*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Asuttaisitko turvapaikanhakijoita kuten evakkoja asutettiin?

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat ottamassa niskalenkkiä yhteiskuntajärjestyksestä. Suomalainen sinisilmäisyys on voimissaan, kun inhimillisyyden nimissä noustaan barrikadeille. Nyt tarvitaan viisautta ja valtiomiehiä selittämään kansalle, mistä oikein on kysymys.

Vuonna 2015 nähtiin, että 500 turvapaikanhakijan päivävauhti on ihan mahdollinen. Tuljoiden joukossa oli aidosti turvaa tarvitsevia, mutta viranomaisten osaava toiminta paljasti törkeitä väärinkäytöksiä ja systeemin hyväksikäyttöä. Tästä johtuen emme voi suhtautua kritiikittömästi maahan pyrkiviin.

Meillä on kokemus siitä, miten 420.000 evakkoa asutetaan ja kotoutetaan onnistuneesti. Siirtoväen saapuminen toisen maailmansodan jälkeen tarkoitti sitä, että väkiluku kasvoi kertaheitolla 11 % ja kaikille piti löytää asunto ja järjestää elanto.

Turvapaikanhakijoita sinisilmäisesti puolustavien olisi hyvä ymmärtää, että turvapaikkapäätöksillä on myös taloudellinen ulottuvuus, haluttiin sitä myöntää tai ei. Evakkojen tapauksessa taloudelliset seuraamukset katettiin siten, että kantaväestö luovutti osan omaisuudestaan siirtoväen asuttamista varten. Myös veroja kerättiin, mutta pääasiallisesti suomalaiset joko ottivat uusia tulokkaita kotiinsa asumaan tai luovuttivat heille maata viljelykseen.

Tarvitaanko uusi pika-asutuslaki tai maanhankintalaki?

Nykypäivänä tuntuu siltä, että yhteiskunnalle esitetään vaatimuksia ymmärtämättä, että niiden tuottamiseen menee oikeasti rahaa, jonka joku on tienannut ja veroina edelleen valtiolle tilittänyt. Velkavetoisessa taloudessa on helppo huutaa palveluiden perään. Henkisenä happotestinä voisi jokainen testata omaa käsitystään ja miettiä olisiko valmis asuttamaan tulijoita pysyvästi omaan kotiinsa tai olisiko valmis antamaan merkittävän osan omaisuudestaan valtiolle tai tulijoille suoraan kotouttamista ja asuttamista varten.

Tämän happotestin jälkeen on ehkä valmiimpi ajattelemaan, että maahantulon kriteerejä tarvitaan jatkossakin ja että Suomi ei voi vastikkeetta tarjota hyvinvointiyhteiskuntaa kaikille halukkaille. Meidän osuutemme maapallon väestöstä kun on vain 0,1 %. Toissa syksyn tulovauhdilla väkilukumme kasvaisi 10 %:lla jo noin kolmessa vuodessa ja olisimme suhteellisesti saman haasteen edessä kuin evakkojen kanssa oltiin. Lisänä toki vielä kulttuuriset erot ja kielimuurit, joita ei ollut evakkojen tapauksessa.

On erittäin huolestuttavaa, että viranomaisten antamiin kielteisiin turvapaikkapäätöksiin suhtaudutaan esimerkiksi kirkon piirissä vähättelevästi. Helsinkiläisissä kirkoissa oli luettu ääneen kielteisiä päätöksiä ja samaan hengenvetoon sanottiin, ettei tällä haluta osoittaa viranomaisia sormella. Mitä ihmettä sillä sitten tavoiteltiin?

Kirkon erikoinen toiminta sai jatkoa tänään, kun turvapaikanhakijoiden palautuksia vastustava pappi käsitykseni mukaan käytännössä antoi ymmärtää Hesarin artikkelissa 4.4.2017, että päätöksillään Suomi aiheuttaa palautettavien tappamisia. Aika raju kannanotto. Vaikka kuinka haluaisimme lopettaa maailmasta sodat, epäoikeudenmukaisuuden ja jopa tappamisen, niin Suomen kansantalouden koko tai edes vaikutusvalta eivät riitä noiden asioiden hoitamiseen.

Tämä näkemykseni ei tarkoita sitä, että sulkisimme silmämme kansainvälisiltä velvoitteiltamme. Velvoitteet on hoidettava, mutta toimenpiteet on suhteutettava maan taloudelliseen ja sosiaaliseen kantokykyyn. Enempää ei voi vaatia.

Meidän on avattava silmät ja todettava, että turvapaikanhakijoiden joukossa on merkittävä määrä asiattomin perustein liikkeellä olevia henkilöitä. Ratkaisu ei voi olla se, että otetaan kaikki halukkaat vastaan kyselemättä. Meillä pitää olla oikeus myös rajoittaa maahantuloa. Ei voi olla niin, että vuosisatoja käytössä ollut linjanveto laillisen ja laittoman maassaolon väliltä yhtäkkiä poistettaisiin.


Kansalaistoimijat tekevät tärkeää työtä, mutta valtion vastuu on niitä suurempi

Valtion yksi perustehtävistä on suojella maan rajoja ja maan kansalaisia. Pitää olla aika hyvä faktapohja sellaiselle varojenkäytölle, että muualta tulevat saavat ylöspidon pelkästään huutovaatimuksella ja toteamalla etteivät hyväksy kielteistä päätöstä, mutta omaa väkeä koskee tiukka pykäläviidakko eikä avointa piikkiä tuelle ole olemassa.

Vakaumuksellisena seurakunnan jäsenenä pidän virheenä sitä, että kirkko asettuu viranomaisten kanssa eri puolelle. On aika rajua antaa yleisölle toistuvasti mielikuva siitä, että Suomessa ei voisi luottaa viranomaisiin turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Heikompia on toki voitava puolustaa, mutta jos tämä puolustaminen tarkoittaa samalla yhteiskuntarauhan häiritsemistä, tulisi sen oikeutusta arvioida erittäin tarkkaan.

Yhtälailla ihmettelen niitä turvapaikanhakijoita lähellä olevia kansalaistoimijoita, jotka täysin kritiikittömästi kuuntelevat heille kerrottuja tarinoita ja täysin vastuuttomasti vaativat päätöksiä, joita maamme talous ei kestä. Ei niin voi toimia. Vastuullisessa päätöksenteossa ei voida toimia vain yhden asian puolesta. Se, jos mikä on epäreilua, että barrikadeilla eniten huutava saa asiansa läpi vailla vastuunkantoa seurauksista.

Kansalaistoimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä, mutta vaarana on toiminnan polarisoituminen. Ajetaan jonkun yksittäisen tahon etua muista välittämättä. Vastuullisessa edunvalvonnassa otetaan huomioon koko yhteiskunta. Turvapaikanhakijakeskustelussa tämä on jäänyt vaille huomiota.


Todellisuus Helsingissä

Olen kuntavaaliehdokkaan ominaisuudessa kiertänyt Helsinkiä laajasti viime kuukausien aikana. Olen liikkunut myös turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttaneiden parissa ja voin ihan aidosti sanoa, että siinä joukossa on toisaalta kipeästi apua tarvitsevia ja toisaalta häikäilemättömästi omaa etuansa tavoittelevia radikaaleja.

Edellä olen pohtinut turvapaikanhakijoiden tilannetta lähinnä taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta.  Sosiaalinen kantokyky on vähintään yhtä tärkeä asia ottaa huomioon. On syytä miettiä sitä, mitä mahdollisesti seuraa siitä, kun turvapaikanhakijat röyhkeästi esimerkiksi kielenopetusryhmässä vaativat ryhmässä olevien naisten siirtymistä luokan perälle tai kun he edellyttävät naispuolisilta kurssikavereiltaan peittävämpää pukeutumista. On siinä australiasta maahanmuuttanut kielikurssilainen ihmeissään, kun ei voi (tai uskalla) tulla  suomenkielen tunnille hame päällä.

Tai kun osa ryhmäläisistä vaatii, että kukaan ei saa tuoda sianlihaa sisältäviä eväitä taukotilaan, koska se ei sovi heidän kulttuuriinsa. En tarkoita tällä sitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä syömään sianlihaa, mutta mielestäni eri kulttuurien pitää voida elää tasavertaisesti rinnakkain. On kansallisesti kestämätöntä, että kun autamme hädänalaisia, niin autettavat esittävät valtavirtakulttuurin edustajille omia tiukkoja vaatimuksiaan. Se tuntuu hiukan oudolta. Luulisi, että hädänalaisessa tilanteessa keskittyisi oman elämänsä raiteille saamiseen ja olisi kiitollinen uudesta mahdollisuudesta.

***
#tolkunpolitiikkaa. Äänestä. 61.
www.isoaho.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Ei yhtään mitenkään. Jos evakoilla tarkoitetaan pienentyneen Suomen alueelle luovutetuilta alueilta siirtyneitä suomalaisia, niin miten väkiluku siinä kasvoi?

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Luonnollisestikin väkiluku kasvoi väestön kantokykyyn verrattuna. Talot ja tavarat jäivät taakse, ja evakot asutettiin. Kyllä siinä kylän väkiluku kasvoi, kun siirtoväki saapui paikalle ja kyseli kortteeria. Suomen silloiseen väkilukuun suhteutettuna määrä oli 11 %.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jokseenkin erikoinen käsitys väkiluvun lisääntymisestä evakkoväen siirtymisestä Suomessa sota-alueen ulkopuolelle. Kaikki evakot kun asuivat Suomen maaperällä ja olivat Suomen kansalaisia. Lisääntyykö vakilukumme aina kun kansalaisia muuttaa maakunnista esim. pääkaupunkiseudulle?

Tässäpä kartta luvutetusta Suomen maa-alueesta, jolta nuo evakot siirtyivät asutuslain mukaisesti muualle maahan.
http://www.karjalankartat.fi/

Tässä sitten kirjoitettua historiatekstiä evakoista, jotka todellakin olivat ja ovat edelleen suomalaisia. On huomattava ero muista maista tulleiden asuttamisessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luovutetut_alueet

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #7

Evakoillekin osoitettiin asuinpaikkakunta heiltä kyselemättä, Suomi on täynnä kylmilleenjääneitä asutustiloja,jotka on vielä kunnostettavissa turvapaikansaaneille, vain päätökset puuttuvat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Luuletko, että niiden kunnostaminen ja logistiikan järjestäminen tulisi halvemmaksi kuin asunnon järjestäminen jossain asutuskeskuksessa?

Käyttäjän joukomarkula1 kuva
Jouko Markula Vastaus kommenttiin #13

Ei sellaista tule tapahtumaan. Turvapaikoista ei edes enää pitäisi puhua, kun enemmistö on heppoisin perustein liikkeellä

Juuso Hämäläinen

Väkiluku ei kasvanut minnekään. Vaan maamme pinta-ala pieneni.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #38

Minä kyllä nyt osoittaisin hieman ymmärrystä myös tuolle Isoahon ajattelulle, vaikka se ei ihan semanttisesti oikein olisikaan. Karjalan siirtolaisten asuttaminen oli väestönlisäys niille alueille, joille siirtolaisia tuli. Tulijoille oli järjestettävä elämisen ja toimeentulon mahdollisuudet suhteellisen nopeasti.

Tosin eivät ne vaatimukset kovin kohtuuttomia tainneet olla, koska tulijoilla oli kuitenkin toimeentulon taito, kunhan mahdollisuudet annettiin. Lopputuloksena oli tosin tuo, mistä Remeskin mainitsee. Asutustilat olivat vain tilapäinen apu, jonka aika on paljolti nyt ajanut ohi ja tilat nyt kylmillään. Mutta siihen hetkeen ne olivat vähintään elämisen mahdollisuus.

Joten turha tuosta on riitaa vääntää.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Blogini innoittamana käyty keskustelu evakoista on kiinnostavaa, mutta todettakoon, että blogissani ei puhuttu evakoista.

Täsmennän nyt tässä yhteisesti kaikille, että en ole kirjoituksessani rinnastanut evakkoja ja turvapaikan hakijoita. En yhdelläkään lauseella tai sanalla.

Kirjoitukseni käsittelee sitä tilannetta, johon yhteiskunta joutuu, kun maahan saapuu kerralla / lyhyen aikavälin aikana suuri joukko ihmisiä vailla asuntoa ja työtä.

Evakot on mainittu juuri tuosta em. näkökulmasta käsin, ei mistään muusta syystä. Toisen maailmansodan jälkeen kyliin ja kaupunkeihin saapui iso joukko ihmisiä, jotka otettiin vastaan ja kotoutettiin. Täsmälleen samanlainen yhteiskunnallinen tilanne on nyt käynnissä turvapaikan saaneiden osalta.

Toivon, että kun kommentoidaan, niin pitäydytään siinä teemassa, josta on kirjoitettu. Koska blogini sisältö ei käsittele evakkoasiaa, en osallistu tässä yhteydessä siitä käytävään keskusteluun.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Minna Isoaho tarkoittanee väkiluvun kasvulla ilmeisesti asukastiheyden kasvua pita-alaltaan pienentyneessä Suomessa. Sovun piti antaa sijaa, ja sen löytämisessä oli monta kertaa vaikeuksia.

Evakoilla ja nykyisillä pakolaisilla ei ole juurikaan vastaavuuksia.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Pertti Rampanen: Tekstissä ei mainita kertaakaan, että evakoilla tai pakolaisilla olisi mitään vastaavuuksia. Tekstin sisältö käsittelee isojen ihmismäärien asuttamista ja toimeentulon turvaamista. Kertaakaan ei vertailla näitä ryhmiä keskenään. Tarkkuutta kommentointiin :)

Tuo rinnastusasia on tullut kommentoijien mukana tähän keskusteluun.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #55

Näitä kommenttiketjun näkemyksiä lähinnä tarkoitinkin.
Mutta, kyllähän Sinäkin Minna jo blogisi otsikossa viittaat asiaan: turvapaikanhakijat ja evakot.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Kaikki siirtolaiset olivat suomen kansalaisia. Se on faktaa.
Suomen väkiluku, ja siis huollettavat, eivät lisääntyneet yhdelläkään henkilöllä. Sekin on faktaa.
Siirtolaiset asutettiin kyllä tilapäisesti ihmisten koteihin ja osalle luovutettiin tontti tai tila rakennettavaksi ja raivattavaksi, mutta ei ilman korvausta. Sekin on faktaa.
He, Suomen kansalaiset, eivät saaneet mitään ilmaiseksi.

Mutta, kuten sanoit; "Valtion yksi perustehtävistä on suojella maan rajoja ja maan kansalaisia."
Myös omat lakimme, kulttuurimme ja omat arvomme sekä tapamme kuuluvat sen suojelun piiriin. Siinä olen samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"mita yhteistä on turvapaikanhakijoilla ja evakkojen asuttamisella"

Nykyajan rajat ylittävillä pakolaisilla ja sota-ajan Karjalan evakoilla on ainakin se yhdistävä tekijä, että molemmat ryhmät ovat kokeneet kantasuomalaisten taholta syrjintää riippumatta usein siitäkään, minkä tasoinen intergraatiohalukkuus yksittäisellä pakolaisella tai evakolla on ollut...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Puhutko ihan lämpimikseksesi evakkojen integraatiohalukkuudesta? Jokainen on ollut kiitollinen saada asua omassa maassaan. Ei ole ollut vaikeuksia totuttautua uuteen asumispaikkaan. Kaikki muu, kuten kieli oli hallussa ja tavatkin jokseenkin yhtenevät muun Suomen kanssa. Itse en ole tietoinen yhdenkään kohdalla olleen kyse epäonnistumisesta totuttautumisessa uuteen paikkakuntaan. Ei vaikka varmaankin joissakin tapauksissa oli pieniä hankauksia. Huomioitava on sekin ettei tuolloin ollut sosiaaliturvaa kuten nyt. Ei ollut luukkua josta sai ilmaista rahaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tosi kielen ymmärtämisessä oli vaikeiksia, Kiuruvedellä oli kyläkau passa sianlihaa ja sitä tarjottiin Belagealla, johon Belagea,en pirruu osta, tein Fetalle, ah, kokoyön astui, käveli kokoyön, mutta paikalliset käsittivät toisin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Historiaa voi näköjään tuollakin lailla pumpuloida l. pehmentää.

Karjalan evakoilla itsellään on tietenkin ollut motiivi asettua paikoilleen ja kieltämättä kaikille tukalissa oloissa ja pakon edessä evakoiden asuttaminen onnistui jotenkuten - missään nimessä tuo operaatio ei kuitenkaan sujunut ilman suunnatonta sosiaalista kitkaa ja tarpeetonta evakoiden syrjimistä milloin milläkin verukkeella.

Mitä tulee itse blogitekstiin ja sen keskeiseen aiheeseen, niin ilman muuta lienee selvää, että Suomen kokoiseen valtioon ei voida siirtää 420 000 pakolaista ja asuttaa heitä kylmille tiloille omavaraistuotannon ja tuetun työllistämisen mukaisen toimeentulon varassa elämään.

Tällaisia tulijamääriä ei tosin ole odotettavissakaan - turvapaikanhakijoita tulee Suomeen keskimäärin ainoastaan ja vain muutamia satoja kuukaudessa, mikä määrä ei Maahanmuuttoviraston henkilöstölle ja kotouttamisesta vastaaville tahoille ole mitenkään ylivoimaisen kuormittavaa.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #18

Et ole näemmä käynyt kehitysmaissa koskaan. Minä olen vuosikymmeniä niitä nähnyt ikäväkseni. Vakuutan, että tulijoita Eurooppaan riittää enemmän kuin kymmeniä miljoonia. Heitä on satoja miljoonia. Uudet kriisit ja katastrofit laukaisevst uusia aaltoja muuttajia, elintasopakolaisten lisäksi. Meidän kykymme ja halumme eivät yllä massojen vastaanottoon.

Olemme vasta tämän ongelman alkuvaiheessa. Edes poliitikot eivät tätä tajua. Tätä ongelmaa ei voi arvioida edes yhden sukupolven näkymällä. Avoimien ovien politiikka on mitä typerintä politiikkaa. Äärimmäisen lyhytnäköistä ja naivia.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #37

Juuso, oiskohan tuo mainitsemasi tajunnan puute johtuva siitä etteivät ole suuremmin maksumiehinä koituvista kustannuksista? Epäillähän voi, kun ei kerran kustannuksilla näytä olevan väliä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Olen kuullut että lännessä karjalan evakkoihin suhtauduttiin monissa paikoin nenänvartta pitkin.

Mutta kaikenlainen evakkojen ja syksyn 2015 kaltaisten "turvapaikanhakijoiden" rinnastaminen millään lailla on mielestäni hanurista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Itse asiassa sitä rinnastusta kuulee eniten juurikin yli 90-vuotiailta evakoilta iseltään. Heistä suurin osa esittää hyvin empaattisia toteamuksia turvapaikanhakijoita kohtaan tyyliin: "Voi niitä poloisia, mie tiijän miltä tuo tuntuu".

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #26

Syrjimiskokemusten osalta voi rinnastaa Karjalan evakot ja Suomesta turvapaikkaa hakevat pakolaiset - huomautan lisäksi, että "maahanmuuttokriittistä" rasismimongerrusta on harjoitettu julkisuudessa jo ennen vuotta 2015 ja jo 1980-luvulla turvapaikanhakijat kokivat haitallisessa määrin syrjintää paikallistasolla ilman nopeiden verkkoviestimien tehostettakin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #28

Juho Antikaisen mukaan elämme maailmassa, jossa kaikki kantaväestöön kuuluvat on automaattisesti pahoja ja syrjiviä ihmisiä.

Elintasopakolainen siis saapuu Suomeen ja siinä sekunnissa hän tipahtaa Antikaisen maailmassa syrjityksi. Kantaväestö on paha ja palveluksen velkaa.

Sama kuin jos söisin kaverini eväät tai panisin naapurini vaimoa. Samalla hetkellä muut olisivat pahoja ja minua vastaan. Ja Antikainen rientäisi minun puolelle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #26

Meillä on ystäväpariskunta, jotka olivat evakkomatkalle lähtiessään alle kouluikäisiä, mutta kokevat tosi vihaisina rinnastukset turvapaikanhakijoihin. He olivat suomalaisia, jotka saivat ns. kylmän tilan hoitaakseen ja pärjäsivät hienosti karjalaisella sisulla ja sitkeydellä...valittamatta.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho Vastaus kommenttiin #33

Kaija Kelhu: Jos luet tekstin tarkkaan, niin huomannet että siinä ei rinnasteta evakkoja turvapaikanhakijoihin.

Tekstissä puhutaan siitä tilanteesta, mihin yhteiskunta joutuu, kun sen alueelle tulee nopeassa tahdissa iso joukko ihmisiä vailla asuntoa ja työtä.

Eli ainakaan minun kirjoitukseni perusteella kenenkään ei tarvitse tästä asiasta vihastua tai mieltänsä pahoittaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #57

En tarkoittanutkaan sinun blogiasi, mutta kommentoin vain Mikon kommenttiin... Usein nämä blogit alkavat kulkea myöskin ihan omia polkujaan vähän sivummalle varsinaisesta aiheesta, kun jokainen tuo mukaan myös omia ajatuksiaan.

Sinun blogisi oli hyvä ja olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Toivotankin paljon onnea sinulle sunnuntain koitokseen ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääset toteuttamaan ajatuksiasi myöskin käytännössä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #57

Evakoihin vertaaminen on minusta aika luonnollinen mielleyhtymä ja niitä on täällä aikaisemmissakin blogeissa verrattu toisiinsa joidenkin kommentoijien taholta ja huonoksi havaittu. Siinä mielessä ei ole ihme, että keskustelu kääntyy myös siihen suuntaan enemmän kuin toivoisit. Usein kyllä tästä sivupolusta tulee jopa mielenkiintoisempi keskustelunaihe, kuin varsinaisesta pääaiheesta.

Ylläpidolla ei taida olla myöskään mitään sitä vastaan - pääasia on, että mielenkiintoinen aihe jatkuu mahdollisimman pitkään:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Monella evakolla oli vaikeata totuttautua uuteen asuinpaikkaan ja etenkin heihin kohdistuvan vihamielisyyden kohtaamisessa.
Evakkojen asuttaminen ja huoltaminen oli valtava sosiaaliturvaoperaatio.
En käsitä minkä laskuopin mukaan kirjoittaja saa väkiluvun kasvamaan 10% kolmessa vuodessa vaikka turvapaikanhakijoita tulisi joka vuosi 2015 vuoden määrissä.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Sirpa Abdallah: Jos luet tekstini, niin huomaat että en puhu evakoista lainkaan. Blogin sisältö koskettaa maahanmuuttajia. Sille en voi mitään, että kommentoijat vievät keskustelun aiheen viereen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Vastaan Juholle.
On varmaan, vaikkakin he itse ansaitsivat elantonsa kuka mitenkin. Aloitin kansakoulun 62 tai 63 enkä muista mitään sellaista.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Vaihtui. Tuunasin sitä hiukan.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Aikalailla pakkotoimenpiteitä valtiolta aikoinaan vadittiin kun karjalaiset oli asutettava.

On jälkikäteen kaunisteltua sanoa, että operaatio olisi onnistunut ilman murhenäytelmiä ja hampaidenkiristystä kun maita ja mantuja pakkolunastettiin ihmisten asuttamiseksi. Tästä kaikesta seurasi myös sosiaalisia ongelmia: alkoholin väärinkäyttöjä, joukkotappeluita, itsemurhia, perheväkivaltaa jne.

Mielenkiintoinen ilmiö mihin ihan viimeaikoina olen törmännyt: hyvin moni vaihtoi uskontokuntaa evakkoretken aikana, jotta ei tulisi syrjityksi luterilaisessa Länsi-Suomessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Evakon poikana voin sanoa ettei ainakaan Tampereella tai Pirkanmaalla evakoita syrjitty millään tavalla. Työtä riitti kaikille ja pystyivät ansaitsemaan oman elantonsa.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Mut punainen Tampere ei ollutkaan mikään Suomen Turku...

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Suomi hoiti velvollisuutensa kansalaistensa turvaamiseksi ja uusien asuinpaikkojen perustamiseksi jne. Suuren työn teki diktaattorivaltuudet saanut Asutushallituksen asuntoasiain osaston ylijohtaja Veikko Vennamo. Suuri maailmakin ihmetteli piskuisen sodan hävinneen ja suurten sotakorvausten kanssa painineen Suomen onnistunutta evakuointi politiikkaa..

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ainoita evakkojen syrjijöitä olivat ruotsinkieliset jotka vaativat ja saivat lainsuojan evakkojen asuttamiselta omilla alueillaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pääministeri Paasikiven vaatimuksesta maanhankintalakiin tuli kielipykälä, jonka mukaan asetuksella ei saanut muuttaa kuntien sisäisiä kielisuhteita. Käytännössä tämä merkitsi ruotsinkielisten omistaman maan säästymiseltä asutukselta. Ruotsalaisia evakkojahan ei ollut kuin Porkkalan niemen entiset asukkaat."

http://www.rusi.info/evakkojen%20asuttaminen.htm

Käyttäjän santerikirkkala kuva
Santeri Kirkkala

Erinomainen kirjoitus, Minna! Tiettyjen tahojen täysin kritiikitön suhtautuminen maahanmuuttoon niin taloudellisessa kuin kulttuurisessakin mielessä on hämmentävää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pieni virhe näyttää olevan tuossa evakkoajan kielilaisssa, Porkkalan evakot eivät varmana olleet ruotsalaisia vaan suomalaisia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tunnen erään hämäläisen suurtilallisen, joka on perinyt maansa isältään. Hän sadatteli kymmenkunta vuotta sitten sitä, että hänen vanhempansa luovuttivat evakoille järvenranta-alueet siksi, että ne olivat huonompia maita viljelyn kannalta. Nyt nuo samat järvenratatontit ovat arvossa arvaamattomassa verrattuna hänen omiin peltomaihinsa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Niinpä :)

nimimerkki "järvenrantatontilla asuva"

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä selitys Juha, kiitos tiedosta. Me vähän nuorempi polvi olemme aina ihmetelleet, että miksi meillä appivanhemmat saivat muinoin kesämökkitonttia ostaessaan vain pitkän kapean siivun järvenrantaa, mutta metsään päin olivat maajussit silloin kitsaampia maansa myynnissä:)
Ei kai silloin ollut aikaa mokomista rannoista nauttia, kun se arvokas maa oli muualla.

Antti Tahvanainen

Evakoiden vastaanottamisessa tiedettiin, että nyt on tällainen määrä joka täytyy asuttaa ja se on siinä. Mm. Saksassa oli samoihin aikoihin vastaavasta syystä hyvin samanlainen ongelma ja siitäkin selvittiin.

Nykyinen pakolaiskriisi on siitä ongelmallinen, että tulijoita on käytännössä juuri niin paljon kuin suostutaan ottamaan vastaan, ja tilanne on enemmänkin jatkuva. Riippumatta siitä paljonko nyt otetaan vastaan, ensi vuonna on jonossa enemmän. Tilanne on jatkunut tällaisena jo vuosikymmenen ja ei vaikuttaisi olevan muuttumassa ainakaan helpompaan suuntaan.

400000 suomalaista evakkoa kerralla pystyttiin asuttamaan hampaita ja vöitä kiristellen, mutta miten 5000-100000 pakolaista joka vuosi kymmenien vuosien ajan?

Juuso Hämäläinen

Vastaus on helppo. Emme ota sellaista määrää vastaan mistään syystä. Se on selvä. Ja se selviää lopuillekin ajan kanssa. EU tulee taatusti sulkemaan rajansa tilanteen edetessä tai EU hajoaa viimeistään silloin.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Mie olin aikoinaan pariinkin otteeseen 40-luvulla evakossa äitini kanssa, kun itänaapuri aikoi tulla ja talloa kotikyläni Imatran jalkoihinsa. Ei onnistunut. Siksi voitiin palattiin takaisin. Eli vähän erilainen, kuin varsinaiset siirtokarjalaiset, joilta kodit jäivät sinne jonnekin. Luulisin, että me oltiin niitä evakkoja. Ja muut siirtokarjalaisia.
Minun vanhempani eivät koskaan puhuneet, että meitä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin. Päin vastoin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Evakot ja "turvapaikanhakijat" ovat kaksi eri asiaa. Evakoita ei ei rahdattu läpi Euroopan Persiaan vaan sijoitettiin oman maansa läntisiin osiin.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Evakkoja ja näitä maahantulijoita ei voi rinnastaa. Evakot oli ymmärtääkseni suomalaisia ja kun menetettiin alueita itä rajalla , niin sittenhän vaan asutimme omat kansalaiset rajan tälle puolelle. Mielestäni evakot ei siis mitenkään sovi tähän kuvaan että afrikasta ja arabivaltioista tulee maahanmuuttajia monen valtion yli Suomeen. Evakot osasivat kielen ja oli maanviljelijöitä, niin pystyttiin helpommin asuttamaan tietenkin. Nämä jotka tulee ihan toisen laisesta kulttuurista ja oloista ja ei osaa kieltä osa lukutaidottomia ja osa osaa arabiaa, näiden kotouttaminen tietenkin on aivan erilaista kuin silloin. Toinen asia on että aika on ihan erilainen emme ole enää maaseutu yhteiskunta ja Suomi on ihan erilainen yhdyskunta rakenteeltaan kuin silloin, nyt voisi olla suurempi haaste jopa evakoiden asuttamiseen tämän ajan Suomessa. Olemme tottuneet parempaan ja Suomen elintaso on korkea ja näiden tulijoiden elintaso on paljon alhaisempi , joten haasteita on paljon enemmän ja rinnastus Evakkoihin on totaalisen väärä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Minäkin haluan vielä sanoa, että evakot olivat eri asia.

On hyvä, että sen sanoo tarpeeksi moni :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja kukapa sitä ei tietäisi sanomattakin.

Siitä huolimatta voi vertailla yleistä suhtautumista tilanteeseen, jossa uutta porukkaa tulee ryöpsähtämällä omille tutuille konnuille. Myös niitä eroavaisuuksia voi vertailla eikä tällainen vertailu suinkaan ole tyhjän puhumista sekään.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Yllä käyty keskustelu evakoista on kiinnostavaa, mutta todettakoon, että blogissani ei puhuttu evakoista.

Täsmennän nyt tässä yhteisesti kaikille, että en ole kirjoituksessani rinnastanut evakkoja ja turvapaikan hakijoita. En yhdelläkään lauseella tai sanalla.

Kirjoitukseni käsittelee sitä tilannetta, johon yhteiskunta joutuu, kun maahan saapuu kerralla / lyhyen aikavälin aikana suuri joukko ihmisiä vailla asuntoa ja työtä.

Evakot on mainittu juuri tuosta em. näkökulmasta käsin, ei mistään muusta syystä. Toisen maailmansodan jälkeen kyliin ja kaupunkeihin saapui iso joukko ihmisiä, jotka otettiin vastaan ja kotoutettiin. Täsmälleen samanlainen yhteiskunnallinen tilanne on nyt käynnissä turvapaikan saaneiden osalta.

Toivon, että kun kommentoidaan, niin pitäydytään siinä teemassa, josta on kirjoitettu. Koska blogini sisältö ei käsittele evakkoasiaa, en osallistu tässä yhteydessä siitä käytävään keskusteluunkaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllä maahan "saapuu", jos rajoja ei valvota kunnolla, papereita ei vaadita, ei pidetä EU:n yhteisistä sopimuksista kiinni eikä välitetä prosessin seurauksista.
Nythän olemme em. toimenpiteiden osalta jo 2 vuotta myöhässä tämän uusimman saapumiserän osalta.
Näin käy, kun sen "tilanteen" annetaan vain syntyä.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Sata varmasti saapuu, kun kutsutaan ja kaikki tarjotaan hopealautasilta.

Jos olisimme olleet mallioppilaita ja pilkulleen noudattaneet sopimuksia Seppo Saaren sanoin, ja niin kuin eräät huutelivat vasta äsken, meillä olisi 32000 vähemmän elätettäviä, leikkauksia ei olisi tarvittu, eikä velkaa olisi tarvinnut ottaa kuin nimeksi! Tämä on faktaa, myös!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset