Politiikka http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Wed, 17 Jan 2018 20:12:06 +0200 fi Se on sitten viimeinen presidenttivaalitaisto PV vs. SN http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249301-se-on-sitten-viimeinen-presidenttivaalitaisto-pv-vs-sn <p>HEHKUTTAA Ilta-Sanomat&hellip; &rdquo;Paavo Väyrysellä on viimeinen mahdollisuus päästä hakemaansa &rdquo;kärki/titteliotteluun&rdquo; Sauli Niinistön kanssa&hellip; Laukaisuyritykset ovat sen mukaisia&rdquo;, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan uutistoimittaja Hanna&nbsp; Vesala raflaavasti&nbsp; heittäen.</p><p>MUTTA kummanko hyväksi&nbsp; Ilta-Sanomat ja sen toimittaja Vesala hehkuttavat?&nbsp; Syyllistyykö toimittaja&nbsp; Vesala&nbsp; huomaamattomasti samalla&nbsp; harkitsemattomaan&nbsp; piilomainontaankin?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 1)&nbsp; Istuvan presidentin&nbsp; Sauli Niinistön&nbsp; vaiko<br />&nbsp;<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 2) Meppi Paavo Väyrysen&nbsp; puolesta&hellip; &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 3)&nbsp; Tai jompaa kumpaa vastaan?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 4)&nbsp; Mihin tällä jutulla pyritäänkään?</p><p>SYYLLISTYIKÖ&nbsp; toimittaja&nbsp; Vesala tajuamattaan Väyrysen hyväksi&nbsp; piilomainontaankin myyviä lööppejä rakennellessaan?&nbsp; Julkisuus kun on aina propagandaa poliitikoille hyvässä ja pahassa.</p><p><a href="https://www.is.fi/presidentinvalit2018/art-2000005528221.html" title="https://www.is.fi/presidentinvalit2018/art-2000005528221.html">https://www.is.fi/presidentinvalit2018/art-2000005528221.html</a></p><p><br />IKILIIKKUJA-Väyrysen&nbsp; &rdquo;viimeisen taiston&rdquo; -&nbsp; PV vs. SN&nbsp; -&nbsp; laukaisuyritykset ovat sen mukaisia:</p><p>&nbsp;&nbsp; - Niinistöllä on epämääräinen NATO-kanta;<br />&nbsp;&nbsp; - Työväen presidenttinä olo&nbsp; on&nbsp; Niinistön &rdquo;feikki, valeasu &rdquo; eli<br />&nbsp;&nbsp; - Kokoomustaustainen Niinistö yrittää ratsastaa taas valtaan &rdquo;työväen pressana&rdquo; vilpillisesti vasemmiston asein.<br />&nbsp; - Niinistö pyrkii esiintymään mukamas koko kansan presidenttinä.</p><p>LISÄKYSYMYKSIÄ:&nbsp; Paavo Väyryseltä satelee sarjatulta mediassa&nbsp; Sauli Niinistön vastattavaksi:</p><p>&nbsp; - Suomi vietiin perustuslain vastaisesti ja edesvastuuttomasti ilman kansanäänestystä Niinistön ja Lipposen johdolla&nbsp; &euro;uroon ja EMUun:<br /><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/PwEbyUactDE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/PwEbyUactDE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> &nbsp;<br />&nbsp;<br />&nbsp; - Niinistö on näyttänyt&nbsp; äskettäin hatarat taloustietonsa YLEn vaalitentissä;<br />&nbsp; - Suomi on kärsinyt taloudellisesti ja&nbsp; ylivelkaantuneena&nbsp; euromaan jäsenyydestään;<br />&nbsp; - Niinistö oli tukemassa Harri Holkerin (kok) hallituksen &rdquo;vahvan markan&rdquo; politiikkaa;<br />&nbsp; -&nbsp; Sauli Niinistö joutuu vastuuseen sanoistaan ja teoistaan viimeistään sitten, kun hän joutuu kohtaamaan minut (PV:n) vaalien toisella kierroksella, JOS niin käy&hellip;</p><p>Tuleeko sitä aikaa koskaan?</p><p><br /><a href="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005527056.html" title="https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005527056.html">https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005527056.html</a></p><p><a href="http://www.paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249220-lisakysymyksia-sauli-niinistolle" title="http://www.paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249220-lisakysymyksia-sauli-niinistolle">http://www.paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249220-lisakysymyksia-...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HEHKUTTAA Ilta-Sanomat… ”Paavo Väyrysellä on viimeinen mahdollisuus päästä hakemaansa ”kärki/titteliotteluun” Sauli Niinistön kanssa… Laukaisuyritykset ovat sen mukaisia”, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan uutistoimittaja Hanna  Vesala raflaavasti  heittäen.

MUTTA kummanko hyväksi  Ilta-Sanomat ja sen toimittaja Vesala hehkuttavat?  Syyllistyykö toimittaja  Vesala  huomaamattomasti samalla  harkitsemattomaan  piilomainontaankin?

                              1)  Istuvan presidentin  Sauli Niinistön  vaiko
 
                              2) Meppi Paavo Väyrysen  puolesta…  

                              3)  Tai jompaa kumpaa vastaan?

                              4)  Mihin tällä jutulla pyritäänkään?

SYYLLISTYIKÖ  toimittaja  Vesala tajuamattaan Väyrysen hyväksi  piilomainontaankin myyviä lööppejä rakennellessaan?  Julkisuus kun on aina propagandaa poliitikoille hyvässä ja pahassa.

https://www.is.fi/presidentinvalit2018/art-2000005528221.html


IKILIIKKUJA-Väyrysen  ”viimeisen taiston” -  PV vs. SN  -  laukaisuyritykset ovat sen mukaisia:

   - Niinistöllä on epämääräinen NATO-kanta;
   - Työväen presidenttinä olo  on  Niinistön ”feikki, valeasu ” eli
   - Kokoomustaustainen Niinistö yrittää ratsastaa taas valtaan ”työväen pressana” vilpillisesti vasemmiston asein.
  - Niinistö pyrkii esiintymään mukamas koko kansan presidenttinä.

LISÄKYSYMYKSIÄ:  Paavo Väyryseltä satelee sarjatulta mediassa  Sauli Niinistön vastattavaksi:

  - Suomi vietiin perustuslain vastaisesti ja edesvastuuttomasti ilman kansanäänestystä Niinistön ja Lipposen johdolla  €uroon ja EMUun:
http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE  
 
  - Niinistö on näyttänyt  äskettäin hatarat taloustietonsa YLEn vaalitentissä;
  - Suomi on kärsinyt taloudellisesti ja  ylivelkaantuneena  euromaan jäsenyydestään;
  - Niinistö oli tukemassa Harri Holkerin (kok) hallituksen ”vahvan markan” politiikkaa;
  -  Sauli Niinistö joutuu vastuuseen sanoistaan ja teoistaan viimeistään sitten, kun hän joutuu kohtaamaan minut (PV:n) vaalien toisella kierroksella, JOS niin käy…

Tuleeko sitä aikaa koskaan?


https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-2000005527056.html

http://www.paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249220-lisakysymyksia-sauli-niinistolle

 

 

 

 

 

]]>
12 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249301-se-on-sitten-viimeinen-presidenttivaalitaisto-pv-vs-sn#comments Politiikka Wed, 17 Jan 2018 18:12:06 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249301-se-on-sitten-viimeinen-presidenttivaalitaisto-pv-vs-sn
Havaintoja ennakkoäänestyksestä http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta <p>Omalla vaalialueellani ennakkoäänestys näyttää alkaneen erityisen vilkkaana, varsinkin eläkeläiset ovat sankoin joukoin liikkeellä. Heitä oli ennakkoäänestyspaikalla jopa pitkäksi jonoksi saakka. Eli äänestäjäryhmä, jolla yleensä ei ole mikään kiire, kiirehtii antamaan äänensä ensimmäisten joukossa.</p><p>Kävin itse äänestämässä noin kello 14 aikoihin ja silloin ääniä oli annettu jo parin täyden laatikollisen verran ja kolmaskin oli täyttymässä kuorista. Äänestysprosentti saattaisi tämän havainnon perusteella nousta jopa edellisiä vaaleja korkeammaksi, joskin tämän havainnon virhemarginaali on +/- sata prosenttia.</p><p>Äänestäjien jonoista näyttivät&nbsp;puuttuvan hiukset jakaukselle kammatut ja silmälasipäiset&nbsp;kauppislaiset eikä hassuihin jamaika- tai villapipoihin sonnustautuneita äänestäjiäkään liiemmälti&nbsp;äänestyspaikalla notkunut.</p> Omalla vaalialueellani ennakkoäänestys näyttää alkaneen erityisen vilkkaana, varsinkin eläkeläiset ovat sankoin joukoin liikkeellä. Heitä oli ennakkoäänestyspaikalla jopa pitkäksi jonoksi saakka. Eli äänestäjäryhmä, jolla yleensä ei ole mikään kiire, kiirehtii antamaan äänensä ensimmäisten joukossa.

Kävin itse äänestämässä noin kello 14 aikoihin ja silloin ääniä oli annettu jo parin täyden laatikollisen verran ja kolmaskin oli täyttymässä kuorista. Äänestysprosentti saattaisi tämän havainnon perusteella nousta jopa edellisiä vaaleja korkeammaksi, joskin tämän havainnon virhemarginaali on +/- sata prosenttia.

Äänestäjien jonoista näyttivät puuttuvan hiukset jakaukselle kammatut ja silmälasipäiset kauppislaiset eikä hassuihin jamaika- tai villapipoihin sonnustautuneita äänestäjiäkään liiemmälti äänestyspaikalla notkunut.

]]>
4 http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta#comments Kotimaa Politiikka Presidentinvaali 2018 Presidentinvaalit Wed, 17 Jan 2018 13:52:02 +0000 Juha-Pekka Kosonen http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta
Lenininpuisto jää Helsinkiin! http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin <p>Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.</p><p>Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: &rdquo;kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä&rdquo;. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.</p><p>Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka &ndash;alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.</p><p>Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.</p><p>Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.</p><p>En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.</p><p>Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.</p><p>Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kauan eläköön Lenin!</p> Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.

Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: ”kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä”. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka –alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.

Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.

Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.

En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.

Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.

Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.

 

Kauan eläköön Lenin!

]]>
65 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin#comments Kotimaa Helsinki Politiikka V.I. Lenin Tue, 16 Jan 2018 19:33:09 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin
Hyvät presidenttiehdokkaat http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat <p>Kuuntelin melkein koko lauantaipäivän Ylen radio-ohjelmia presidenttiehdokkaista ja tuli hirveän ikävä fiilis, kun yhtä lukuunottamatta ehdokkaita vain haukuttiin, kritisoitiin ja moitittiin. Vastarannan kiiski ilmoittautuu ja aionkin kertoa jokaisesta presidenttiehdokkaasta yhden hyvän sanan kuvailemaan hänen parempia ominaisuuksiaan. Toivon, että kommenteissa tällä kertaa keskitytään vain positiivisiin asioihin ehdokkaista.</p><p><strong>Pekka Haavisto</strong> on hyvä diplomaatti. Hän kuuntelee, ymmärtää, keskustelee eikä hosu tuomitsemaan.</p><p><strong>Paavo Väyrynen</strong> on hyvin osaava. Hänen osaaminen maailmasta, valtioista, päättäjistä, historiasta, nykypäivästä ja kulttuureista on valtava.</p><p><strong>Sauli Niinistö</strong> on hyvä poliitikko. Hän tuntee puolueet, politiikan pelin säännöt ja osaa tuoda puoluekoneistot mukaan tehokkaasti.</p><p><strong>Laura Huhtasaari</strong> on hyvä kristitty. Hänellä on raamatun armon ja rakkauden sanomaa aina matkassa mukana.</p><p><strong>Tuula Haatainen</strong> on hyvä feministi. Hän ei pelkää sanan käyttöä ja on valmis myös laajalti perustelemaan ja avaamaan sitä.</p><p><strong>Merja Kyllönen</strong> on hyvä vastavoima. Hän näkee maailmaa myös köyhän ja hyljeksityn silmin.</p><p><strong>Matti Vanhanen</strong> on hyvä viilipytty. Hän kestää kovatkin paineet maltillisena.</p><p><strong>Nils Torvalds</strong> on hyvä porvari. Perinteisen arvokkaat porvarilliset arvot löytävät hänestä modernin kodin.</p><p>Loppuun korostan vielä varoiksi, että edellä ei ole sarkastisia ilmaisuja. On luonnollista että moni em. sanoista on sellaisia että jotkut ottavat ne hyvänä, jotkut pahana. Niinpä. Siksihän tässä vaaleissa äänestetään. Ehdotan kuitenkin, että jokaiselle meille on yksi asia ennen muuta, missä presidentin pitäisi olla hyvä. Mieti se sana mieleesi ja mieti sitten kuka ehdokkaista sen toteuttaa.</p> Kuuntelin melkein koko lauantaipäivän Ylen radio-ohjelmia presidenttiehdokkaista ja tuli hirveän ikävä fiilis, kun yhtä lukuunottamatta ehdokkaita vain haukuttiin, kritisoitiin ja moitittiin. Vastarannan kiiski ilmoittautuu ja aionkin kertoa jokaisesta presidenttiehdokkaasta yhden hyvän sanan kuvailemaan hänen parempia ominaisuuksiaan. Toivon, että kommenteissa tällä kertaa keskitytään vain positiivisiin asioihin ehdokkaista.

Pekka Haavisto on hyvä diplomaatti. Hän kuuntelee, ymmärtää, keskustelee eikä hosu tuomitsemaan.

Paavo Väyrynen on hyvin osaava. Hänen osaaminen maailmasta, valtioista, päättäjistä, historiasta, nykypäivästä ja kulttuureista on valtava.

Sauli Niinistö on hyvä poliitikko. Hän tuntee puolueet, politiikan pelin säännöt ja osaa tuoda puoluekoneistot mukaan tehokkaasti.

Laura Huhtasaari on hyvä kristitty. Hänellä on raamatun armon ja rakkauden sanomaa aina matkassa mukana.

Tuula Haatainen on hyvä feministi. Hän ei pelkää sanan käyttöä ja on valmis myös laajalti perustelemaan ja avaamaan sitä.

Merja Kyllönen on hyvä vastavoima. Hän näkee maailmaa myös köyhän ja hyljeksityn silmin.

Matti Vanhanen on hyvä viilipytty. Hän kestää kovatkin paineet maltillisena.

Nils Torvalds on hyvä porvari. Perinteisen arvokkaat porvarilliset arvot löytävät hänestä modernin kodin.

Loppuun korostan vielä varoiksi, että edellä ei ole sarkastisia ilmaisuja. On luonnollista että moni em. sanoista on sellaisia että jotkut ottavat ne hyvänä, jotkut pahana. Niinpä. Siksihän tässä vaaleissa äänestetään. Ehdotan kuitenkin, että jokaiselle meille on yksi asia ennen muuta, missä presidentin pitäisi olla hyvä. Mieti se sana mieleesi ja mieti sitten kuka ehdokkaista sen toteuttaa.

]]>
9 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat#comments Kotimaa Politiikka Presidentinvaali 2018 Tue, 16 Jan 2018 17:01:15 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat
Suomen tulevaisuuden haasteet Sipilän mukaan http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249178-suomen-tulevaisuuden-haasteet-sipilan-mukaan <p>Pääministerin haastattelutunnilla 14.1.2018 Kesärannassa&nbsp; pääministeri Juha&nbsp; Sipilä esitteli lähiaikojen tulevaisuuden haasteita ja eri ajankohtaisia näkymiä Suomelle, EU:lle ja Keskustalle&nbsp; sekä päämisterinä että&nbsp; Keskustapuoleen puheenjohtajana olemiselleen ym&hellip;</p><p>Tässä ne ovat:&nbsp; (Kesto&nbsp; 57 minuuttia) . Esittäkää arvionne linjauksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääministeri Sipilän haastattelutunti&nbsp; Kesärannassa 14.1.2018: (klo 16:32/15.1.2018. 3148 kuuntelijaa)</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4324508" title="https://areena.yle.fi/1-4324508">https://areena.yle.fi/1-4324508</a></p><p>&nbsp;</p><p>MIHIN pääministeri Sipilä pohjimmiltaan omalta kohdaltaan pyrki Kesärannan haastattelussa?</p><p><a href="https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/art2430195" title="https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/art2430195">https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/art2430195</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministerin haastattelutunnilla 14.1.2018 Kesärannassa  pääministeri Juha  Sipilä esitteli lähiaikojen tulevaisuuden haasteita ja eri ajankohtaisia näkymiä Suomelle, EU:lle ja Keskustalle  sekä päämisterinä että  Keskustapuoleen puheenjohtajana olemiselleen ym…

Tässä ne ovat:  (Kesto  57 minuuttia) . Esittäkää arvionne linjauksista.

 

Pääministeri Sipilän haastattelutunti  Kesärannassa 14.1.2018: (klo 16:32/15.1.2018. 3148 kuuntelijaa)

https://areena.yle.fi/1-4324508

 

MIHIN pääministeri Sipilä pohjimmiltaan omalta kohdaltaan pyrki Kesärannan haastattelussa?

https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/art2430195

]]>
17 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249178-suomen-tulevaisuuden-haasteet-sipilan-mukaan#comments Politiikka Mon, 15 Jan 2018 14:16:09 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249178-suomen-tulevaisuuden-haasteet-sipilan-mukaan
Perustuslakituomioistuimelle tukea presidentiltä http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249147-perustuslakituomioistuimelle-tukea-presidentilta <p>Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä perustuslakituomioistuimen perustaminen&nbsp; Suomeen tulee selvittää perusteellisesti.&nbsp; Turvautuuko presidenttiehdokas Niinistö tässä presidentinvaalipopulismiin?<br />&nbsp;&nbsp; - Asia pitää tutkia vakavasti joka kantilta. Kiire ei ole , vaan kannatan rauhallista paneutumista ja keskustelua aiheesta, totesi valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Niinistö lauantaina Jyväskylässä.</p><p>&nbsp; Niinistön mukaan perustuslakituomioistuimesta &rdquo;saisimme juuri sen, mikä on varminta perustuslain ja sen tulkinnan kannalta.&rdquo;&nbsp; - Tutkittaisiinko siinä nykyiset ,aratkin asiat?</p><p>&nbsp;&nbsp; - Olin&nbsp; asian tutkimisen kannalla&nbsp; joskus&nbsp; 1990-luvulla istuessani eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.&nbsp; Sen jälkeen luovuin ajatuksesta, mutta palaan nyt alkuperäiseen kantaani.</p><p>Monissa muissa maissa on riippumaton perustuslakituomioistuin. Se arvioi, ovatko uudet lait ristiriidassa perustuslain kanssa.&nbsp; Suomessa tämän arvion tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta eli käytännössä kansanedustajat, jotka itse myös säätävät lait. Voidaankin kysyä, ovatko perustuslakivailokunnan jäsenet jääviä päättämään lakien perustuslaillisuudesta vai eivät? Toisaalta voidaan kysyä myös, että ovatko maallikkomaiset kansanedustajat&nbsp; riittävän asiantuntevia ja riippumattomia&nbsp; perustuslain tutkinnoissaan? Vaarana on, että tulkinnat ovat poliittisia eivätkä puolueettomia.</p><p>Perustuslain tulkintaa on tarvittu hiljattain mm. sote-uudistuksen lainvalmistelussa.&nbsp; Poliitikoista perustuslakituomioistuimen kannalla ovat olleet&nbsp; muun muassa Eero Heinäluoma (sd), Timo Soini (siniset ), Anna-Maja Henriksson (rkp) ja Outi Mäkelä (kok).&nbsp; Lisäksi asiaa ovat kannattaneet Risto E.J. Penttilä&nbsp; ja Björn Wahlroos sekä&nbsp; lukuisat ihmiset US:n blogissa ja eri lehtien mielipidekirjoituksissa.</p><p>Perustuslakituomioistuin - Wikipedia:<br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin">https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin</a></p><p><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ksml-perustuslakituomioistuin-saa-tukea-presidentti-niinistolta/781769" title="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ksml-perustuslakituomioistuin-saa-tukea-presidentti-niinistolta/781769">http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ksml-perustuslakituomioistuin-saa-t...</a></p><p><a href="https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2429834#cxrecs_s" title="https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2429834#cxrecs_s">https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2429834#cxrecs_s</a></p><p><br />Outi Mäkeläkin (kok)&nbsp; haluaa Niinistön tavoin selvityksen perustuslakituomioistuimesta:<br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-7075943" title="https://yle.fi/uutiset/3-7075943">https://yle.fi/uutiset/3-7075943</a></p><p>Myös perussuomalaisten Aleksi Hernesniemi kannattaa perustuslakituomioistuinta&nbsp; Suomeen:<br /><a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/aleksi-hernesniemi/perustuslakituomioistuin-suomeen" title="https://blogit.perussuomalaiset.fi/aleksi-hernesniemi/perustuslakituomioistuin-suomeen">https://blogit.perussuomalaiset.fi/aleksi-hernesniemi/perustuslakituomio...</a></p><p><br />Perustuslakituomioistuinta ovat vastustaneet esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).&nbsp;&nbsp; - Sipilältä saatiin vastaus pääministerin haastattelutunnilta&nbsp; 14.01.2018. Kesärannasta kommentissa #17. Sipilä pitää nykyistä järjestelmää nopeampana.</p><p>Googlen mukaan myös asianajajaliitto ei halua Suomeen perustuslakituomioistuinta , Vihreä Lanka&nbsp; toteaa.<br /><a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/asianajajaliitto-ei-halua-suomeen-perustuslakituomioistuinta" title="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/asianajajaliitto-ei-halua-suomeen-perustuslakituomioistuinta">https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/asianajajaliitto-ei-halua-suo...</a></p><p>Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vasl) vastustaa kirjoituksillaan perustuslakituomioistuimen perustamista&nbsp; mm. Hesarissa&nbsp;&nbsp; keskustan Tapani Töllin kanssa ym&hellip;<br /><a href="http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/10/03/annika-lapintieihmisoikeudet-perustuslakivaliokunnan-tyossa" title="http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/10/03/annika-lapintieihmisoikeudet-perustuslakivaliokunnan-tyossa">http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/10/03/annika-lapintieihmisoi...</a></p><p>Itse kannatan presidentti&nbsp; Niinistön tavoin perustuslakituomioistuinta Suomeen. Ehkä Suomi ei ole vielä kypsä siihen?</p><p>&nbsp;</p><p>TARVITAANKO Suomessa perustuslakituomioistuinta?&nbsp; Mitä kritiikkiä voidaan siitä esittää?</p><p><a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92122/Harmainen_Antti-Jussi.pdf?sequence=1" title="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92122/Harmainen_Antti-Jussi.pdf?sequence=1">https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92122/Harmainen_Antti-Juss...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä perustuslakituomioistuimen perustaminen  Suomeen tulee selvittää perusteellisesti.  Turvautuuko presidenttiehdokas Niinistö tässä presidentinvaalipopulismiin?
   - Asia pitää tutkia vakavasti joka kantilta. Kiire ei ole , vaan kannatan rauhallista paneutumista ja keskustelua aiheesta, totesi valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Niinistö lauantaina Jyväskylässä.

  Niinistön mukaan perustuslakituomioistuimesta ”saisimme juuri sen, mikä on varminta perustuslain ja sen tulkinnan kannalta.”  - Tutkittaisiinko siinä nykyiset ,aratkin asiat?

   - Olin  asian tutkimisen kannalla  joskus  1990-luvulla istuessani eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.  Sen jälkeen luovuin ajatuksesta, mutta palaan nyt alkuperäiseen kantaani.

Monissa muissa maissa on riippumaton perustuslakituomioistuin. Se arvioi, ovatko uudet lait ristiriidassa perustuslain kanssa.  Suomessa tämän arvion tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta eli käytännössä kansanedustajat, jotka itse myös säätävät lait. Voidaankin kysyä, ovatko perustuslakivailokunnan jäsenet jääviä päättämään lakien perustuslaillisuudesta vai eivät? Toisaalta voidaan kysyä myös, että ovatko maallikkomaiset kansanedustajat  riittävän asiantuntevia ja riippumattomia  perustuslain tutkinnoissaan? Vaarana on, että tulkinnat ovat poliittisia eivätkä puolueettomia.

Perustuslain tulkintaa on tarvittu hiljattain mm. sote-uudistuksen lainvalmistelussa.  Poliitikoista perustuslakituomioistuimen kannalla ovat olleet  muun muassa Eero Heinäluoma (sd), Timo Soini (siniset ), Anna-Maja Henriksson (rkp) ja Outi Mäkelä (kok).  Lisäksi asiaa ovat kannattaneet Risto E.J. Penttilä  ja Björn Wahlroos sekä  lukuisat ihmiset US:n blogissa ja eri lehtien mielipidekirjoituksissa.

Perustuslakituomioistuin - Wikipedia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ksml-perustuslakituomioistuin-saa-tukea-presidentti-niinistolta/781769

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2429834#cxrecs_s


Outi Mäkeläkin (kok)  haluaa Niinistön tavoin selvityksen perustuslakituomioistuimesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7075943

Myös perussuomalaisten Aleksi Hernesniemi kannattaa perustuslakituomioistuinta  Suomeen:
https://blogit.perussuomalaiset.fi/aleksi-hernesniemi/perustuslakituomioistuin-suomeen


Perustuslakituomioistuinta ovat vastustaneet esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).   - Sipilältä saatiin vastaus pääministerin haastattelutunnilta  14.01.2018. Kesärannasta kommentissa #17. Sipilä pitää nykyistä järjestelmää nopeampana.

Googlen mukaan myös asianajajaliitto ei halua Suomeen perustuslakituomioistuinta , Vihreä Lanka  toteaa.
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/asianajajaliitto-ei-halua-suomeen-perustuslakituomioistuinta

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vasl) vastustaa kirjoituksillaan perustuslakituomioistuimen perustamista  mm. Hesarissa   keskustan Tapani Töllin kanssa ym…
http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/10/03/annika-lapintieihmisoikeudet-perustuslakivaliokunnan-tyossa

Itse kannatan presidentti  Niinistön tavoin perustuslakituomioistuinta Suomeen. Ehkä Suomi ei ole vielä kypsä siihen?

 

TARVITAANKO Suomessa perustuslakituomioistuinta?  Mitä kritiikkiä voidaan siitä esittää?

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92122/Harmainen_Antti-Jussi.pdf?sequence=1

 

 

 

 

]]>
18 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249147-perustuslakituomioistuimelle-tukea-presidentilta#comments Politiikka Sun, 14 Jan 2018 21:02:42 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249147-perustuslakituomioistuimelle-tukea-presidentilta
Vuosi 1918 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918 <p>Tampereen yliopistolla eilen järjestetyssä vaalikeskustelussa meiltä kysyttiin sukumme kokemuksista vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumissa.</p><p>Kerroin, että isosetäni Aapeli Väyrynen, isoisäni Juho Väyrysen (1881-1976) veli, oli joutunut 18-vuotiaana Tammisaaren vankileirille. Hän ei ollut osallistunut taisteluihin, mutta ollut muuten mukana punaisten toiminnassa.</p><p>Isoisäni Juho Väyrynen ei ollut mukana sodassa, mutta hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Vuonna 1930 hänet erotettiin kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Hän palasi myöhemmin ja toimi vielä 1950-luvulla kansandemokraattien valtuutettuna. Vakaumuksensa hän säilytti kuolemaansa saakka, mutta minua hän kertoi 1970-luvulla äänestäneensä.</p><p>Isäni Eemeli Väyrynen (1910-2011) ei päässyt vuonna 1929 suorittamaan asepalvelustaan. Syyksi sanottiin &rdquo;pysyväinen sydänvika&rdquo;.</p><p>Ei hänen sydäntään mikään vaivannut. Todellinen syy oli, että suojeluskuntalaiset olivat pitäneet häntä yhteiskunnallisesti epäluotettavana sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja vasemmistososialisti. Kutsunta-asiakirjoihin isän &rdquo;kansalaiskunnoksi&rdquo; merkittiin numero 3. Jatkosotaan isä kelpuutettiin ja hän oli mukana myös Lapin sodassa.</p><p>Isäni ja hänen kaikki sisarensa ja veljensä olivat maalaisliittolaisia. Tästä huolimatta kilpailijoiden tukijoukot vuoden 1970 eduskuntavaalien alla levittivät väitteitä, että olen epäluotettava, kun isäni poliittinen kanta on epämääräinen ja kun isoisäni oli ollut Simon johtavia kommunisteja.</p><p>Kansalaissota oli hirvittävä murhenäytelmä, joka ei saa koskaan toistua. Oppia meidän on otettava myös sodan jälkeisistä tapahtumista.</p><p>1920- ja 1930-luvuilla Suomessa koettiin voimakas oikeistovirtaus. Vasemmisto oli suljettu yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolelle. Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan &rdquo;vapauttamiseksi&rdquo;.</p><p>1930-luvulla oikeistoa johti P. E. Svinhufvud. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen hän tasavallan presidenttinä esti punamultahallituksen muodostamisen.</p><p>Seuraavan vuoden presidentinvaaleissa oikeistovoimat yli puoluerajojen kokoontuivat yhteen turvatakseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan. Sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisivat vaalin Maalaisliiton Kyösti Kallion eduksi. Hänen valintansa avasi tien punamultayhteistyölle. Tämä oli niissä oloissa ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuutta ajatellen.</p><p>Nytkin Suomessa on vallalla voimakas kokoomuspuolueen johtama oikeistosuuntaus.</p><p>Euroopan unionin ja euroalueen puitteissa Suomen itsenäisyyttä murennetaan. Meitä,hivutetaan kohti sotilaallista liittoutumista, Nato-jäsenyyttä ja vastakkainasettelua Venäjän kanssa.</p><p>Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen.</p><p>Yhtäläisyys 1930-lukuun on siinäkin, että oikeistovoimat yli puoluerajojen ovat valtamedian tukemina liittoutuneet turvaamaan Sauli Niinistön uudelleenvalinnan. Jos ne tässä onnistuvat, oikeistovirtaus jatkuu ja voimistuu.</p><p>Merkille pantavaa on, että Niinístön tueksi on kerätty talouselämän piiristä peräti 1,5 miljoonan suuruinen vaalirahoitus. Rahaa tulee erityisesti niiltä, jotka hyötyvät taloudellisesti yksityistämisestä ja suurkaupunkien rajusta kasvusta. Kärsijöinä ovat erityisesti pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset kautta maan, mutta myös koko muu Suomi.</p><p>Presidentinvaalien kautta Suomelle voidaan osoittaa uusi kestävä suunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että maamme sisäisessä kehitystyössä.</p><p>Lahjoitin eilen Tampereen yliopiston kirjastoon kaksi kappaletta teostani &rdquo;Eemeli Väyrysen vuosista&rdquo;, jossa kerron myös sukumme kokemuksista vuoden 1918 tapahtumissa ja niiden jälkeen.</p> Tampereen yliopistolla eilen järjestetyssä vaalikeskustelussa meiltä kysyttiin sukumme kokemuksista vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumissa.

Kerroin, että isosetäni Aapeli Väyrynen, isoisäni Juho Väyrysen (1881-1976) veli, oli joutunut 18-vuotiaana Tammisaaren vankileirille. Hän ei ollut osallistunut taisteluihin, mutta ollut muuten mukana punaisten toiminnassa.

Isoisäni Juho Väyrynen ei ollut mukana sodassa, mutta hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Vuonna 1930 hänet erotettiin kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Hän palasi myöhemmin ja toimi vielä 1950-luvulla kansandemokraattien valtuutettuna. Vakaumuksensa hän säilytti kuolemaansa saakka, mutta minua hän kertoi 1970-luvulla äänestäneensä.

Isäni Eemeli Väyrynen (1910-2011) ei päässyt vuonna 1929 suorittamaan asepalvelustaan. Syyksi sanottiin ”pysyväinen sydänvika”.

Ei hänen sydäntään mikään vaivannut. Todellinen syy oli, että suojeluskuntalaiset olivat pitäneet häntä yhteiskunnallisesti epäluotettavana sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja vasemmistososialisti. Kutsunta-asiakirjoihin isän ”kansalaiskunnoksi” merkittiin numero 3. Jatkosotaan isä kelpuutettiin ja hän oli mukana myös Lapin sodassa.

Isäni ja hänen kaikki sisarensa ja veljensä olivat maalaisliittolaisia. Tästä huolimatta kilpailijoiden tukijoukot vuoden 1970 eduskuntavaalien alla levittivät väitteitä, että olen epäluotettava, kun isäni poliittinen kanta on epämääräinen ja kun isoisäni oli ollut Simon johtavia kommunisteja.

Kansalaissota oli hirvittävä murhenäytelmä, joka ei saa koskaan toistua. Oppia meidän on otettava myös sodan jälkeisistä tapahtumista.

1920- ja 1930-luvuilla Suomessa koettiin voimakas oikeistovirtaus. Vasemmisto oli suljettu yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolelle. Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan ”vapauttamiseksi”.

1930-luvulla oikeistoa johti P. E. Svinhufvud. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen hän tasavallan presidenttinä esti punamultahallituksen muodostamisen.

Seuraavan vuoden presidentinvaaleissa oikeistovoimat yli puoluerajojen kokoontuivat yhteen turvatakseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan. Sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisivat vaalin Maalaisliiton Kyösti Kallion eduksi. Hänen valintansa avasi tien punamultayhteistyölle. Tämä oli niissä oloissa ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuutta ajatellen.

Nytkin Suomessa on vallalla voimakas kokoomuspuolueen johtama oikeistosuuntaus.

Euroopan unionin ja euroalueen puitteissa Suomen itsenäisyyttä murennetaan. Meitä,hivutetaan kohti sotilaallista liittoutumista, Nato-jäsenyyttä ja vastakkainasettelua Venäjän kanssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen.

Yhtäläisyys 1930-lukuun on siinäkin, että oikeistovoimat yli puoluerajojen ovat valtamedian tukemina liittoutuneet turvaamaan Sauli Niinistön uudelleenvalinnan. Jos ne tässä onnistuvat, oikeistovirtaus jatkuu ja voimistuu.

Merkille pantavaa on, että Niinístön tueksi on kerätty talouselämän piiristä peräti 1,5 miljoonan suuruinen vaalirahoitus. Rahaa tulee erityisesti niiltä, jotka hyötyvät taloudellisesti yksityistämisestä ja suurkaupunkien rajusta kasvusta. Kärsijöinä ovat erityisesti pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset kautta maan, mutta myös koko muu Suomi.

Presidentinvaalien kautta Suomelle voidaan osoittaa uusi kestävä suunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että maamme sisäisessä kehitystyössä.

Lahjoitin eilen Tampereen yliopiston kirjastoon kaksi kappaletta teostani ”Eemeli Väyrysen vuosista”, jossa kerron myös sukumme kokemuksista vuoden 1918 tapahtumissa ja niiden jälkeen.

]]>
15 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918#comments Kotimaa Politiikka Sat, 13 Jan 2018 07:17:53 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918
Piru kirkossa http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249064-piru-kirkossa <p>Olen itekseni sanonut, että jos haluat löytää paholaisen niin mene kirkkoon. Viimeajat ovat osoittaneet sen todeksi. Evankelisluterilainen kansankirkko on kaikkea muuta, kun se paikka jossa esim. minut kastettiin. Kirkon pirullisuus alkoi jo lapsuudessani väkipalkolla jumalanpalveluksiin raahaamisiin peruskouluaikana ja minua rangaistiin mm. nuhteluna koska en laulanut virsiä väkisin. Tästä tuli minulle henkilökohtainen kontaktini myös Akseli Koskelan manitsemiini papinperkeleisiin.</p><p>Myöhemmin yläasteiässä luokanvalvojani sai raivonpurkauksen, koska muiden poikien tavoin en suosutnut menemään ollenkaan kirkkoon vaan muiden poikein tavoin jäin aulaan. Luokanvalvojani reaktio asiaan oli, etten saanut lukukauden todistusta kun vasta maaliskuussa. Sovin myöhemmin asian aikuisiässä vanhan opettajatterini kanssa ja meillä oli jopa hyvät välit aina hänen poismenoon saakka.&nbsp;</p><p>Nyt aivan lähiaikoina on otsikoihin noussut Helsingin piispaksi noussut Teemu Laajasalo ja hänen luottokortin käyttö. Asia ei ole aivan niin yksiselitteinen kuten uutisotsikot ovat antaneet ymmärtää. Visa on vinkunut kirkossa ennenkin, mutta olennaista on se kuka vinguttaa Visaa ensin ja kuka vinkuu sen jälkeen.&nbsp;&nbsp;</p><p>Väitän ettei Teemu Laajasalon asiasta mainittaisi sanallakaan, ellei kirkko olisi avannut oviaan homoille ja lesboille. Nyt asiasta näyttävimmin esille tullut henkilö on Johanna Korhonen, joka oli aikaisemmin esillä entisenä Lapin Kansan päätoimittajana ja hänen potkunsa sai merkittävää mediahuomiota hänen kuuluessa seksuaalivähemmistöön.&nbsp; Oli niin tai näin, mutta seksuaalivähemmistöön kuuluminen saattoikin olla tekaistu syy, sillä voi siihenkin kuuluminen tehdä henkilöstä ikävän ihmisen ja itse suuntautuminen oli mikä tahansa ei tee tosiasiaa toiseksi.</p><p>Edellisen piispan Irja Askolan luottokortin käyttö on ollut hyväksytympää, koska hän on pitänyt jumalanpalveluksia homoille ja lesboille. Tosin raamattu Mooseksen kirjassa sanoo, että &quot;älä makaa miesten kanssa kuten makaat naisten kanssa&quot;, mutta nyt sekin on vääristetty Jeesuksen lähimmäisenrakkautena. Joka tapauksessa on myös totta, että Korhosen suosikki Helsingin&nbsp; piispaksi oli toinen henkilö ja tässä Laajasalon ympärillä olevassa kohussa on myös kyse selvästä ajojahdista. LGBT - ihmiset nostavat omat suosikkinsa kirkon sisällä, kun se ovi on heille avattu. Piispan valintaan liittyvä loanheitto muistuttaa Yhdysvaltojen presidentin valinnan ympärillä käytävää kampanjaa. Viatonta osapuolta tässä ei ole. Piru asuu kirkossa ja voi hyvin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen itekseni sanonut, että jos haluat löytää paholaisen niin mene kirkkoon. Viimeajat ovat osoittaneet sen todeksi. Evankelisluterilainen kansankirkko on kaikkea muuta, kun se paikka jossa esim. minut kastettiin. Kirkon pirullisuus alkoi jo lapsuudessani väkipalkolla jumalanpalveluksiin raahaamisiin peruskouluaikana ja minua rangaistiin mm. nuhteluna koska en laulanut virsiä väkisin. Tästä tuli minulle henkilökohtainen kontaktini myös Akseli Koskelan manitsemiini papinperkeleisiin.

Myöhemmin yläasteiässä luokanvalvojani sai raivonpurkauksen, koska muiden poikien tavoin en suosutnut menemään ollenkaan kirkkoon vaan muiden poikein tavoin jäin aulaan. Luokanvalvojani reaktio asiaan oli, etten saanut lukukauden todistusta kun vasta maaliskuussa. Sovin myöhemmin asian aikuisiässä vanhan opettajatterini kanssa ja meillä oli jopa hyvät välit aina hänen poismenoon saakka. 

Nyt aivan lähiaikoina on otsikoihin noussut Helsingin piispaksi noussut Teemu Laajasalo ja hänen luottokortin käyttö. Asia ei ole aivan niin yksiselitteinen kuten uutisotsikot ovat antaneet ymmärtää. Visa on vinkunut kirkossa ennenkin, mutta olennaista on se kuka vinguttaa Visaa ensin ja kuka vinkuu sen jälkeen.  

Väitän ettei Teemu Laajasalon asiasta mainittaisi sanallakaan, ellei kirkko olisi avannut oviaan homoille ja lesboille. Nyt asiasta näyttävimmin esille tullut henkilö on Johanna Korhonen, joka oli aikaisemmin esillä entisenä Lapin Kansan päätoimittajana ja hänen potkunsa sai merkittävää mediahuomiota hänen kuuluessa seksuaalivähemmistöön.  Oli niin tai näin, mutta seksuaalivähemmistöön kuuluminen saattoikin olla tekaistu syy, sillä voi siihenkin kuuluminen tehdä henkilöstä ikävän ihmisen ja itse suuntautuminen oli mikä tahansa ei tee tosiasiaa toiseksi.

Edellisen piispan Irja Askolan luottokortin käyttö on ollut hyväksytympää, koska hän on pitänyt jumalanpalveluksia homoille ja lesboille. Tosin raamattu Mooseksen kirjassa sanoo, että "älä makaa miesten kanssa kuten makaat naisten kanssa", mutta nyt sekin on vääristetty Jeesuksen lähimmäisenrakkautena. Joka tapauksessa on myös totta, että Korhosen suosikki Helsingin  piispaksi oli toinen henkilö ja tässä Laajasalon ympärillä olevassa kohussa on myös kyse selvästä ajojahdista. LGBT - ihmiset nostavat omat suosikkinsa kirkon sisällä, kun se ovi on heille avattu. Piispan valintaan liittyvä loanheitto muistuttaa Yhdysvaltojen presidentin valinnan ympärillä käytävää kampanjaa. Viatonta osapuolta tässä ei ole. Piru asuu kirkossa ja voi hyvin.

 

]]>
4 http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249064-piru-kirkossa#comments Kirkko Politiikka Seurakunta Yhteiskunta Sat, 13 Jan 2018 06:28:00 +0000 Juha Salden http://juhasalden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249064-piru-kirkossa
STOP HALPATYÖMARKKINOILLE JA IHMISKAUPALLE http://jyrkisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249033-stop-haltatyomarkkinoille-ja-ihmiskaupalle <p>Hallituksen agenda on selvä: halpatyömarkkinat. Onko Suomi siis alhaisen laadun maa? Pakottaako huoltosuhde? Nouseeko BKT huimasti halpatyömarkkinoista?<br /><br />Mikään noista ei ole juurisyy. Se on poliittisrakenteellinen korruptio. Pankkiirien ja poliitikkojen koalitio on houkutellut suomalaisen pääoman virtaa pois suomesta ajat sitten, esim. kilpailijamaihin kuten ruotsi. Suomen halpatyömarkkinat olisi sille etu, koska se ostaa suomesta.<br /><br />Juhana &quot;myyrä&quot; Vartiainen kutsui tänne kilpailijamaa ruotsista Anders &quot;perverssi&quot; Borg:n mukamamas konsultaatiota antamaan. Antoi Borg konsultaatiota tai ei, niin se on merkityksetöntä. Hallitus ei ole toteuttanut, eikä toteuttamassa mitään sellaista kuinka ruotsin hallinto luotsasi työvoimapolitiikkaansa lamasta 2008. Ruotsi työllisti hyvällä palkalla paljon väkeä julkisyhteisöille.</p><p><br />Samantapaisesti kävi -90 luvun lamassa, ruotsissa toteutettiin hyvää hallintoa, suomessa ei. Suomessa luotsattiin yrittäjäperheet haaksirikkoon. Seurauksena yhteiskunnalliset ongelmat jatkuvat edelleen objektiivisesti tarkasteltuna. Subjektiivisesti tarkasteltuna esimerkki: Ennen tuota -90 luvun joukkotuhontaa kykenin työllistämään n.163 henkilöä, se jälkeen satunnaisesti 0-5.<br /><br />Halpatyömarkkinat ovat läheisessä yhteydessä ihmiskaupparikollisuuteen. Ne ovat haavoittuvassa asemassa olevien hyväksikäyttöä häpellisten voittojen tavoitteluksi määrävässä markkina-asemassa oleville.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen agenda on selvä: halpatyömarkkinat. Onko Suomi siis alhaisen laadun maa? Pakottaako huoltosuhde? Nouseeko BKT huimasti halpatyömarkkinoista?

Mikään noista ei ole juurisyy. Se on poliittisrakenteellinen korruptio. Pankkiirien ja poliitikkojen koalitio on houkutellut suomalaisen pääoman virtaa pois suomesta ajat sitten, esim. kilpailijamaihin kuten ruotsi. Suomen halpatyömarkkinat olisi sille etu, koska se ostaa suomesta.

Juhana "myyrä" Vartiainen kutsui tänne kilpailijamaa ruotsista Anders "perverssi" Borg:n mukamamas konsultaatiota antamaan. Antoi Borg konsultaatiota tai ei, niin se on merkityksetöntä. Hallitus ei ole toteuttanut, eikä toteuttamassa mitään sellaista kuinka ruotsin hallinto luotsasi työvoimapolitiikkaansa lamasta 2008. Ruotsi työllisti hyvällä palkalla paljon väkeä julkisyhteisöille.


Samantapaisesti kävi -90 luvun lamassa, ruotsissa toteutettiin hyvää hallintoa, suomessa ei. Suomessa luotsattiin yrittäjäperheet haaksirikkoon. Seurauksena yhteiskunnalliset ongelmat jatkuvat edelleen objektiivisesti tarkasteltuna. Subjektiivisesti tarkasteltuna esimerkki: Ennen tuota -90 luvun joukkotuhontaa kykenin työllistämään n.163 henkilöä, se jälkeen satunnaisesti 0-5.

Halpatyömarkkinat ovat läheisessä yhteydessä ihmiskaupparikollisuuteen. Ne ovat haavoittuvassa asemassa olevien hyväksikäyttöä häpellisten voittojen tavoitteluksi määrävässä markkina-asemassa oleville.

]]>
0 http://jyrkisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249033-stop-haltatyomarkkinoille-ja-ihmiskaupalle#comments Politiikka Yhteiskunta Fri, 12 Jan 2018 12:47:13 +0000 Jyrki Saari http://jyrkisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249033-stop-haltatyomarkkinoille-ja-ihmiskaupalle
Työttömällä ei ole turvapaikkaa http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249022-tyottomalla-ei-ole-turvapaikkaa <p>Keväällä ministerit puhuivat paljon arvoistaan ja ihmiskuvastaan. Nyt näemme mitä ne tarkoittavat tekoina. Heikointa painetaan syväkyykkyyn ja syyllistetään. Perustuslaki ja työttömät ovat hallitukselle ilmaa. Pakkohaulla ja aktiivimallilla sanotaan suoraan, että työttömät ovat passiivista massaa, vaikka elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä.</p><p>Hallitus leveilee Suomen parantuneella taloudella. Se on kuitenkin kohentunut maailman talouden imussa hallituksesta huolimatta. Maailman taloutta ei käännetty sairaanhoitajien lomarahojen leikkauksilla, eikä aktiivimallilla. Suomea ei pelasteta edes nollatuntisopimuksilla.</p><p>Jos työhakemuksiin ei saa palautetta tai työllisyyskursseja ei ole, niin työtön saa sankitiot. Kun hallitus tössii, niin työtön kituuttaa. Hallitus lähtee siitä, että optiot motivoivat hyväosaisia ja keppi niitä, joilla ei ole mitään. Sopeutumiseläkkeellä olevaa kansanedustajaa raha ei tietenkään passivoi.</p><p>Jos asut pääkaupunkiseudulla, sinun on muutettava töihin maalle. Jos olet jo maalla, jätä vanhukset, perhe ja tykkymetsät ja muuta Helsinkiin. Ole liikkeessä, irtolainen, sillä työttömällä ei ole turvapaikkaa. Keskiluokka kuihtuu ja tilalle syntyy yhteiskuntaluokka, jolla ei ole neuvotteluvoimaa eikä kotiseutua. Se on se sininen tulevaisuus.</p><p>Aktiivimalli ykkönen, kakkonen... ne kaikki iskevät sinuunkin tai läheisiisi. Työurat ovat pitkiä ja jatkossa vielä pitempiä. Sen aikana voi tapahtua mitä tahansa. Voi mennä työpaikka, sairastua tai kovasta yrittämisestä huolimatta tulla konkurssi. Taantumassa, noususuhdanteen jälkeen näillä leikkauksilla on erityisen draamaattiset vaikutukset. Jokainen haluaa elättää itsensä ja työttömyyden aleneminen osoittaa, että työttömät ovat aktiivisia. Pakkokeinot ovat paras tapa tappaa oma-aloitteisuus ja tehdä työmarkkinoista teatteria.</p><p>Lakimiehet etsivät parasta aikaa aktiivimallia vastustavasta kansalaisaloitteesta muotovirheitä. Tämä on halveksittavaa. Nyt on oppisition ryhdistäydyttävä ja yhdistettävä voimansa lain kaatamiseksi. &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keväällä ministerit puhuivat paljon arvoistaan ja ihmiskuvastaan. Nyt näemme mitä ne tarkoittavat tekoina. Heikointa painetaan syväkyykkyyn ja syyllistetään. Perustuslaki ja työttömät ovat hallitukselle ilmaa. Pakkohaulla ja aktiivimallilla sanotaan suoraan, että työttömät ovat passiivista massaa, vaikka elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä.

Hallitus leveilee Suomen parantuneella taloudella. Se on kuitenkin kohentunut maailman talouden imussa hallituksesta huolimatta. Maailman taloutta ei käännetty sairaanhoitajien lomarahojen leikkauksilla, eikä aktiivimallilla. Suomea ei pelasteta edes nollatuntisopimuksilla.

Jos työhakemuksiin ei saa palautetta tai työllisyyskursseja ei ole, niin työtön saa sankitiot. Kun hallitus tössii, niin työtön kituuttaa. Hallitus lähtee siitä, että optiot motivoivat hyväosaisia ja keppi niitä, joilla ei ole mitään. Sopeutumiseläkkeellä olevaa kansanedustajaa raha ei tietenkään passivoi.

Jos asut pääkaupunkiseudulla, sinun on muutettava töihin maalle. Jos olet jo maalla, jätä vanhukset, perhe ja tykkymetsät ja muuta Helsinkiin. Ole liikkeessä, irtolainen, sillä työttömällä ei ole turvapaikkaa. Keskiluokka kuihtuu ja tilalle syntyy yhteiskuntaluokka, jolla ei ole neuvotteluvoimaa eikä kotiseutua. Se on se sininen tulevaisuus.

Aktiivimalli ykkönen, kakkonen... ne kaikki iskevät sinuunkin tai läheisiisi. Työurat ovat pitkiä ja jatkossa vielä pitempiä. Sen aikana voi tapahtua mitä tahansa. Voi mennä työpaikka, sairastua tai kovasta yrittämisestä huolimatta tulla konkurssi. Taantumassa, noususuhdanteen jälkeen näillä leikkauksilla on erityisen draamaattiset vaikutukset. Jokainen haluaa elättää itsensä ja työttömyyden aleneminen osoittaa, että työttömät ovat aktiivisia. Pakkokeinot ovat paras tapa tappaa oma-aloitteisuus ja tehdä työmarkkinoista teatteria.

Lakimiehet etsivät parasta aikaa aktiivimallia vastustavasta kansalaisaloitteesta muotovirheitä. Tämä on halveksittavaa. Nyt on oppisition ryhdistäydyttävä ja yhdistettävä voimansa lain kaatamiseksi.   

]]>
5 http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249022-tyottomalla-ei-ole-turvapaikkaa#comments Politiikka Työttömyys Fri, 12 Jan 2018 10:48:00 +0000 Ukko Bamberg http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249022-tyottomalla-ei-ole-turvapaikkaa
Ihminen tarvitsee vihollisen http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249008-ihminen-tarvitsee-vihollisen <p>Vihollisen, jonka olemassaolo motivoi aamulla heräämään uuteen päivään. Jos vielä on ihmisiä samaa vihollista vastaan juonimassa, päästään jo joukkovoiman tasolle, missä yksilöt kannustavat toisiaan ja unohtavat keskinäiset erimielisyydet siksi aikaa. kunnes vihollinen on lyöty ja elämä palaa normaaliksi. Elämälle on siis löytynyt sisältö, mikä vapauttaa aktivoivia hormoneja elimistöstä. Sisältö, mitä miettiä päivät pitkät. Samalla oman elämän ongelmat eivät ole niin häiritseviä, kun on se vihollinen. Vihollinen pitää tietysti epäinhimillistää ja siitä ei saa etsiä muita kuin viholliskuvaa ylläpitäviä piirteitä. Vihollisen tekemä yksikin asia vaikka satojen vuosien takaa riittää viholliskuvan ylläpitämiseen loputtomasti. Samaan aikaan oman viiteryhmän ja poppoon kaikki tekemiset katsotaan sormien läpi tarvittaessa vaikka joka päivä.</p><p>Muinoin vihollinen oli ehkä karhu, tai susilauma. Myöhemmin toinen suku tai heimo. Kiinteän asutuksen kehityttyä toinen kylä, sitten kaupunki. Valtioiden synnyttyä, toinen valtio vihollisena takaa oman kansan yhtenäisyyden. Sitten kehittyi puoluedemokratia, jossa täytyy tietysti määritellä vihollispuolue. Puolue jonka vanhat teot kerrotaan yhä uudestaan yhteisöä yhdistävinä nuotiotarinoina. Pieni liioittelu ja vääristely auttaa yhteisen kokemuksen luomisessa, tärkeintähän on joka tapauksessa, että oma nuotiopiiri ei ala keskenään rähisemään. Se, että alkuperäinen karhu, tai susilauma on poistunut lähialueelta jo aikoja sitten, on merkityksetöntä. Tai se, että nuotiota katselee kaurislauma. Pimeässä kiilahtelevat silmät riittävät helposti vahvistamaan yhteisen kokemuksen.</p><p>Nuotiotarinoiden suurin ongelma on se, että kaikki haluavat osallistua tarinointiin joko kertojana tai nyökyttelijänä ja lopulta tarinoiden todenperäisyydellä ei ole mitään merkitystä. Jos tarina vahvistaa yhteistä kokemusta, se hyväksytään vastalauseitta, koska eihän kukaan halua rikkoa nuotiopiirin yhtenäisyyttä ja ottaa sitä riskiä, että joutuu yksin pimeään yöhön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihollisen, jonka olemassaolo motivoi aamulla heräämään uuteen päivään. Jos vielä on ihmisiä samaa vihollista vastaan juonimassa, päästään jo joukkovoiman tasolle, missä yksilöt kannustavat toisiaan ja unohtavat keskinäiset erimielisyydet siksi aikaa. kunnes vihollinen on lyöty ja elämä palaa normaaliksi. Elämälle on siis löytynyt sisältö, mikä vapauttaa aktivoivia hormoneja elimistöstä. Sisältö, mitä miettiä päivät pitkät. Samalla oman elämän ongelmat eivät ole niin häiritseviä, kun on se vihollinen. Vihollinen pitää tietysti epäinhimillistää ja siitä ei saa etsiä muita kuin viholliskuvaa ylläpitäviä piirteitä. Vihollisen tekemä yksikin asia vaikka satojen vuosien takaa riittää viholliskuvan ylläpitämiseen loputtomasti. Samaan aikaan oman viiteryhmän ja poppoon kaikki tekemiset katsotaan sormien läpi tarvittaessa vaikka joka päivä.

Muinoin vihollinen oli ehkä karhu, tai susilauma. Myöhemmin toinen suku tai heimo. Kiinteän asutuksen kehityttyä toinen kylä, sitten kaupunki. Valtioiden synnyttyä, toinen valtio vihollisena takaa oman kansan yhtenäisyyden. Sitten kehittyi puoluedemokratia, jossa täytyy tietysti määritellä vihollispuolue. Puolue jonka vanhat teot kerrotaan yhä uudestaan yhteisöä yhdistävinä nuotiotarinoina. Pieni liioittelu ja vääristely auttaa yhteisen kokemuksen luomisessa, tärkeintähän on joka tapauksessa, että oma nuotiopiiri ei ala keskenään rähisemään. Se, että alkuperäinen karhu, tai susilauma on poistunut lähialueelta jo aikoja sitten, on merkityksetöntä. Tai se, että nuotiota katselee kaurislauma. Pimeässä kiilahtelevat silmät riittävät helposti vahvistamaan yhteisen kokemuksen.

Nuotiotarinoiden suurin ongelma on se, että kaikki haluavat osallistua tarinointiin joko kertojana tai nyökyttelijänä ja lopulta tarinoiden todenperäisyydellä ei ole mitään merkitystä. Jos tarina vahvistaa yhteistä kokemusta, se hyväksytään vastalauseitta, koska eihän kukaan halua rikkoa nuotiopiirin yhtenäisyyttä ja ottaa sitä riskiä, että joutuu yksin pimeään yöhön.

]]>
4 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249008-ihminen-tarvitsee-vihollisen#comments Demokratia Ihmiskunta Politiikka Vihapuhe Viholliset Fri, 12 Jan 2018 06:54:14 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249008-ihminen-tarvitsee-vihollisen
Mikä Vanhasessa vetoaa, mikä ei http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei <p>YLEn neljäs presidenttiehdokas oli&nbsp; pääministerivuosina eri tavoin tutuksi tullut &nbsp;pitkän linjan keskustalainen poliitikko Matti Vanhasen. Hän tunnusti, että tämä presidentinvaali on hänelle elämän tärkein vaali, mutta tuliko se mitenkään esille tämän ohjelman aikana?</p><p>&nbsp;</p><p>Yllättävä hän ei ollut, mutta&nbsp; tasainen ja luotettavan oloinen. Hän haastoi muutamassa asiassa istuvan presidentin ja kertoi myös miten uudistaisi&nbsp; ja avaisi presidentin&nbsp; suhdetta kansalaisjärjestöihin ja eri alojen asiantuntijoihin ja miten nostaisi tulevaisuuden haasteet yhteiseen keskusteluun.&nbsp; Hän sanoi olevansa pohdiskeleva ja asiakeskeinen ja oma itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentillinen puhe oli hiukkasen ilmassa ja&nbsp; pisti miettimään keille hän puheensa kohdisti ja keitä nostamiensa asioiden kautta puhutti. Vanhasen mielestä presidentin ja kansalaisten välillä on ero, jonka Matti Vanhanen haluaisi kuroa umpeen. Todellisuudessa tämä ehdokas ei kaipaa lähelle kansaa. Mieluummin hän kaipaa&nbsp; omaa rauhaa. Hän uskoi sitä olevan enemmän presidentillä kuin pääministerillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Matti Vanhasen puheen alkusanoituksesta tuli mieleen Jukka Puotila Matti Vanhasena.&nbsp;&nbsp; Tämä tunne hävisi melko pian, kun asiaa alkoi tulla.&nbsp; Välillä korostui me, kuten siinä, että me emme pelkää sotaa. Me vaikutamme vakauteen. Sitten tuli esille minä, joka vaikuttaisi globaaleihin asioihin kuten&nbsp; Afrikkaan, jossa nosti esiin väestöräjähdyksen, maapallon vähenevät peltoalat ja ilmastonmuutoksen.&nbsp; Sitten nousivat esille ihmiset, jotka joutuvat ottamaan kantaa kansainväliseen yhteistyöhön.&nbsp; Näiden eri ilmaisujen jälkeen kuulijalle tuli epämääräinen olo.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtäviin kuuluu nostaa esille tärkeitä asioita. &nbsp;Tällaisia olisivat kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen ja&nbsp; arktiset alueet. Hän toivoo, että saataisiin aikaan arktinen huippukokous.&nbsp; Jos ja kun arktinen meriliikenne avautuu, aihe on tärkeä eikä pelkästään taloudelliselta kannalta vaan myös luontokysymysten osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hän puhui pilareista, joista yksi oli uskottava puolustus. Nato-kanta tuli samalla selväksi. Sitä presidenttiehdokas ei kannata. &nbsp;Vanhasesta ei pidä järkyttää Natolla olemassa olevaa vakautta. Hän ei usko, että Ruotsikaan lopulta muuttuisi Nato-myönteiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhanen asettui Sipilän hallituksen kannalle ja puolusti hallituksen politiikkaa. Ehkä sitä korostamalla keskustasta voisi löytyä hänelle&nbsp; kannattajia. Tiedossa on, että keskustalaiset antaisivat äänensä&nbsp; Niinistölle.&nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kansallinen eheys jäi hiukan epämääräiseksi. Mitä hän sillä tarkoitti? Ihmisten pitää kokea, että me olemme yhdessä yhteiskunta. Tällainen&nbsp; ei minulle kuulijana kertonut riittävästi siitä, mitä mahdollisesti presidenttiehdokkaan ajatuksissa olisi ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Koskettavin aihe, jossa oli henkilökohtaista kokemusta mukana ja jota olisi voinut kuunnella pidempäänkin oli karjalaisten siirto luovutetuilta alueilta. Tämä koski Matti Vanhasen omia vanhempia ja 11-vuotta vienyttä uuden kodin perustamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Puhujana Matti Vanhanen on kokenut, joten presidentillinen puhe ei täyttänyt täysin odotuksiani. Ehkä turhan monta asiaa nousi esille, mutta ne lienevät tärkeitä presidentin tehtäviä ajatellen. &nbsp;&nbsp;Keskustaa on kuitenkin perinteisesti johdettu puhumalla. Mitenkähän tämä puhe vaikutti keskustan äänestäjiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Tuosta seurasi ajatus, että Matti Vanhanen olisi presidenttinäkin oman puolueensa &nbsp;politiikan kannattaja.&nbsp; Aikaisemmista tai nykyisestä presidenteistä on jäänyt mieleen, että presidentti ei&nbsp; edusta tehtävässään mitään puoluetta. Matti Vanhanen oli kuitenkin sitä mieltä, että sieltä presidentti ammentaa aatepohjansa.&nbsp; Ajatus herätti.</p><p>&nbsp;</p><p>Intoa tai selkeää draivia, jolla ehdokas vaikuttaisi, oli vaikea havaita. Asialinja on hänellä kieltämättä hyvin aikaisempien&nbsp; ja kansanedustajan tehtävienkin kautta hallussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentiltä odotetaan karismaa, mutta onko Vanhasella sitä niin, että hän saisi taakseen jatkoa ajatellen riittävästi &nbsp;kannattajia? &nbsp;Vanhanen ei hätkähtänyt,&nbsp; kun prosentteja nostettiin esille. Vasta, kun äänestys on ollut, tulos on tiedossa, oli Vanhasen lakoninen toteamus.&nbsp; Kuitenkin hän tunnusti harmittelevansa sitä, että keskustasta ei löydy hänelle juurikaan tukea.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> YLEn neljäs presidenttiehdokas oli  pääministerivuosina eri tavoin tutuksi tullut  pitkän linjan keskustalainen poliitikko Matti Vanhasen. Hän tunnusti, että tämä presidentinvaali on hänelle elämän tärkein vaali, mutta tuliko se mitenkään esille tämän ohjelman aikana?

 

Yllättävä hän ei ollut, mutta  tasainen ja luotettavan oloinen. Hän haastoi muutamassa asiassa istuvan presidentin ja kertoi myös miten uudistaisi  ja avaisi presidentin  suhdetta kansalaisjärjestöihin ja eri alojen asiantuntijoihin ja miten nostaisi tulevaisuuden haasteet yhteiseen keskusteluun.  Hän sanoi olevansa pohdiskeleva ja asiakeskeinen ja oma itsensä.

 

Presidentillinen puhe oli hiukkasen ilmassa ja  pisti miettimään keille hän puheensa kohdisti ja keitä nostamiensa asioiden kautta puhutti. Vanhasen mielestä presidentin ja kansalaisten välillä on ero, jonka Matti Vanhanen haluaisi kuroa umpeen. Todellisuudessa tämä ehdokas ei kaipaa lähelle kansaa. Mieluummin hän kaipaa  omaa rauhaa. Hän uskoi sitä olevan enemmän presidentillä kuin pääministerillä.

 

Matti Vanhasen puheen alkusanoituksesta tuli mieleen Jukka Puotila Matti Vanhasena.   Tämä tunne hävisi melko pian, kun asiaa alkoi tulla.  Välillä korostui me, kuten siinä, että me emme pelkää sotaa. Me vaikutamme vakauteen. Sitten tuli esille minä, joka vaikuttaisi globaaleihin asioihin kuten  Afrikkaan, jossa nosti esiin väestöräjähdyksen, maapallon vähenevät peltoalat ja ilmastonmuutoksen.  Sitten nousivat esille ihmiset, jotka joutuvat ottamaan kantaa kansainväliseen yhteistyöhön.  Näiden eri ilmaisujen jälkeen kuulijalle tuli epämääräinen olo.

 

Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtäviin kuuluu nostaa esille tärkeitä asioita.  Tällaisia olisivat kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen ja  arktiset alueet. Hän toivoo, että saataisiin aikaan arktinen huippukokous.  Jos ja kun arktinen meriliikenne avautuu, aihe on tärkeä eikä pelkästään taloudelliselta kannalta vaan myös luontokysymysten osalta.

 

Hän puhui pilareista, joista yksi oli uskottava puolustus. Nato-kanta tuli samalla selväksi. Sitä presidenttiehdokas ei kannata.  Vanhasesta ei pidä järkyttää Natolla olemassa olevaa vakautta. Hän ei usko, että Ruotsikaan lopulta muuttuisi Nato-myönteiseksi.

 

Vanhanen asettui Sipilän hallituksen kannalle ja puolusti hallituksen politiikkaa. Ehkä sitä korostamalla keskustasta voisi löytyä hänelle  kannattajia. Tiedossa on, että keskustalaiset antaisivat äänensä  Niinistölle.   

 

Kansallinen eheys jäi hiukan epämääräiseksi. Mitä hän sillä tarkoitti? Ihmisten pitää kokea, että me olemme yhdessä yhteiskunta. Tällainen  ei minulle kuulijana kertonut riittävästi siitä, mitä mahdollisesti presidenttiehdokkaan ajatuksissa olisi ollut.

 

Koskettavin aihe, jossa oli henkilökohtaista kokemusta mukana ja jota olisi voinut kuunnella pidempäänkin oli karjalaisten siirto luovutetuilta alueilta. Tämä koski Matti Vanhasen omia vanhempia ja 11-vuotta vienyttä uuden kodin perustamista.

 

Puhujana Matti Vanhanen on kokenut, joten presidentillinen puhe ei täyttänyt täysin odotuksiani. Ehkä turhan monta asiaa nousi esille, mutta ne lienevät tärkeitä presidentin tehtäviä ajatellen.   Keskustaa on kuitenkin perinteisesti johdettu puhumalla. Mitenkähän tämä puhe vaikutti keskustan äänestäjiin?

 

Tuosta seurasi ajatus, että Matti Vanhanen olisi presidenttinäkin oman puolueensa  politiikan kannattaja.  Aikaisemmista tai nykyisestä presidenteistä on jäänyt mieleen, että presidentti ei  edusta tehtävässään mitään puoluetta. Matti Vanhanen oli kuitenkin sitä mieltä, että sieltä presidentti ammentaa aatepohjansa.  Ajatus herätti.

 

Intoa tai selkeää draivia, jolla ehdokas vaikuttaisi, oli vaikea havaita. Asialinja on hänellä kieltämättä hyvin aikaisempien  ja kansanedustajan tehtävienkin kautta hallussa.

 

Presidentiltä odotetaan karismaa, mutta onko Vanhasella sitä niin, että hän saisi taakseen jatkoa ajatellen riittävästi  kannattajia?  Vanhanen ei hätkähtänyt,  kun prosentteja nostettiin esille. Vasta, kun äänestys on ollut, tulos on tiedossa, oli Vanhasen lakoninen toteamus.  Kuitenkin hän tunnusti harmittelevansa sitä, että keskustasta ei löydy hänelle juurikaan tukea.

 

 

 

]]>
43 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei#comments Kotimaa Matti Vanhanen Politiikka Presidentin vaalit 2018 Yle Thu, 11 Jan 2018 21:54:14 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei
Päättäjien viinakset kunnan piikkiin http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin <p>Kemiönsaari on pieni saaristokunta Varsinais-Suomen lounaiskolkassa.<br /><br />Kunta järjesti valtuustoseminaarin linnakesaari Örössä 3.-4.10. 1,5-vuorokauden seminaariin kuului virallista ohjelmaa työohjelman mukaan ensimmäisenä päivä viisi, toisena neljä tuntia. Lisäksi oli saarikierrosta, illallista, saunomista ja vapaamuotoista tutustumista. Seminaariin osallistui 25 henkeä, luottamus- ja virkamiehiä, ja sen kustannus kunnalle oli noin 15 000 euroa josta osallistujien palkkiot noin 5500 euroa. Konsultti veloitti 2700, kokouspaikka yöpymisineen ja aterioineen vajaa 6000. Kuljjetus Kasnäsistä Öröseen ja takaisin 750 euroa paitsi joku joka taisi missata kuljetuksen kun erikseen kunta maksoi 130 euroa taksiveneestä.<strong> Valtuustoseminaari maksoi noin 600 euroa per osanottajaja tai noin 1670 euroa / työtunti.</strong><br /><br />Matkalle varustauduttiin käymällä Alkon ja kaljakaupan kautta: 4 kpl kolmen litran viinipäniköitä ja kaksi 20 tölkin pakettia Karhua kunnan luottokortilla. Tarjoilu kuulemma tapahtui vapaa-ajalla, illanviettona kului ravintolasta tilattuna yhdeksän pulloa valko- ja punaviiniä sekä kuusi kuohuvaa ja mainittujen karhujen lisäksi reilu 50 bastuöliä ja siideriä, kunnan piikkiin. Kuulemma itsehamstratuista viineistä tuli kaksi pänikkää takaisin kunnantoimistolle. Ravintola-annoksina laskettuna kulutettiin veronmaksajien rahoilla noin 220 ravintola-annosta, eli keskimäärin yli yhdeksän per nuppi illanvietossa.<br /><br />Minulla ei ole varaa naljailla kenenkään alkoholinkäytöstä, itsellenikin maistuu. Sen sijaan voisi hyvällä syyllä kysyä, olisiko kunnilla syytä tehdä ohjeistus alkoholintarjoilun suhteen? Normaali lasi-pari viiniä illallisella ja saunakalja tuskin useimpaa haittaisi vaikka siitäkin voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö osallistujan maksaa ne itse. Alkoholiongelmaiselle, en tiedä onko heitä joukossa, vapaa tarjoilu voi olla paha paikka.<br /><br />Taannoin me täällä&nbsp;<a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2017/10/12/thl-pargasungdomarna-jobbar-aboungdomarna-ar-nyktra-och-kimitooungdomarna-nyttjar">järkytyimme</a> kun kemiönsaarelaisnuoret löytyivät alkoholinkäytön kärkijoukosta, tätä pohtiva tilaisuuskin järjestettiin. Ja samalla kunta ostaa meille päättäjille kahmalokaupalla alkoholia, perusteena seminaari, illanvietto ja toisiimme tutustuminen.<br /><br />Vastaava yhdeksän tunnin seminaari voitaisiin järjestää myös tiivistäen yhdessä päivässä kunnan tiloissa. Ja säästää valtaosa kuluista. Kuuluuko kunnan kannustaa valtuutettuja ryypiskelemään keskenään tutustumisen ja yhteistyön merkeissä? Kunnan budjetissa 15 000 on tietenkin pikkuraha mutta kysymys on kovin periaatteellinen, etenkin kun se pannaan haisemaan pienen joukon seminaari- ja illanviettokuluhin kahtena perättäisenä arkipäivänä.<br />&nbsp;</p><p>Muoks: Yle Åboland <a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2018/01/12/blott-fullmaktigeseminarium-hur-mycket-alkohol-ska-skattebetalarna-sta-for">teki jutun asiasta.</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10019038">Muoks: Samoin YLE.</a></p> Kemiönsaari on pieni saaristokunta Varsinais-Suomen lounaiskolkassa.

Kunta järjesti valtuustoseminaarin linnakesaari Örössä 3.-4.10. 1,5-vuorokauden seminaariin kuului virallista ohjelmaa työohjelman mukaan ensimmäisenä päivä viisi, toisena neljä tuntia. Lisäksi oli saarikierrosta, illallista, saunomista ja vapaamuotoista tutustumista. Seminaariin osallistui 25 henkeä, luottamus- ja virkamiehiä, ja sen kustannus kunnalle oli noin 15 000 euroa josta osallistujien palkkiot noin 5500 euroa. Konsultti veloitti 2700, kokouspaikka yöpymisineen ja aterioineen vajaa 6000. Kuljjetus Kasnäsistä Öröseen ja takaisin 750 euroa paitsi joku joka taisi missata kuljetuksen kun erikseen kunta maksoi 130 euroa taksiveneestä. Valtuustoseminaari maksoi noin 600 euroa per osanottajaja tai noin 1670 euroa / työtunti.

Matkalle varustauduttiin käymällä Alkon ja kaljakaupan kautta: 4 kpl kolmen litran viinipäniköitä ja kaksi 20 tölkin pakettia Karhua kunnan luottokortilla. Tarjoilu kuulemma tapahtui vapaa-ajalla, illanviettona kului ravintolasta tilattuna yhdeksän pulloa valko- ja punaviiniä sekä kuusi kuohuvaa ja mainittujen karhujen lisäksi reilu 50 bastuöliä ja siideriä, kunnan piikkiin. Kuulemma itsehamstratuista viineistä tuli kaksi pänikkää takaisin kunnantoimistolle. Ravintola-annoksina laskettuna kulutettiin veronmaksajien rahoilla noin 220 ravintola-annosta, eli keskimäärin yli yhdeksän per nuppi illanvietossa.

Minulla ei ole varaa naljailla kenenkään alkoholinkäytöstä, itsellenikin maistuu. Sen sijaan voisi hyvällä syyllä kysyä, olisiko kunnilla syytä tehdä ohjeistus alkoholintarjoilun suhteen? Normaali lasi-pari viiniä illallisella ja saunakalja tuskin useimpaa haittaisi vaikka siitäkin voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö osallistujan maksaa ne itse. Alkoholiongelmaiselle, en tiedä onko heitä joukossa, vapaa tarjoilu voi olla paha paikka.

Taannoin me täällä järkytyimme kun kemiönsaarelaisnuoret löytyivät alkoholinkäytön kärkijoukosta, tätä pohtiva tilaisuuskin järjestettiin. Ja samalla kunta ostaa meille päättäjille kahmalokaupalla alkoholia, perusteena seminaari, illanvietto ja toisiimme tutustuminen.

Vastaava yhdeksän tunnin seminaari voitaisiin järjestää myös tiivistäen yhdessä päivässä kunnan tiloissa. Ja säästää valtaosa kuluista. Kuuluuko kunnan kannustaa valtuutettuja ryypiskelemään keskenään tutustumisen ja yhteistyön merkeissä? Kunnan budjetissa 15 000 on tietenkin pikkuraha mutta kysymys on kovin periaatteellinen, etenkin kun se pannaan haisemaan pienen joukon seminaari- ja illanviettokuluhin kahtena perättäisenä arkipäivänä.
 

Muoks: Yle Åboland teki jutun asiasta.

Muoks: Samoin YLE.

]]>
33 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin#comments Kotimaa Alkoholi Kuntapolitiikka kuntatalous Politiikka Yhteiskunta Thu, 11 Jan 2018 15:22:04 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin
Aktiivimallia Ruotsista http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248861-aktiivimallia-ruotsista <p>Ruotsissa on oltava hyvin aktiivinen. Ruotsissa työttömältä vaaditaan säännöllistä yhteydenpitoa työnvälityksen kanssa. Hänen on haettava töitä aktiivisesti ja toimitettava joka kuukausi toimintaraportti, josta käy ilmi, mitä hän on tehnyt työllistyäkseen.</p><p>Jos raportti myöhästyy, selviää ensimmäisellä kerralla varoituksella. Se jälkeen menettää jo osan tuistaan. Varoituksen voi saada myös, jos raportti on virheellisesti täytetty, tai jos jättää tulematta työnvälityksen kanssa sovittuun tapaamiseen.</p><p>Varoituksen jälkeen ensimmäisestä sääntörikkeestä menettää yhden päivän tuen ja seuraavista ensin viiden ja sitten kymmenen päivän tuen. Viidennen laiminlyönnin jälkeen työtön menettää työttömyystukensa täysin.</p><p>Lähde: Kaleva tänään.....</p> Ruotsissa on oltava hyvin aktiivinen. Ruotsissa työttömältä vaaditaan säännöllistä yhteydenpitoa työnvälityksen kanssa. Hänen on haettava töitä aktiivisesti ja toimitettava joka kuukausi toimintaraportti, josta käy ilmi, mitä hän on tehnyt työllistyäkseen.

Jos raportti myöhästyy, selviää ensimmäisellä kerralla varoituksella. Se jälkeen menettää jo osan tuistaan. Varoituksen voi saada myös, jos raportti on virheellisesti täytetty, tai jos jättää tulematta työnvälityksen kanssa sovittuun tapaamiseen.

Varoituksen jälkeen ensimmäisestä sääntörikkeestä menettää yhden päivän tuen ja seuraavista ensin viiden ja sitten kymmenen päivän tuen. Viidennen laiminlyönnin jälkeen työtön menettää työttömyystukensa täysin.

Lähde: Kaleva tänään.....

]]>
102 http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248861-aktiivimallia-ruotsista#comments Kotimaa Aktiivimalli Politiikka Työttömyysturva Tue, 09 Jan 2018 08:07:49 +0000 Seppo Leskinen http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248861-aktiivimallia-ruotsista
Nato-jäsenyyden hakeminen rinnastettavissa Krimin miehitykseen? http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248798-nato-jasenyyden-hakeminen-rinnastettavissa-krimin-miehitykseen <p>Pitkäaikainen pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas <strong>Matti Vanhanen</strong> ei kannata Nato-jäsenyyden hakemista. Se nyt tuskin tuli yllätyksenä kenellekään, mutta hänen perustelunsa Hesarin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005516294.html">haastattelussa</a> ovat jokseenkin kummalliset hänen verratessaan suvereenin valtion itsenäistä turvallisuuspoliittista ratkaisua Venäjän suorittamaan Krimin niemimaan miehittämiseen, joka on kansainvälisen oikeuden vastainen sotatoimi. Että sellainen lausunto henkilöltä, joka tultuaan valituksi tehtävään johtaisi Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa sekä toimisi Puolustusvoimain ylipäällikkönä. Ei pidä myöskään unohtaa sitä seikkaa, että Vanhanen toimii tällä hetkellä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.</p><p>&nbsp;</p><p>Sotilaallinen liittoutumattomuus on sotien jälkeen omaksuttu ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eikä sen ylläpitäminen perustu sopimusten tuomiin velvoitteisiin. Linjan muuttaminen Nato-jäsenyyden kautta johtaisi tietysti Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutokseen. Ukrainaan kuuluvan Krimin miehittäminen taas on suvereeniin valtioon kohdistettu kansainvälisen lain vastainen sotatoimi. Tästäkin tapahtumasta tulee keväällä kuluneeksi jo neljä vuotta. Miten kukaan edes keksii verrata niitä?</p><p>&nbsp;</p><p>Varsinaisen rinnastuksen sijaan Vanhasen tarkoituksena lienee ollut antaa vain esimerkki. Tässä tapauksessa erittäin huono sellainen. Verbaalinen ilmaisu ei ehkä täysin vastannut itse ajatusta. Sotilaallisen ja turvallisuuspoliittisen orientaation muutos olisi toki radikaali muutos, kuten Venäjän päätös käyttää voimapolitiikkaa omien geopoliittisten ja turvallisuuspoliittisten intressiensä takaamiseksi. Muissa tahoissa heräisi epävarmuus ja ne voisivat ryhtyä vastatoimiin. Siitä huolimatta lausunto on kummallinen, koska tapaukset eivät tässäkään mielessä tule keskenään vertailukelpoisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen presidenttiehdokkaiden lausunnot kiinnostavat kotimaamme ulkopuolellakin ja tällainen lausunto tuskin jää huomaamatta. Voi olla, että heitto on tarkoituksellinen. Sillä saa huomiota, jota parin prosentin kannatuksen saava ja <strong>Sauli Niinistö</strong>ä monessa asiassa peesaava Vanhanen tarvitsee. Jos hän on tosissaan, hän on kepulaisuuden pimeässä ytimessä.</p> Pitkäaikainen pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ei kannata Nato-jäsenyyden hakemista. Se nyt tuskin tuli yllätyksenä kenellekään, mutta hänen perustelunsa Hesarin haastattelussa ovat jokseenkin kummalliset hänen verratessaan suvereenin valtion itsenäistä turvallisuuspoliittista ratkaisua Venäjän suorittamaan Krimin niemimaan miehittämiseen, joka on kansainvälisen oikeuden vastainen sotatoimi. Että sellainen lausunto henkilöltä, joka tultuaan valituksi tehtävään johtaisi Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa sekä toimisi Puolustusvoimain ylipäällikkönä. Ei pidä myöskään unohtaa sitä seikkaa, että Vanhanen toimii tällä hetkellä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

 

Sotilaallinen liittoutumattomuus on sotien jälkeen omaksuttu ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eikä sen ylläpitäminen perustu sopimusten tuomiin velvoitteisiin. Linjan muuttaminen Nato-jäsenyyden kautta johtaisi tietysti Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutokseen. Ukrainaan kuuluvan Krimin miehittäminen taas on suvereeniin valtioon kohdistettu kansainvälisen lain vastainen sotatoimi. Tästäkin tapahtumasta tulee keväällä kuluneeksi jo neljä vuotta. Miten kukaan edes keksii verrata niitä?

 

Varsinaisen rinnastuksen sijaan Vanhasen tarkoituksena lienee ollut antaa vain esimerkki. Tässä tapauksessa erittäin huono sellainen. Verbaalinen ilmaisu ei ehkä täysin vastannut itse ajatusta. Sotilaallisen ja turvallisuuspoliittisen orientaation muutos olisi toki radikaali muutos, kuten Venäjän päätös käyttää voimapolitiikkaa omien geopoliittisten ja turvallisuuspoliittisten intressiensä takaamiseksi. Muissa tahoissa heräisi epävarmuus ja ne voisivat ryhtyä vastatoimiin. Siitä huolimatta lausunto on kummallinen, koska tapaukset eivät tässäkään mielessä tule keskenään vertailukelpoisiksi.

 

Suomen presidenttiehdokkaiden lausunnot kiinnostavat kotimaamme ulkopuolellakin ja tällainen lausunto tuskin jää huomaamatta. Voi olla, että heitto on tarkoituksellinen. Sillä saa huomiota, jota parin prosentin kannatuksen saava ja Sauli Niinistöä monessa asiassa peesaava Vanhanen tarvitsee. Jos hän on tosissaan, hän on kepulaisuuden pimeässä ytimessä.

]]>
18 http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248798-nato-jasenyyden-hakeminen-rinnastettavissa-krimin-miehitykseen#comments Kotimaa Matti Vanhanen Politiikka Presidentinvaalit 2018 Turpo Venäjä Mon, 08 Jan 2018 09:04:00 +0000 Santeri Kirkkala http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248798-nato-jasenyyden-hakeminen-rinnastettavissa-krimin-miehitykseen