Minna Isoaho

Sote vaarantaa potilasturvallisuuden

Ministeri Saarikko avautui sotesta tänään Hesarin haastattelussa. Viesti on hyytävää luettavaa. 

Ministeriä harmittaa esimerkiksi se, että sote-suunnitelmia ei saa tehdä pienessä piirissä salaa, vaan ”tiedotusvälineet pyrkivät kertomaan asioista silloin, kun niihin voidaan vielä keskustelulla vaikuttaa”.  

Hän myös pokkana sanoo, että sote-kriitikkojen myötä ”keskustelua hallitsee uhkakuvat milloin mistäkin, vaikka koko uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten luottamusta julkisiin terveyspalveluihin”.

Siis mitä? Milloin mistäkin? Hän pilkkaa ihan aiheellisia ja perusteltuja havaintoja ja luo taas yhden uuden tavoitteen  sekalaiselle sote-sopalle. Sotessa on valtavia taloudellisia ja operatiivisia valuvikoja. Niiden esiinottaminen ei ole kiusantekoa. Peli pitää viheltää poikki. Ihan oikeasti.

Sote- ja maakuntauudistus on suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus, mitä Suomessa on koskaan sen historiassa tehty. On käynyt selväksi, että päättäjillä ei ole käsitystä siitä, mitä sote-uudistuksesta seuraa. Sotessa toteutuu trumpismin kaava: tehdään itselle mieluisia päätöksiä täysin välittämättä seurauksista. 

Poliitikot ovat omineet terveydenhuollon itselleen ja sivuuttaneet potilaat ja veronmaksajat. Moraalitonta toimintaa muka-demokratian varjolla. Tähän asti olen uskonut, että potilasturvallisuus ei ole tässä hässäkässä uhattuna, mutta näin ei valitettavasti ole. 

 

Potilasturvallisuus on vaarassa

Sote-suunnittelussa ei ymmärretä liiketoimintamallien dynamiikkaa. Jos on pokkaa yksityistää terveydenhuolto, on oltava ymmärrystä sen seurauksista. Poliitikot luulevat, että he voivat pelata omia pelejään ja että he suitsivat markkinoita kapitaatiomaksulla, asiakasmaksuilla ja maakuntamallilla. He luulevat kai ihan oikeasti, että ”maakuntavaltuutetut hoitavat homman”. Ei se niin mene. Jos vapauttaa markkinat, niin sitten on annettava markkinoiden toimia. 

Saarikko sanoo Hesarin haastattelussa, että kapitaatiomaksun kiinteän osan päälle maksetaan palveluntarjoajalle palkkiota sen perusteella, ”kuinka hyvin sote-keskus on pystynyt hoitamaan asiakkaan hoitoketjun eikä ole siirtänyt ongelmia eteenpäin”.

Tämä linjaus on esimerkki sote-sekoilusta. Kun huomattiin, että sote-keskus saattaa valikoida asiakkaita ja lähettää hoitoa tarvitsevia eteenpäin erikoissairaanhoidon piiriin, niin päätettiin palkita yrityksiä siitä, että ne hoitavat potilaat itse. Sekoilua tästä tulee siinä kohdassa, kun taloudelliseen kannustimeen ei sidottu laatutavoitteita.

Kukaan ei voi seurata sitä, olisiko potilas kuitenkin pitänyt lähettää eteenpäin erikoissairaanhoidon piiriin. 

Potilasturvallisuus on vaarassa, kun jatkohoitoon lähettäminen käytännössä vähentää yhtiön tulovirtaa: Saarikon mallin mukaan yritys saa rahaa siitä, että ”ongelmia ei siirretä”. Eli käytännössä yritys saa lisää rahaa, kun se ei lähetä potilaita eteenpäin, vaikka jatkohoidolle olisi tarvetta. 

Ei ole yritysten vika, että ne hyödyntävät toimintaympäristön mahdollisuudet maksimaalisella tavalla. 

Nyt kannattaisi kansanedustajien ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa, että sote-suunnittelussa ei ole riittävää liiketoimintaosaamista. Lobbareilla sitä on, mutta ei päättäjillä. Ministeri luulee, että rahoitusmallilla ohjataan tehokkaasti resursseja. Totuus on se, että markkinat muokkaavat lopputulosta enemmän kuin kapitaatiomalli. Lisäksi iso ongelma on siinä, että toimintaa ohjaavat laatukriteerit puuttuvat. 

Kansanedustajilla on tärkeä päätös tehtävänään. Selvää on, että kestävyysvajeesta aiheutuu taloudellinen taakka suomalaisille. Se ei  kuitenkaan korjaannu sillä, että heikennetään nykyisen sairaanhoitojärjestelmän toimivuutta. Järjestelmämme on Euroopan tehokkaimpien joukossa. Oman analyysini mukaan sote-uudistus ei paranna tätä tehokkuutta. Päinvastoin.

Lopuksi: 

Haastattelussa ministeri otti vielä kantaa kapitaatiokohuun ja arveli, että kritiikki kapitaatiomaksuja vastaan johtuu Facebookin tietosuojaongelmista. Olisikohan kuitenkin niin, että kritiikissä on sittenkin ihan asiaperusteet eikä kyse ole ”turhasta kohusta”? 

Toivon, että tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei jää koskaan eläkkeelle. Hän näkee metsän puilta ja pitää moraalin korkealla asiakysymyksissä. Uudistuksissa on arvioitava asioita niiden sisällön mukaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Jos toteutuu niin muutama iso pörssiyhtiö valtaa alan ja hoitaa ns helpot tapaukset,
mutta mikä taho hoitaa kannattamattomat suuret vaativat toimenpiteet?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Julkiselle puolellehan jää kaikki "kannattamaton" eli sellainen, joka on julkisen puolen "tehottomuutta".

Jos hallituksen kelvoton sote-uudistus menee läpi, se lienee vähitellen julkisen terveydenhuollon loppu. Yritykset osaavat mielikuvamarkkinoinnin ja kaiken lisäksi hallitus antaa niille myös ylivertaiset mittakaava- ja integraatioedut. Siksi maakuntiin pilkottu terveydenhuolto olisi suuri onnettomuus. Vain terveydenhuollon keskitetyllä ja tehokkaalla hallinnolla olisi mahdollisuus kilpailla kansainvälisten yhtiöiden kanssa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. alla olevasta linkistä sivut 50-53:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/16...

- -"Huolimatta siitä, että PK-yritysten toimintaedellytykset saataisiin valmistelussa turvattua, on alan keskittyminen suurille toimijoille entisestään pitkällä tähtäimellä kuitenkin todennäköistä. Kasvuhaluiset ja kannattavasti toimivat yritykset ovat suurten yritysten näkökulmasta paitsi kilpailijoita, myös houkuttelevia ostokohteita.

Trendi on jo vuosia koitellut sosiaali- ja terveysalaa muun muassa työterveyshuollossa, hoiva-alalla ja hammashoidossa. Sosiaali- ja terveysalan yritysten yrityskauppauutisten määrä on viime vuosina ollut valtava ja tahti tuskin tulee hiipumaan tulevina vuosina. Omistuksen vaihtuminen on kuitenkin luontainen osa toimivien markkinoiden kiertokulkua myös sosiaali- ja terveysalalla. Yrityskauppa ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että PK-yritysten innovaatiot ja paikallisuus katoaisivat yrityskaupan yhteydessä, vaan parhaassa tapauksessa PK-yrityksessä luodut innovatiiviset toimintamallit ja osaaminen päätyvät yrityskaupan myötä entistä paremmin ja laajemman asiakaskunnan hyödynnettäväksi." - -

---

Miten tämä edellä kerrottu sote- ja maakuntahallintouudistuksen "isot syövät pienet firmat" -malli eroaisi siitä, että kunnat nykyisellään saisivat itse määrittää oman kuntansa sote-palvelut ja antaa tämän "isot syövät pienet firmat" tapahtua ihan omalla painollaan?

Nythän tätä em. periaatetta ollaan lainsäädännöllä kahlittu kun varaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi se olisi parempi järjestelmä, jossa maakuntavaltuutetut ja maakunnan virkamiehet saavat päättää/vaikuttaa kuka ja mikä sote-keskus/palveluntarjoaja saa antaa palveluja kansalaisille? Korruption mahdollisuus on ainakin suurempi tässä maakunta-sote -mallissa. Ja tuskin maakunnan päättäjillä on asiantuntemusta ja objektiivisuutta riittävästi skaaloittaa eri sote-toimijoita...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso linkki:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005639387.html

- - "Terveyserojen lisäksi sote-uudistuksessa tuntuu unohtuneen ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta, asiantuntijat sanovat.

Terveydenedistäminen jää uudistuksessa kuntien vastuulle, mutta sote-henkilöstö siirtyy maakunnille. Asiantuntijat pelkäävät, että heidän työkseen jää tulipalojen sammuttelu, ei ennaltaehkäisy.

”Miten yksityisille sote-keskuksille luodaan kiinnostus ennaltaehkäisevään työhön, ja miten sitä valvotaan?” Koskinen kysyy.

Hoidetaanko toistuvasti humalassa kaatuilevan vammoja vain murtuneina luina?

Paineet sote-uudistusta kohtaan kasvavat, eikä kyse ole kapitaatiomallin yksityiskohdista tai palveluseteleiden määrästä.

”Sote-uudistuksen tärkein tehtävä on elinajanodotteen seuranta ja kasvattaminen. On aivan sama, millä tempuilla se tehdään”, professori Vauramo sanoo."

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Paljonko saan bonusta siitä, että potilaan syövän huomaaminen viivästyy vähintään puolella vuodella?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Asiantunteva kirjoitus! Ihmettelen kyllä kansanedustajaa, joka äänestää tämän uudistuksen puolesta? Minä en luota virkamiesten ja poliitikkojen riittävään bisnes-osaamiseen? He eivät ymmärrä mitä tekevät!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Hyvä tiivistys: "...sote-suunnittelussa ei ole riittävää liiketoimintaosaamista. Lobbareilla sitä on, mutta ei päättäjillä. Ministeri luulee, että rahoitusmallilla ohjataan tehokkaasti resursseja. Totuus on se, että markkinat muokkaavat lopputulosta enemmän kuin kapitaatiomalli. Lisäksi iso ongelma on siinä, että toimintaa ohjaavat laatukriteerit puuttuvat."

Poliitikot kuvittelevat manipuloivansa markkinaa erilaisilla enemmän tai vähemmän keinotekoisilla rahoitusvivuilla. Ammattilainen löytää porsaanreiät kyllä ja se markkinaa tulee ohjaamaan.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Maalaistollikkana minulle jäi epäselväksi, miten suuri oma asiantuntemus Minna Isoaholla on sote-ja maakuntauudistuksesta vai perustuuko kirjoitus täysin uudistusta ahnaasti arvostelevien "todellisten asiantuntijoiden" tietoihin. Eiköhän ministeri Saarikko ole kuitenkin yksi parhaimmista asiantuntijoista kaikesta siitä, mitä sotesta tiedetetään. Isoahon kirjoitus on varmasti "tilaustyö" soten äänekkäimiltä vastustajilta koska hehän ovat uhanneet, että viimeinen taistelu soten kaatamiseksi on aloitettava viipymättä ja sen huomaa kirjoituksesta kehuja antaneista kommentoijista. Minäkin saan varmasti kehuja, mutta todennäköisesti en kuitenkaan ylistäviä. Se ei kuitenkaan horjuta varmaa uskoani siihen, että sote-ja maakuntauudistus saadaan vihdoin ja viimein maaliin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Uskon asioista ei yleensä kannata kiistellä, mutta muutama sana silti. Siinä olet satavarmasti väärässä, että Saarikko olisi edes jonkinlainen sote-asiantuntija. Ei hallituksen suunnitelman ajaminen tee asiantuntijaksi. Yksikään hallituksen ministeri ei sitä sote-asioissa ole.

Asiantuntijuuden lisäksi on myös toinen tapa olla merkittävä vaikuttaja. Jos kykenee loogiseen ajatteluun ja suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen, jopa poliitikolla voisi olla jotain merkittävää sanottavaa omasta takaa. Nyt Saarikot ja Vehviläiset ovat vain poliittisia puhekoneita, jotka osaavat puhua paljon sanomatta mitään. Itse asiassa on mielenkiintoinen kysymys miksi poliitikot eivät juurikaan älyn lahjoilla loista?

Sitten Arvo et ole koskaan vastannut, kun olen pyytänyt sinua kertomaan mitkä kaksi tavoitetta hallituksen sote-uudistus toteuttaisi, jos yksityistämistä ja maakuntauudistusta ei lasketa mukaan?

Totta kai torsoa uudistusta vastaan pitää taistella. Sehän on isänmaallinen velvollisuus.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Salonen, kiitos. Olen edelleen sitä mieltä, että ministerit Saarikko ja Vehviläinen ovat todellisia sote-uudistuksen asiantuntijoita. Millä perusteilla pystytte kiistämään heidän asiantuntemuksensa. Onko ainoa peruste se, että he poliitikkoina eivät juurikaan älyn lahjoilla loista. Aika rohkeasti arvioitu tai tiedetty. Ilmeisesti olette senkin alan todellinen asiantuntija. Ei minun tarvitse vastata hallituksen sote-uudistuksen tavoitteista koska en pidä itseäni minkäänlaisena asiantuntijana niistä lausumaan. Luotan edelleenkin esim. ministereiden Saarikon ja Vehviläisen asiantuntijoina kertomiin tavoitteisiin. Luottakaa tekin niin olisi ehkä helpompaa odottaa uudistuksen lopullista voimaan tuloa. Aurinkoista kevättä

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #12

Kiitos selventävästä kommentista. Täytyy tunnustaa, että tutkijana ajatusmaailmaani ei perusteeton luottaminen istu. Mukavaa kevättä sinnekin!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eipä ole hääppönen terveys- ja talousalan asiantuntija ministeri Saarikolla. Hänellä on seuraava koulutus: vuonna 2008 kasvatustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede ja keväällä 2013 filosofian maisteriksi pääaineenaan mediatutkimus. Politiikan lisäksi Saarikko on työskennellyt myös muun muassa vs. tiedottajana Kirkkohallituksessa. Tällä perusteella en häntä kovin korkealla tässä tärkeässä asiassa arvosta. Ajattelijaksi en häntä ole havainnut, vaan henkilöksi joka osaa toistaa sitä mitä ovat pienessä piirissä puhuneet. Minusta näin tärkeää työtä tekevällä pitäisi olla alan koulutusta siis terveys- ja talousalan osaamista ja tietoa roppakaupalla.

Kuten Kalevi Salonen sanoo: "Nyt Saarikot ja Vehviläiset ovat vain poliittisia puhekoneita, jotka osaavat puhua paljon sanomatta mitään. Itse asiassa on mielenkiintoinen kysymys miksi poliitikot eivät juurikaan älyn lahjoilla loista?"

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Tulee mieleen, että nyt löytyi Puheenvuoroonkin henkilö, joka osaa toistaa sitä mitä muut arvostelijat ovat kirjoittaneet. Onnitteluni.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Lehtonen toteaa blogissaan suomalaisen potilaan tietosuojan olevan Euroopassa peränpitäjänä .Vaati todellista taitoa ja uskallusta Saarikolta mennä heikentämään sitä entisestään.

Kai Häppölä

Hyvä kannanotto Isoaholta, toki ymmärrettävää on, että pelätään valinnan vapauden vievän pohjan julkisen sektorin säilymiselle kilpailussa. Politiikot ja ministeriön virkamiehet uskovat kapitaatiomaksun jollain tavoin estävän pelätyn potilasvalinnan julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kun mennään pisteityksessä henkilötasolle ollaan oikeasti alueella, jossa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion huoli on aiheellinen. Lisää huolenaiheita tuovat riskit jossa ns. bigdata vaikuttaa terveyshistorian menneiden ja tallennettujen tapahtumien osalta tulevaisuuden arvioihin ja valintoihin.

Tiedetään, että tietoja on kerätty eri järjestelmistä ja eri tavoin, jolloin ollaan alueittain jo eriarvoisessa lähtötilanteessa riippuen järjestelmästä ja siitä miten onnistuneesti ja järjestelmällisesti tietoa on tallennettu. Kun riskien kauhukuvia viedään tasolle jossa tiedot vuotaisivat julkisen tai yksityisen sektorin tai molempien käyttöön jossa pelattaisiin henkilöillä joista toiset olisivat haluttuja ja toisia ei lähtökohtaisestikaan haluta hoitaa.

Julkisia terveyspalveluja pidettiin historiassa onnistuneina, kunnes työterveyden kehittäminen avasi mahdollisuuden yksityiselle sektorille tarjota palvelujaan. Saatiin kehitetympiä ja toimivimpia palveluja, jotka nostivat käyttäjissäänkin kysymyksiä siitä ovatko julkisen sektorin palvelut jääneet nukkumaan ruususen untaan kaikkine byrokraattisine ratkaisuineen.

Kilpailu on kehittänyt myös julkista puolta. Se on parempi ja ymmärtää tarpeet paremmin. Silti käyttäjiensä näkökulmasta ollaan vasta päästy liikkeeseen. Nyt politiikka, virkamiehet ja SOTE näyttävät edelleenkin unohtavan ratkaisujen osalta arvo- ja yhdenvertaisuuslähtökohdat ja kuljetaan vahvasti rahan ohjaamina. Halu panostaa tuloksiin, jonka keskiössä kansalainen voisi tuntea saavansa hyvää palvelua, on edelleen suurin kysymysmerkki. Onnistunut lopputulos voi olla kalliimpaa kuin menneinä vuosina. Silti toimiva palvelu maksaa Suomelle tehokkuutena, käytettävissä olevan työvoiman tarjontana, osaamisena ja tyytyväisyytenä. Näiden vaikutus globaalin menestymisen tekijänä voi olla vahva tekijä kun arvioidaan tulevaisuuden skenaarioita.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tässä kiistelyssä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon paremmuudesta on pääpaino olut väitteissä, että yksityinen hoito olisi niin paljon tehokkaampaa, että se kompensoisi ehkäpä noin 15 %: markkinointikustannukset ja voitot. Tosiasiassa ykstyinen puoli aiheuttaa myös ylimääräisiä hallinnointikustannuksia valtiolle, joten ylimääräinen kustannus lienee noin kolmannes kokonaismenoista.

Juuri lainkaan huomiota ei ole kiinnitetty siihen, ettei julkisen puolen vahvuuksia ole vielä paljoakaan hyödynnetty. Esimerkiksi keskitetty terveyshallinto maakuntien sijaan mahdollistaisi mittakaava- ja integraatioetujen valtakunnallisen hyödyntämisen. Nyt ne mahdollisuudet ollaan antamassa ylikansallisille terveysyrityksille.

Vielä paljon suurempi mahdollisuus olisi hyödyntää sotessa valtion valmista instrumenttia - verotusta. Sen kautta voidaan kokonaan poistaa noin miljardin euron turha kulu - laskutusbyrokratia. Se voitaisiin ulottaa myös lääkehuoltoon, jolloin reseptilääkkeetkin saisi maksutta suoraan terveyskeskuksista. Tästä seuraisi reilun miljardin säästö vuodessa.

Verotuksessa myös yksityisen puolen käyttäjät voisivat saada jälkikäteen julkisen puolen ikäluokittainen mediaanikustannuksen suuruisen korvauksen. Kun kapitaatiokorvaus kulkisi aina asiakkaan kautta, kilpailu olisi todellista ja myös asiakkailla olisi kannustin kulujen säästämiseen. http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Siis myös julkisen terveydenhuollon tulisi saada kilpailla parhailla vahvuuksillaan. Jos jätämme ne käyttämättä menetämme joka vuosi 3-4 mrd €. Näin ollen hallituksen malliin verrattuna eroa olisi 6-8 mrd €/v. Kumma, etteivät näin selvät lukemat liikauta hallituksessa evääkään, vaikka siellä jos missä on korostettu kuinka säästöt ovat kestävyysvajeen takia ehdottoman välttämättömiä.

Kai Häppölä

Kalevi, vaikea ymmärtää mistä olet em. säästöjä ja millaisella kokemuksella arvioinut. Kelakorvausten byrokratia on tänään huomattavan automaattinen tapahtuma verrattuna historiaansa.

Verotusinstrumenttisi herättää vain kysymyksiä, voisit vähän avata!

Jos haet julkisen terveydenhuollon vahvuuksia skaalaetuina monopoliratkaisuna, niin lähtökohtaisesti niitä syntyy, mutta se varjopuoli on, että ei synny mitään vertailukohtaa kun ei ole kilpailua. Kansalaisena ja veronmaksajana olen iän karttuessa tullut kriittiseksi poliittisia ratkaisuja kohtaan. Niiden suhteen olen huolestunut kyvystä joustaviin prosesseihin kun lähtökohtana ovat ratkaisut käsillä oleviin ongelmiin. Kaikkeen ei tarvita poliittista päätäntäkerrosta, sille pitää riittää seuranta ja sen valvonta, että asiakasluottamus toteutuu! Jos demokratia toimisi ylivertaisena ratkaisumallina niin Sote-ongelmaa ei olisi!

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #24

Laskutusbyrokratia on kallista. Helsingissä on arvioitu sen vievän kolmanneksen kerätyistä varoista (https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-001572/...). Suomen koko julkisen terveydenhuollon osalta säästö olisi noin miljardi euroa vuodessa. Oikeasti kustannus lienee selvästi suurempi, jos otetaan huomioon myös suorat ja epäsuorat tietojärjestelmäkustannukset.

Vertailukohta kyllä on. Jos kapitaatio maksetaan verotuksen avulla, ihan sama rahasumma tulisi niin julkisen kuin yksityisenkin puolen asiakkaille (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...). Muulta osin löydät tarkempia tietoja blogisarjani 1-7 osista. Tässä linkki ensimmäiseen osaan: http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25....

Olen kanssasi ihan samoilla linjoilla. Järjestelmä joustavuus on tärkeä asia ja se saavutetaan äärimmäisen yksinkertaisen lähtötilanteen kautta. Tietotekniikka on tästä kaikkei selkein esimerkki. On aivan selvää, että hallituksen suunnitelmassa tietotekniikkakuluista tulee moninkertaisia verrattuna mahdollisimman yksinkertaiseen ratkaisuun. Siksi lähdin ylipäätään miettimään pelkistettyä sote-ratkaisua. Toinen iso asia, josta olemme yhtä mieltä on, että politiikka pitää karsia terveydenhuollosta suurimmaksi osaksi pois. Vaittäisin, että todellinen osuus julkisen terveydenhuollon väitetystä tehottomuudesta on nimenomaan politiikkaa.

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Työterveyspalvelut ovat samanlaista flunssan ja muiden nopeasti hoidettavien sairauksien hoitoa kuin mitä ihminen voi saada terveyskeskuksestakin. Apajille työterveyden hoitajina tulivat ulkomaiset yritykset hyvin varhain. Työnajantja ja KELAhan hoitavat maksut.

Työterveyden hoitamisessa ei menty siihen suuntaan mitä oli ajateltu eli sairauksien ennalta ehkäisyyn. Se oli yksi tärkeä pointti, joka unohdettiin. Ehkä se ei olis ollut niin hyvä tulonlähde bisneslähtöisesti ajatletuna

Työterveyshuolto edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja. Kuinka hyvin nämä toteutuvat työpaikoilla tänään?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Oliko siis niin että Helsinki halusi omaksi maakunnakseen yhdessä Espoon ja Vantaan kansa. Tämä tuli yllätyksen Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohta Markku Markkulalle joka sanoi ei käy.
Mediasta sain lukea että jos Helsingin seudun maakunta olisi hyväksytty niin vastaavasti Jan Vapaavuori olisi hyväksynyt uuden sote ja maakuntamallin. Miksi alan ihmiset tälläistä toimintaa kutsuu.
Nyt kun ei tule Helsingin seudun omaa maakuntaa alkoi suuri invaasio vastustaa koko maakunta mallia.
Blogistin ajoitus blogiin herättää kyllä huomiota kun varsinkin Martti Hetemäki vakuuttaa että oikealla asialla ollaan.
Tietenkin tämän casen tiimoilta saa nimelleen julkisuutta vastaisuuden varalta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Mitäköhän Hetemäen uutta vakuutusta tarkoitat? Hänen aikaisemmat esityksensä ovat olleet suorastaan naurettavia yrityksiä, sillä samat näkökohdat olisivat sopineet paremmin nykyjärjestelmän kehittämisen perusteluiksi. Kaiken kaikkiaan hänen perusteluissaan on ollut ote, että mikä tahansa parannus olisi tehtävissä vain ja ainoastaan hallituksen sote-mallissa.

Kummallista tällainen blogistien arvostelu. Muutamia selviä uskoaan muille tarjoavia kyllä löytyy, mutta suurin osa kuten Minnakin, on rehellisiä maan parasta ajattelevia ihmisiä. He vievät asioiden ymmärtämistä eteenpäin.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Saanen huomauttaa että Martti Hetemäki on koulutuksekseltaan valtiotieteen tohtori ja on virkamies vatiovarainministeriön kansliapäällikkö. Hän sanoo sanottavansa virkavastuulla.
Luotan kyllä tutkittuihin valtiovarainministeriön lausuntoihin jos yleensä johonkin pitää luottaa, sillä siellä ajatellaan maan parasta kokonais etua.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #20

Arvoja on turha katsoa ja jos aletaan katsoa, en kyllä jää tieteellisessä pätevyydessä Hetemäelle.

Valitettavasti virkamiehet ovat sote-asiassa olleet kovan poliittisen ohjauksen alaisina. Sanon suoraan, että minua säälittää Hetemäen asema, koska uskon hänen itsensä tietävän mikä tilanne oikeasti on.

Käyttäjän KariSepp kuva
Kari Seppä

Hyvin kuvaava on se että "rahoittamalla lisää" saadaan sote keskus "Pitämään(hoitamaan" potilas niinkuin "valmiiksi". No niinkuin blokissakin mainittiin tulee se vaikuttamaan potilasturvallisuuteen heikentävästi. Tavallaan sote keskus saa "tapporahan" kun ei lähetä potilasta eteenpäin oli tarve tai ei. Hyvä esimerkki järjestelmän toimimattomuudesta on kuolutuspuolella. Kun oppilaitosten rahoitus sidottiin valmistuneiden määrään. Niin (sehän on selvä) laadusta ei kukaan ole enää kiinnostunut ja siksi koulujärjestelmämme tuottaa sutta ja sekundaa ja nyt tämä sama halutaan terveydenhuolto puolelle. Mielestäni se on edesvastuutonta puuhastelua taitamattomilta virkamiehiltä ja politikoilta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Todella hyvä pointti sinulla! Totta tosiaan, jos raha sidotaan määrään, halutaan mahdollisimman paljon oppilaita/potilaita ja laatu kärsii.

Sinikka Tuli

Tulevassa järjestelmässä on keskeisenä potilasturvallisuuden vaarantuminen. Potilaat menevät vastaanotolle enimmäkseen saadakseen nimen oireilleen ja sairaudelleen hoidon. Kaikki sairaudet eivät valitettavasti parane yskimällä tai niistämällä.
Diagnoosia varten yleensä lääkärit tarvitsevat laboratorio ja kuvantamistutkimuksia. Lääkäreille voidaan asettaa kuitenkin rajoituksia tutkimusten määräämiseksi, koska ne ovat kalliita ja siten syövät viivan alle jäävää jakosummaa.
Kun vielä jatkolähetteen teko erikoissairaanhoitoon tulee myöskin kalliiksi, niin todennäköisimmin jäävät oikeat diagnoosit laatimatta ja oikeiden hoitojen aloittaminen viivästyy.
Yhdysvalloissa on potilaiden "turvana" juristit ja suuret sanktiot, vahingonkorvaukset, mikäli laiminlyöntejä havaitaan. Meillä yleensä vain nuhdellaan, jos joku jaksaa valituksia laatia.
Näin saadaan suomalaisten terveyden kystannuksella kansainvälisille sijoittajille Suomeen hyviä sijoituksia yksityisiin Sotefirmoihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset