeksi: yhteiset arvomme, joista eurooppalainen henki rakentuu. On sanottu, että tuo henki on kotoisin kolmiosta Jerusalem, Ateena ja Rooma. Niiltä perityt uskonto ja eettisyys, kulttuuri ja järjestys ovat jalostuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Euroopaksi. Pidetään siitä kiinni.&rdquo;</p><p>Ääriliikkeiden, populismin ja pelottelun aikakaudella on hyvä muistuttaa ja muistaa, mistä ennen kaikkea tulee pitää kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet tämän ajan haasteet eivät pysähdy valtioiden rajoille. Ympäristö- ja energiakysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, veronkierto, ihmiskauppa ja pakolaisuus sekä monet muut ongelmat vaativat ratketakseen toimivaa yhteistyötä niin ihmisten kuin valtioidenkin välillä.

Rajat ylittävä yhteistyö rauhan ja vakauden edistämiseksi oli myös alun perin Euroopan unionin perustamisen taustalla oleva aate, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin toisen maailmansodan ja holokaustin kauhujen jälkeen. Ikävä kyllä EU:n nykykehitys on johtanut monille eksyttäville sivupoluille.

Euroopan parlamentissa viettämäni vuodet todistivat minulle, että eurooppalaisessa yhteistyössä ja päätöksenteossa on rutkasti parannettavaa. Kasvava, raskas hallintokoneisto, liika byrokratia ja suuria jäsenvaltioita suosiva toimielinjärjestelmä ovat EU:n arkipäivää, puhumattakaan kaikista pienimmistä järjettömyyksistä kuten rallista Brysselin ja Strasbourgin välillä.

Talouskriisi viimeistään paljasti sen, että EU-jäsenvaltiot toimivat kukin kansallisten etujensa ajamina. Jäsenmaat välttelevät vaikeita rakenteellisia uudistuksia ja haluavat jättää oman taloutensa ongelmat muiden huoleksi. EU-rahastojen varoja käytetään väärin ja tehottomasti. Maahanmuuttokriisissäkin jäsenvaltiot vierittivät vastuitaan toisille.

Niinpä EU:n nykytilaan on saatava muutos. Eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, vaan jokaisen on huolehdittava vastuullisesta talouspolitiikastaan. Myös Suomen on nettomaksajana saatava enemmän irti EU:sta. Suomalaista työtä ja hyvinvointia on puolustettava ja unionin epäkohtiin puututtava rankalla kädellä.

Suomen heinäkuussa alkava puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajakausi osuu merkittävään Eurooppa-politiikan taitekohtaan. Tuona aikana pitkälti ratkaistaan muun muassa suomalaisen maatalouden ja Suomen erityisolojen puolustaminen osana rahoituskehystä.

Linjaukset puheenjohtajakautenamme ovat muutenkin erittäin tärkeitä, koska Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehtävänä on keskeisiä Euroopan unionin suuntaan vaikuttavia valintoja kuten rahaliiton, maahanmuuttopolitiikan ja turvallisuusyhteistyön syventäminen.

Perustava linjaero EU:ssa on, että toiset haluavat keskusvallan vahvistamista ja yhteisvastuun kasvattamista ja toiset pyrkivät säilyttämään jäsenvaltioiden itsenäisyyttä sekä omaa vastuuta mahdollisimman pitkälle. Kaipa sen voisi tiivistää niin, että toisille EU on isäntä, jota jäsenvaltiot palvelevat ja toisille renki, joka palvelee jäsenvaltioita.

Itselleni on tärkeää puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta ja vastustaa liittovaltiokehitystä. Vanhan kristillisdemokraattisen subsidiariteetti- eli lähipäätösperiaatteen mukaan EU:n tulee hoitaa vain niitä asioita, jotka sille on annettu. Myös liian yksityiskohtainen direktiivitehtailu kasvattaa byrokratiaa ja lisää esimerkiksi yritysten ja maatilojen sääntelytaakkaa. Yhteistyötä tarvitaan ennen kaikkea niissä asioissa, joissa se tuottaa lisäarvoa kansalliseen politiikkaan.

Budjettien, direktiivien ja asetusten keskellä ei saa kuitenkaan unohtaa oleellisinta. Tärkeintä on puolustaa Euroopan henkistä arvoperintöä, sillä se määrittää koko maanosan tulevaisuuden.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti tästä valtiopäivien avauspuheessaan osuvasti: ”Ja tärkein viimeksi: yhteiset arvomme, joista eurooppalainen henki rakentuu. On sanottu, että tuo henki on kotoisin kolmiosta Jerusalem, Ateena ja Rooma. Niiltä perityt uskonto ja eettisyys, kulttuuri ja järjestys ovat jalostuneet demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien Euroopaksi. Pidetään siitä kiinni.”

Ääriliikkeiden, populismin ja pelottelun aikakaudella on hyvä muistuttaa ja muistaa, mistä ennen kaikkea tulee pitää kiinni.

]]>
0 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275776-eu-isanta-vai-renki#comments EU Eurovaalit Liittovaltiokehitys Nettomaksaja Suomen puheenjohtajuuskausi Fri, 10 May 2019 08:02:57 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275776-eu-isanta-vai-renki