Sampsa Katajan kiinteistöveroideassa on mittakaavavirhe
Aamukahvi meni väärään kurkkuun, kun luin Sampsa Katajan mielipidekirjoituksen kiinteistöverosta (HS 15.10.2017). Tekstiä lukiessa tuli mieleen, että eikö kirjoittaja ymmärrä, mistä hän puhuu, vai sekottaako hän asioita tarkoituksellisesti.
Hän väitti mm. seuraavaa:
- kiinteistövero on varallisuusvero
- on oikein, että ökytalossa asuva maksaa luksuksesta
- kiinteistöveroa voisi korottaa ja tämä mahdollistaisi työn verotuksen alentamisen.
KIINTEISTÖVERO EI OLE VARALLISUUSVERO TAI LUKSUSVERO
Kiinteistövero on kiinteistön omistukseen perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Katajan tekstiä lukiessa syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että asia koskettaisi vain omissa omakotitaloissa asuvia. Totuus on toinen. Tältä verolta ei välty kukaan.
Kaikkein eniten kiinteistövero sattuu vuokralla asuvaan pienituloiseen: kiinteistön omistaja vastaa kyllä veron tilittämisestä kunnalle, mutta tosiasiassa veron aiheuttama kustannus peritään täysimääräisesti asukkailta. Tosiasiallisesti siis joka ikinen asukas maksaa osuutensa kiinteistöverosta, oli hänellä varallisuutta tai ei.
Kataja ehdottaa mediaseksikkäästi, että ökytaloissa asuville tosirikkaille kohdistettaisiin entistä kovempia kiinteistöveroja. Hän jättää kertomatta, että kiinteistöveroa määriteltäessä ei oteta huomioon veronmaksajan rikkauden tasoa, maksukykyä tai asunnon ökyilyn astetta. Säännöt ovat kaikille samat, kun maapohjan ja rakennusten arvoa määritellään. Se siitä ehdotuksesta.
Hän sanoo myös, että ”on oikein, että ökytalossa maksetaan luksuksesta”. Ökytalon tai luksuksen määritelmä ei käy hänen tekstistään ilmi, eikä sitä ole käsitelty kiinteistöverolaissakaan. Jos luksus tarkoittaa kalliimpia materiaaleja ja sisustusratkaisuja, niin ”luksusvero” tulee näiden kalliimpien tuotteiden hankinnan yhteydessä maksetusta arvonlisäverosta. Kiinteistöveroon niillä valinnoilla ei ole vaikutusta.
KIINTEISTÖVERON JA TYÖN VEROTUKSEN RINNASTAMISESSA ON RÄIKEÄ MITTAKAAVAVIRHE
Kataja toteaa kirjoituksessaan: ”Jotta … työn verotus saataisiin kohtuulliseksi, tulisi käyttää veroja, jotka eivät aiheuta kannustinloukkuja. Kiinteistöveroa voisi yhä korottaa ja sen käyttöalaa laajentaa.”
Käsittämätön rinnastus. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että kiinteistöveron korotus nostaa entisestään kalliin asumisen hintaa. Asuminen kallistuu niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvilla.
Toivon myös, että ihmiset ymmärtävät, että näiden verojen mittakaavaero on valtava. Katajan ehdotuksessa on räikeä mittakaavavirhe. On vastuutonta luvata työn verotuksen alentumista kiinteistöveron korotuksen kustannuksella. Vaikka kuinka kutkuttaisi äänestää kiinteistöverojen korotuksen puolesta, niin sillä on hyvin pieni, jopa olematon vaikutus työn verotukseen.
Otetaan esimerkiksi Helsinki. Helsingin tuloista on noin 50 % kunnan tuloveroa eli sitä työn verotusta. Kaupungin tätä kautta saama tulokertymä on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Kiinteistöveroa kertyy puolestaan vain noin 4 % kaupungin tuloista eli vuositasolla noin 222 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupunkilaisilta perimä tuloveroprosentti on 18,5 %. Jos sitä alennetaan esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, menetetään tuloveroa 135 miljoonaa euroa. Jos tämä menetetty summa peritään kiinteistöveron avulla, niin sitä on korotettava 61 %. Aikamoinen lisäys asumiskustannuksiin. Kiinteistövero on tasavero kaikille, joten tämä hinnannousu rokottaisi pienituloisia kaikkein rajuimmin.
On varmasti tarpeen aika ajoin miettiä tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tasoja, mutta toivottavasti päättäjillä on käsitys asioiden mittaluokista ja niiden erillisyydestä.
Kansalaisten arkeen vaikuttavien ehdotusten pitää olla perusteltuja muullakin, kuin halulla päästä otsikoihin. Päättäjien on ymmärrettävä, että kaikki kiinteistöihin kohdistuneet kulut vaikuttavat omistusmuodosta riippumatta asumiskustannuksiin ja asuntojen hintoihin.
Kiinteistöveron korotus ei kevennä työn verotusta. Siihen vedoten korotusta ei saa tehdä.
Kataja taisi kirjoittaa Ruotsin systeemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistövero ei tuota yhteiskunnalle. Se on todella tuhovero.
Se menee moninkertaisesti tukiaisiin ja vaikuttaa ihmisten terveyteen ja maastamuuttoon.
Sitä voi pitää vihaverona kansalle.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Siis siitä on muokattu vihavero.
Mikäli kiinteistöstä on yhteiskunnalle haittaa, pitäisi asettaa haittavero.
Mikäli kiinteistöstä aiheutuu kustannuksia yhteisölle, siitä pitää laskuttaa, ei siis verottaa. Verotus voidaan ottaa harkitusti käyttöön, ellei laskutusta kyetä kohdentamaan oikein. Arvaas kuinka sitten kävisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistövero on varma keino ajaa eläkeläiset pois haja-asutusalueilta ja ostamaan tai vuokraamaan pieniä asuntoja keskustoista.
Haitaksi muodostuu pienten asuntojen puute ja kohoavat vuokrat, nykyomistajille edullinen tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä mummonmökkien autioitamis työssään yhteiskunta kiinteistöverojen ohella käyttää aseenaan nopeasti kasvavia veronluontoisia pakollisia maksuja kuten jätehuolto, vesi- ja jätevesimaksut ja energia.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri pienituloinen varaton todennäköisesti välttyy kiinteistöveron korotukselta.
Hyvätuloiset ja varakkaat eivät välty.
Ja ökytaloissa tuskin asuu hirveästi pienituloisia varattomia.
En myöskään ymmärrä toista kritiikkiä. Luvata ei varmaan voi yksin mitään, mutta jos yhtä veroa nostetaan, toista voidaan alentaa. Mm. tästähän politiikassa juuri on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus:
Juuri pienituloinen varaton todennäköisesti välttyy kiinteistöveron korotukselta.
Onko rintamamiestaloissa ja mummonmökissä asuvilta eläkeläisiltä poistettu kiinteistövero?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään.
Mutta jos he ovat pienituloisia varattomia ( asunto eli mökki saa olla) heillä on oikeus toimeentulotukeen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on.Eri asia on hakeeko iäkäs ”köyhäinapua”. Tai osaako tietääkö edes sitä.
Saa olla ”kirjanpitäjä/palkanlaskija” että ymmärtää joka laskun laittaa toimeentulotuki hakemukseen.
Helppo todeta kuuluu toimeentulotuki.Käytäntö vain ei ole niin yksinkertaista vanhemmille ihmisille.
Heillä ei ole avustajaa joka neuvoo kaikki tuet mitä heille lain mukaan kuuluu.
Vai miksi toimeentulotukea hakee vähemmän ihmissiä kuin mitä siihen on budjetoitu tilastojen mukaan tarvittavan.
Ilmoita asiaton viesti
Kristiina Kreisler, ymmärsinkö oikein? Pienituloinen eläkeläinen/eläkeläispariskunta, joka asuu aikoinaan ehkä itse hartiapankilla rakentamassaan omakotitalossa pakotetaan maksamaan niin kovia kiinteistöveroja, että joutuu hakemaan toimeentulotukea! Ihmiset, jotka ovat ikänsä tulleet toimeen omillaan, eivätkä pyytäneet keneltäkään mitään mutta maksaneet veronsa, joutuisivat nöyryyttävästi anomaan tukea elämiseensä sosiaalitoimiston luukulla. Tällainen hävytön ehdotus on osoitus esittäjänsä täydellisestä ymmärryksen puutteesta tavallisia, työtä tehneitä ihmisiä kohtaan!
Ilmoita asiaton viesti
Paljonkohan mahtaa tällaisen itserakennetun talon verotusarvo tässä vaiheessa?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoittaa pienituloinen/varaton? Voin kertoa sinulle, että vaimoni saa kuukauden työpanoksestaan n.1200€, itse ”tienaan” ansiosidonnaista 600€/kk. Asuntonamme on reilut 200neliöinen lautakasa, joka rakennettu 70-luvulla. Tästä homeläjästä maksamme neliöiden mukaan saman kiinteistöveron minkä ”ökytälossa” asuvakin. En ihan varma ole siitä millainen ymmärrys itselläsi on tähän ”kaikilleköyhillekuuluvaantoimeentulotukeen”, mutta voin kertoa sinulle sen(ehkä helpottaa?), että esim. meidän perheen tuloilla sitä ei saa euroakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kalervo Niementaus sen ymmärsi että pienituloisiin, jotka eivät saa asumistukea tämä kiinteistöveron nosto vaikuttaa pahiten.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota, kannattaa tarkistuttaa asia verottajan kanssa, koska verotusarvo on sidoksissa kiinteistön rakentamiskustannuksiin, joita on kyllä vuosikymmenten aikana vielä ikävähennetty. Tai ainakin olisi pitänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kansainvälisen taloudellisen yhdentymisen edetessä kiinteistöjen merkitys vakaana verotuskohteena korostuu.
Kiinteistöjä ei ole mahdollista siirtää tulonmuodostuksen tai kulutuksen tavoin maan rajojen ulkopuolelle
Eduskunta-93
Varma tulonlähde jos kuntien taloudenpito on päättäjiltä lipsunut miinukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Pääkaupunkiseudulla rakentamiskustannukset ovat varsinkin vanhempien talojen osalta täysin yhdentekevät. Suurin osa verosta kohdistuu maapohjan oletettuun arvoon.
Tonttien verotusarvoja on hinattu 90-luvulta lähtien ronskisti ylöspäin ja niinpä itse makselen Helsingin pommitusten purkujätteistä vuonna 1941 rakennetusta talosta puolitoista tonnia veroa – vaikka talon arvo lähentelee nollaa eikä rakennusoikeuttakaan ole kuin yhdelle talolle. Vuosikymmenen loppuun mennessä vero kohonnee kahden tuhannen euron paremmalle puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kalervo ”rikkaana” asunotolaisena osuu ihan oikeaan. Nykyisten asuntojen omistajat kärsisivät eniten kiinteistöveron nostosta. Eikö Kalervo tunnukin kivalta, kun sosialismi meinaa osua omalle kohdalle?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on ansiottoman arvonnousun leikkaamisesta ja sitä kautta koko asumisen hintatason leikkaamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei verokertymä ole vakioiden summa. Veroja pitää leikata reilusti.
Ei Suomi tarvitse julkiselle puolelle 700.000 työntekijää.
Ilmoita asiaton viesti
Kun -07 lähtien on valtiolta ja kunnilta sanottu irti väkeä tuhansia.
Kun -90 luvun jälkeen alkoi syntyä jonot terveys ja hoivapalveluissa.
Kun ulkoistamisen myötä on julkiseltapuolelta siirtynyt väkeä yksityisenpuolen leipiin.
Niin kerroppa mihin säästyneet verot on hukattu?
Kun Kelassa oli toimeentulotuikien maksuissa 3kk viivytys,kun Maahanmuuttoviraston turvapaikkahakemukset on ruuhkautunut. Niin mistäköhän se johtuisi?
Palvelut ei pyöri virastoissa eikä terveyspalveluissa ilman virkailijoita ja työntekijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
#26
Korkea verotus on syönyt työmoraalin. Minä ymmärrän hyvin heitä.
Miksi pitää painaa niska limassa, kun nettopalkallaan ei tule toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
#4
Pientuloisen ja varattoman verosta välttymisellä tarkoittanet, että mainitut luokat eivät omista mitään kiinteätä. Muussa tapauksessa tarkastanet lausumaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus nostaa jo kolmatta kertaa kiinteistöveroa.
Taloyhtiöt,vuokranantajat siirtää korotuksen vuokriin ja yhtiövastikkeeseen.
Stvm korottaa automaattisesti Kelan asumistukea .Varallisuusraja poistui -14
Asumistuet valuu rikkaille.
MST
Asumistuista -05-16 jo 17 Mrd.
KL
Ilmoita asiaton viesti
Asumistuet menevät asuntosijoittajille.
Niitä voisikin kutsua sijoittajatueksi.
NE nostavat asumisen ja asuntojen hintaa.
Liki 860.000 henkilöä sai, ts. näiden vuokranantaja sai. 1,9 mrd. 2016.
Iso raha. Suoraan veronmaksajilta asuntosijoittajille!
Tähän blogosti ei puutu, puhuessaan asumisen hinnasta, vuokrista.
860.000lla ei olisi varaa maksaa nykyistä vuokratasoa, jos me kaikki emme vähän avittaisi parilla miljardilla.
Jos emme avittaisi, sijoittajien olisi vuokria pakko laskea.
Tuskin heittäisivät 860.000 ihmistä kadulle ja pitäisivät sadattuhannet kämpät tyhjillään.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Miksi lopettaa hyvä tulonsiirtolähde verovaroista? Sitä voi kysyä päättäjiltä.
Esim. Nuorisosäätiö vähävaraisille nuorille :Täydet asumiskulut kelasta+ asumistuki.
Koko vuokra verovaroista. Veroton yleishyödyllinen säätiö.
Työtön,eläkeläinen omavastuuosuus jos neliöt ylittää Asumistuen/kunnan määräämät neliöt henkeä kohti.
Niitä juuri ”sopivan” kokoisia kun vain ei tahdo olla.
Mihin hävisi yritysten ennen tarjoamat asunnot työntekijöille? Kohtuullisilla vuokrilla.
Ilmoita asiaton viesti
”veron aiheuttama kustannus peritään täysimääräisesti asukkailta.”
Ilmeisesti et usko hintojen määräytyvän kysynnän ja tarjonnan perusteella? Vuokra-asuntojen kysyntään kiinteistöveron korotus ei vaikuta, ja tarjonnan rajoittimena on etenkin kasvukeskuksissa aivan muut tekijät. Edes prosentuaalisesti suuret kiinteistöveron korotukset eivät vähennä asuntorakentamista kasvukeskuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien verojen ja maksujen lopullinen maksaja on kuluttaja, joka asunnon vuokraa, tavaran tai palvelun ostaa.
Oikeusdenmukaiseen verojen kohdennukseen päästään vain siten, että arvonlisä- ja valmisteveroja ja vakuutusmaksuja lukuun ottamatta lopetetaan kaikki yritysverotus kiinteistöverotus mukaan luettuna.
Kaikkien kansalaisten kaikki tulot tulolähteestä riippumatta pitää ensin laskea yhteen ja kohdentaa pregressiivinen verotus tuohon henkilökohtaiseen kokonaistuloon. Verotuksen taso määrittyisi sen mukaan, miten paljon yhteiskunnan toimintojen ylläpitoon rahaa tarvitaan. Keskimäärin siihen siihen riittäisi alle 30 prosentin taso, kun ottaa huomioon arvonlisä- ja valmisteverojen tuotot.
Eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät on pidettävä verotuksen ulkopuolelle ja periä eläke- ja sairausvakuutusmaksut kuten nykyäänkin. Kaikkineen pakollisten verojen ja maksujen keskimääräinen taso nousisi noin 40 prosenttiin henkilökohtaisesta tulosta. Varakkaat ja hyvätuloiset maksaisivat suhteellisesti eniten ja aivan pienituloisimpia ei verotettaisi kainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsellaan asiaa uusien rakennusten kannalta ja määritellään seuraavat parametrit…
– Asunnon rakentaminen maksaa X verran.
– Rakentaja haluaa Y verran tuottoa rakentamisesta.
– Kiinteistöverosta tuleva mahdollinen alennus asunnon hintaan on Z verran.
… niin on kolme tapaa miten kiinteistöveron korotuksesta aiheutuva alennus vaikuttaa rakentajaan.
1. Rakentaja ei rakenna, koska X+Y-Z ei tuota tarpeeksi.
2. Rakentaja ottaa takkiin Z verran. Eli hän saa tuottoa Y-Z.
3. Rakentaja ei huomioi hinnan alentamista mitenkään ja myy asuntoa vanhalla hinnalla, joka on X+Y.
Veikkaisin, että kovinkaan moni rakentaja ei kohtaa 1 sulata ja 2 ei paljoa hyödytä, kun asuntoa ei tule. Eli noista todennäköisin on kohta 3, joka meinaa täsmälleen samanarvoisia asuntoja kuin mitä aikaisemminkin. Ainoa ero on siis se, että asuja tulee maksamaan entistä enemmän asunnostaan kiinteistöveron muodossa.
—
Jos katsellaan asiaa vanhojen rakennusten kannalta ja määritellään seuraavat parametrit…
– Asunnon entinen hinta on X.
– Kiinteistöverosta tuleva mahdollinen alennus asunnon hintaan on Z verran.
– Kuukausittainen kiinteistövero on Q verran.
– Kuukausittaisen kiinteistöveron korotus on W verran.
… niin vanhan rakennuksen hinnalle voi käydä kaksi eri asiaa.
1. Asunnon hinta laskee ja uusi hinta on X-Z.
2. Asunnon hinta on edelleen X.
Kohta 1 tuskin toteutuu varsinkaan silloin, kun vanhan rakennuksen omistajalla lähemmäs X verran lainaa. Kohta 2 on hyvin todennäköinen, koska uusienkaan asuntojen hintakaan ei laske. Muutenkin jos asuntoa ei ole myymässä, niin hinnan mahdollinen alennus ei vaikuta mitenkään asunnon omistajaan. Eli ainoa asia, joka muuttuu on kiinteistöveron määrä ja se nousee W verran, jonka asunnon omistaja maksaa. Jos tietenkin asunto on vuokra-asunto, niin silloin vuokralainen maksaa korotuksen.
—
Missä kohtaa noissa kahdessa eri tapauksessa asunnon hinnan pitäisi laskea niin uusissa kuin vanhoissakin asunnoissa?
Ilmoita asiaton viesti
Taloustieteilijöiden mukaan kiinteistövero ei vaikuta lainkaan vuokratasoon, vaan kiinteistöveron nosto leikkaa vain nostohetkellä kiinteistön omistaneen henkilön varallisuutta. Tuosta taloustieteilijät ilmeisen yksimielisiä.
Esim. http://www.soininvaara.fi/2015/04/06/kiinteistover…
Nostamalla Eirassa kiinteistöveroa riittävästi Eiran asuntojen hinnat putoavat Mäntsälän tasolle, mutta vuokrat säilyvät ennallaan. Tätä olen ymmärtänyt teorian tarkoittavan.
Ilmoita asiaton viesti
Linkistäsi Soininvaaran sanoja…
”Kohdistuessaan rakennukseen, kiinteistövero tekee rakentamisesta kannattamattomampaa.”
”Siksi rakennukseen kohdistuvan kiinteistöveron voisi poistaa ja verottaa vain tonttia.”
Tarkoittaisi Suomessa pienempää kiinteistöveroa, koska nythän mukaan otetaan myös rakennuksen arvo.
Ilmoita asiaton viesti
Ettei samalla leikata asumistukea.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Minna Isoaho!
Nyt kyllä pitää kommentoida, koska minulle tuli olo, että et ihan itse päässyt sisään mistä Kataja puhui. Ensinnäkin kiinteistövero on nimenomaan varallisuuteen, omistukseen kohdistuva vero. Sen fiskaalisen funktion ohella, ko. verolla pyritään hillitsemään ansiotonta kiinteistöjen arvonnousua, joka nimenomaan on se, jonka vuoksi asumiskustannukset nousevat. Koska tällä hetkellä tilanne on se, että arvonnousua tapahtuu kokoajan ja samalla pääomakustannukset asunnoissa nousevat ja sitä kautta siirtyvät vuokriin, syntyy pienituloisille ongelma, jota taas on yritetty paikata asumistuella, huonoin menestyksin.
Kun Suomessa Vanhasen hallituksen aikaan säädettiin osinkoverotusta, kritisoi muuan Perheyritysten liiton tuommoinen puheenjohtaja Anne Berner esitettyä mallia. Hän toi esiin, että osinkoverotuksen kiristäminen oli jo johtanut siihen, että saatua voittoa ei kannattanut investoida omaan yritykseen, vaan nimenomaan kiinteistömarkkinoille. Tämä trendi nimenomaan jatkuvasta asuntojen hintojen noususta (joka taas johtuu siitä, ettei asuntoja ole oikeilla markkinoilla tarpeeksi) johtuen alkoi kerätä pääomaa asuntoihin. Samalla tavalliset kansalaiset kiristyneillä pääomavaatimuksilla heitettiin markkinasta pois ja varsinkin pääkaupunkiseudulla sijoittajat ottivat suuren osan vapautuvista asunnoista haltuun ja vuokramarkkinoille. Kun asumistukea myös jatkuvasti nostettiin, ryöstäytyivät hinnat käsistä. Tätä tilannetta elämme nyt.
Kiinteistöveron korottaminen johtaa siihen, että yleisesti pyyntihinnat kääntyvät laskuun, koska ihmiset alkavat pohtia kustannuksia, joita asunnosta aiheutuu. Kun pyyntihinnat laskevat, laskevat myös myyntihinnat ja sitä kautta pääomakustannus. Pääomakustannuksen lasku taas alkaa hiljalleen näkyä vuokrissa, kun asumistukijärjestelmää voidaan alkaa sopeuttaa laskeviin hintoihin indeksien kääntyessä laskuun. Kun sijoittajat toteavat nousevien verojen vuoksi tuotto-odotuksen pienevän, kaikkoaa pääoma markkinasta ja asumiskustannukset alkavat kysynnän ja tarjonnan lajien mukaisesti laskea, koska asuntojen määrä suhteessa kysyntään normalisoituu.
Tuolla tekstissä puhut Helsingin kiinteistöveron korotustarpeen johtavan asumiskulujen 61 % nousuun. Ehkä tarkoitit kiinteistöveron prosentuaalista nousua. Pitää muistaa, että 1 € –> 2 € on 100 % nousu ja kiinteistöverossa nousut ovat aina normaaliasunnossa satasia, vaikka alarajalta tullaan ylärajalle. Kiinteistövero olisi kunnille muutenkin loistava muoto verottaa sen ennakoitavuuden vuoksi, siksi, ettei se rasita työntekoa, siksi, että yritykset voivat sen vähentää yritysverotuksessa ja siksi, että se voitaisiin kompensoida kuntalaisille tuloverokevennyksin. Edelleen yös vapaa-ajan asukkaat tulisivat rahoittamaan mökkikuntaansa, kun palvelujakin käyttävät.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Muukkonen, varallisuusvero poistettiin aikoinaan ja nyt kokoomusedustaja haluaa vain asuntoihin kohdistuvan varallisuusveron, joka kulkee kiinteistöveron nimellä, tuntuvan noston. Asunto on yksi niitä asioita, jotka ovat Suomen ilmastossa asuville välttämättömyys. Tämä varallisuusvero kohdistuu suhteessa raskaimmin tavallisiin, jopa vähävaraisiin ihmisiin, jotka kuitenkin ovat onnistuneet säästämään itselleen sen yleensä ainoan omaisuutensa eli oman asunnon. Jos kerran varallisuutta halutaan taas verottaa ankarammin, niin miksi ei sitten esim. pörssiosakkeita tuoda takaisin omaisuusveron piiriin? Verotuksen periaate tulisi olla se, että verotetaan veronmaksukyvyn mukaan, tämä asuinkiinteistöjen vero ei useinkaan ole sellainen. Etenkin pääkaupunkiseudulla jo vaatimatonkin omakotitalo maksaa pitkälti toista tuhatta euroa vuodessa kiinteistöveroa ja esim. sen tuplaaminen veisi monen pienituloisen eläkeläisen ahdinkoon. Tosin täällä eräs henkilö ehdotti, että nämä voivat sitten hakea toimeentulotukea … anna mun kaikki kestää!
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaan se johtaisi nimenomaan siihen, että kiinteistön arvo alkaisi laskea, kun asunnoista haluttaisiin eroon. Tämä taas alkaisi vaikuttaa koko asuntomarkkinaan.
Vanhasen I hallitus sen poisti.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnat on nyt pakotettu nostamaan kiinteistöveroja. Hallituksen vähentäessä kuntien valtionosuuksia.
Joissakin kunnissa nousee Kesämökkien kiinteistövero jopa 40%
Lähde:
IL-16
Ilmoita asiaton viesti
Jos 1 € nousee 1,4 €, niin korotus 40 %… Vuositasolla puhutaan muutamasta satasesta. Yksi uudistus olisi, että kiinteistövero perittäisiin kuukausittain.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä hallitus ”ei” nosta veroja. Vai nostiko ja paljon muutakin.Terv.palv.maksuja 27,4% esimerkiksi.(paljon ALV euroina nousi?)
Jäädytti työeläkkeistä ideksikorotukset 4 vuodeksi. (samalla Kelan etuuksista mitkä lasketaan eläkeindeksin mukaan).
Tuloja saavien n.500milj. veronkevennys on ”kevennyt” noilla jo moneen kertaan.
Tulottomiahan ei veronkevennys koskenut kun ei ole tuloja.Työttömiä ja eläkeläisiä.Hinnat ja ALV silti samat kuin muillakin.
Yhä on tekemättä eläkeläisten veronoikaisu.Jonka kok Häkämies vaalilupauksena -07 lupasi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli vain mieleen tästä kiinteistöverovouhotuksesta esimerkki Liettuasta. Siellä kuten monissa muissakin entisissä sosialistisissa maissa monet kansalaiset elävät osittaisessa omavaraistaloudessa ns. elämisen pakosta eli kasvattamalla kasviksia, kanoja ja sikoja niin voi saada jokapäiväisen appeen, kun rahavarat eivät siihen riitä. Tämä tietenkin on syönyt ison osan rahatalouteen perustuvasta kulutuksesta ja samalla myös valtion keräämistä veroista. Omavaraistaloudessa elävä ei kovin paljon veroja maksele. Mutta mitä teki Liettuan valtio? Teki lainsäädännön, jossa eläinyksikkömäärälle määritettiin alaraja. Eli kansalainen ei voi pitää yhtä tai kahta possua tai viittä kanaa vaan kymmeniä tai satoja yksilöitä. Tavoitteenahan oli ei eläinsuojelu vaan saada nämä ihmiset tiiviimmin rahatalouden piiriin ja veroja (välillisiä) maksamaan. Näin kertoi naapurinin vaimo, joka on Liettuasta kotoisin ja suree vanhempiensa kohtaloa.
Ilmoita asiaton viesti
Sampsa Kataja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Kataja
Ilmoita asiaton viesti
Saattaapi aika monen köyhän ja pienituloisen vuokralla-asujan vuokrankorotus kiinteistöveron nousun myötä siirtyä sossun tai kelan maksettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
#40
Vasurin kirves lyö oman toverin polvilumpioon- Virossa ei asumista veroteta ja työntekoa maksimissaan 20%.
Ilmoita asiaton viesti