*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Apteekkien vapautus

Apteekkipäätöksenteko – ravistettava omaskakas

Hallituksen ulostulo ”apteekkitoiminnan maltillisesta uudistustyöstä” on mielestäni valheellinen ja kansalaisia aliarvioiva manööveri. Poliittinen päätöksenteko on Suomessa häpeällisen huonoa. Häpeä muuttuu kiukuksi ja edelleen epätoivoksi, kun tutustuu hallituksen päätösten perusteluihin ja mukauudistusten uutisointiin. Kansalaisia sumutetaan oikein kunnolla eikä yhteisten varojen vuosikausia jatkuneeseen kuppaamiseen puututa. Tutkivalle journalismille olisi tilaus.

Ennuste Antero Vartian apteekkialoitteen kohtalosta

Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin aikaisemman blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä. 

 

Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?

1 Apteekkitoiminnan luvallisuus

Ennuste Antero Vartian apteekkialoitteen kohtalosta

 

Kirjoitin elokuussa blogin jossa vaadin parempaa jäsentelyä apteekkien vapauttamisesta käytävään keskusteluun. Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt lakialoitteen joka ehdottaa apteekkien määräsäätelystä luopumista mutta jättää alan rakenteet suurilta osin muutoin ennalleen. Ehdotus on hyvin paljon linjassa sen kanssa mitä itse ehdotin blogini kommentointiosassa eikä se itse asiassa ole kovinkaan radikaali. Ennustan sille menestystä. 

 

Mitä ehdotetaan muutettavaksi ja mitä ei?

1 Apteekkitoiminnan luvallisuus

Kun maksasi sanoo poks!

Kesä on aikaa, jolloin milloin millainenkin (h)ajatelma menee mediassa varsin huoletta lävitse mediatalojen kärkkyessä uutisia ja siitä poikivia kirjoituksia. Yksi kevään ja kesän nostoista, jota on ruodittu varsin näkyvästi, on ollut apteekkitoiminta ja sen sääntely. Ahnaat apteekkarit keikkuvat verotilastojen kärjessä ja tähän olisi syytä puuttua topakasti markkinoiden näkymättömällä kädellä. Keskustelu on tärkeää, mutta millä keinoin alaa kehitetään, on asia erikseen.

Kaupungeissa on liian vähän apteekkeja. Miksi Fimea ei reagoi asiaan?

Täysin apteekkitoimialan ulkopuolisena henkilönä en voi lakata ihmettelemästä Suomen lääkehuollon johtamiseen liittyviä epäkohtia.

Muutama kuukausi sitten ryhdyin selvittämään apteekkialan sääntelyn takana olevia taustoja ja periaatteita.  Huomasin, että monet alan rakennemuutokseen tähtäävät ehdotukset oli vuosien varrella tyrmätty kerta toisensa jälkeen. Halusin ymmärtää, miksi apteekkialaa ei voitaisi kehittää ympäröivän yhteiskunnan mukana. Olen julkaissut selvitystyöni tuloksia laajasti Uusi Suomi Puheenvuoro –palstalla.

Kansalaisaloite - riski vai mahdollisuus?

Uskoni Suomen demokraattiseen järjestelmään koki taas uuden kolauksen kun Antero Vartian mainio apteekkivallankumous (Libera, 11.1.2016) törmäsi Kokoomuksen poliittiseen superpositioon* (US, 16.7.2016), jossa vastustetaan nykytilaa mutta kieltäydytään tekemään sille mitään, koska kaverikapitalismi.

Kansanedustajajille tehdyn kyselyn mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä

 

Apteekkitoimialan vapautuskeskustelu on ollut tunteita herättävä puheenaihe jo useiden kuukausien ajan. Viime viikolla järjestetyssä Suomi Areenan Apteekkipaneelissa keskustelu kuumeni uudelle tasolle: Apteekkariliiton varapuheenjohtaja ei kestänyt kuulla toimialaa koskevaa kritiikkiä, vaan suojautui muiden puheilta sateenvarjon avulla ja turvautui alatyyliin omissa kommenteissaan.

Apteekissa ei ole kiire - vielä

Oletteko huomanneet, että meillä on vielä yksi kaupanala, jossa henkilökunnalla on aikaa seistä jouten? Kun kaikkialla muualla myyntitöissä, marketeissa, lähikaupoissa, tavarataloissa, huoltoasemilla ja ravintoloissa henkilökunta uurastaa liukuhihnalla montaa samanaikaista tehtävää tehden, apteekeissa vielä seisotaan odottamassa asiakasta.

Propagandasta ja apteekeista

Ennen kuin natsit ehtivät pilata hyvän sanan, Edward L. Bernays kirjoitti aikanaan propagandasta (1928). Pähkinänkuoressa kyse on ihmisten mielipiteiden hallitsemisesta, ja vaikka termiä propaganda ei enää käytetä, käytännössä jokainen merkittävä yhteiskunnallinen toimija pyrkii hallitsemaan eri sidosryhmien mielipiteitä omaksi hyödykseen.

Silloin kun se onnistuu, emme sitä huomaa, mutta silloin tällöin mopo keulii, ja pääsemme näkemään keisarin uusissa vaatteissaan. Alla kolme esimerkkiä:

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä