*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Kohtuuhintainen asuminen

Kohtuuhintainen asuminen juhlapuheista konkretiaksi – viisi ratkaisua!

Asumisen hinta on ongelmana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on este työvoiman liikkuvuudelle, koska muualla Suomessa sijaitsevan asunnon (jos sen ylipäänsä saa kaupaksi) hinnalla ei saa pääkaupunkiseudulta läheskään vastaavanlaista asuntoa. Korkea asumisen hinta on myös kilpailuhaitta alueemme yrityksille, koska se näkyy palkkapaineina yrityksissä. Pitkät työmatkat väsyttävät ja vähentävät työntekijöiden mahdollisuutta joustaa työajoissa.

Miten korjaamme tämän?

Ahneus ja hintojen alenemisen pelko estävät asumisen kustannusten laskemista?

Kaikki Helsingin ehdokkaat - minä mukaan luettuna - huutelevat, kuinka asumisen hintaa Helsingissä pitää saada alennettua ja aivan syystä. Asuminen kalleus aiheuttaa jo nyt suuria ongelmia Helsingin asukkaille ja täällä toimiville yhtiöille. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kaikilla Helsingissä tai Helsingille työskenteleville ei ole enää varaa asua Stadissa (itse en hyväksy vastaukseksi, että esim. kaupunginsairaalan sairaala-apulaisen tulisi asua jossain muualla radanvarressa - ei osoita arvostusta, eikä myöskään verotuksellisesti järkevää). 

Kohtuuhintainen dilemma

Vaalien lähestyessä yhdeksi teemaksi on noussut kohtuuhintainen asuminen. Korkeat asumiskulut pääkaupunkiseudulla ovat aito ongelma. Rahaa muuhun elämiseen jää vähemmän kuin muualla Suomessa. Tilannetta kärjistävät vielä tulonsiirrot Helsingistä muualle Suomeen. Toisaalta, onneksi, Helsingissä on tarjolla enemmän erilaisia palveluita ja virikkeitä kuin muualla Suomessa. Ihmiset haluavat muuttaa tänne, koska mahdollisuuksien perässä liikutaan. Ehkä tämä innosti Paavo Väyrystä ja Kimmo Tiilikaista laittamaan verokirjansa Helsinkiin.

Tonttien hinnat ovat karanneet pilviin Helsingissä

 

Kestävyysvaje ja siihen liittyvien liitännäisvaikutusten korjaaminen on Suomen ajankohtaisin pähkinä purtavaksi työllisyyden, ostovoiman ja kilpailukyvyn kehityksen junnatessa tahmeasti paikallaan. Yhä useamman ihmisen arjen sujuminen on kestämättömällä tavalla yhteiskunnan tuen varassa. Yhteiskunnan kasvava rooli arjen pyörittäjänä lisää  julkistalouden vajetta ja kasvattaa velan määrää. Julkinen velka on nyt jo noin 66 % BKT:stä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä