*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Helsinki: älä tapa kolmatta sektoria

Kolmas sektori on tärkeä yhteiskunnallinen sektori, jonka arvoa ei ymmärretä kaupungin päätöksenteossa riittävästi. Kolmas sektori sijoittuu julkisen ja yksityisen sektorin sekä perheiden väliin ja on merkittävässä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjänä.

Varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän määrärahaongelmat ovat tärkeitä keskustelunaiheita juuri nyt. Niistä puhutaan niin valtakunnantasolla kuin kunnissakin. Kirjoitin tämän blogin Helsingin kaupungin näkökulmasta, mutta käsitykseni mukaan tässä esitetyt havainnot soveltuvat myös valtakunnanpolitiikassa huomioon otettaviksi.

Meillä on kestävyysvajetta niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin palveluiden tuottamisessa. Rahat eivät riitä. Ratkaisuna on käytetty leikkauksia: vähennetään palvelutarjontaa, niin johan helpottaa. Mutta niin ei ole käynyt. Leikkaus yhdessä kohdassa lisää kustannuksia toisessa paikassa. Leikkausten ohella toisena ratkaisuna on esitetty sotea ja siinä yhteydessä uskotaan, että hallinnon uudelleenjärjestely lisäisi tuottavuutta. Näin ei tule käymään.

Rahat saadaan riittämään paljon nykyistä paremmin, jos luovutaan siiloutuneesta osaoptimoinnista ja johdetaan verovarojen käyttöä vastuullisemmin. Päättäjien on myös ymmärrettävä palvelutuotannon dynamiikka sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin roolitus. Nyt ne menevät päättäjien ajatuksissa sekaisin eikä maksimihyötyä edes tavoitella. Toiminnan kokonaisvaikuttavuutta ei myöskään seurata. Toimintaa järisyttäviä päätöksiä tehdään pokkana ja liukuhihnalta veronmaksajan rahoista piittaamatta.

 

Kaupungin antamat ilmaiset tilat tuottavat merkittävää hyötyä veronmaksajille

Eräs riippumaton ja voittoa tavoittelematon valtakunnallinen järjestö on toiminut aktiivisesti jo 20 vuoden ajan helsinkiläisessä lähiössä. Sen palveluihin kuuluu mm. koululaisten iltapäiväkerhotoiminta, liikuntakerhoja aikuisille ja lapsille, perhetapaamisia, muskaritoimintaa, kuvataide- ym. kerhotoimintaa ja tapahtumien järjestämistä.

Tämä järjestö on jo vuosien ajan täydentänyt kaupungin palvelutuotantoa vastaten perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä. Toimintaa järjestetään varhaiskasvatukseen verrattavalla hoitovastuulla vakituisen ja vapaaehtoisen työvoiman yhteispelillä. Opetusvirasto valvoo tätä toimintaa.

Järjestö on saanut kaupungilta tilat käyttöönsä ilmaiseksi, mikä on mahdollistanut matalankynnyksen toiminnan. Osallistumismaksut ovat edulliset ja lisäksi alueen asukkaille tarjotaan runsaasti ilmaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Vastikään tehdyn päätöksen mukaan kaupunki ei jatkossa enää tarjoa tiloja tämän järjestön käyttöön. Käytännössä toiminta loppuu, koska järjestöllä ei ole mitään mahdollisuuksia vuokrata tiloja markkinahintaan. Tai on, mutta sen jälkeen ei ole tarjolla edullista ja jopa ilmaista toimintaa alueen asukkaille.

Tässä esimerkissä olevan järjestön vapaaehtoistyön määrä oli vuonna 2016 yhteensä noin 2000 tuntia. Kaikki työ tehtiin alueen asukkaiden hyväksi eli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Eurostatin vuoden 2014 tilaston mukaan suomalainen työtunti maksaa 32,30 euroa. Tätä lukua käyttäen järjestön kaupungille antaman ilmaisen vuosityön arvoksi tulee 64600 euroa. Eli se niistä “ilmaisista” tiloista.

On hyvä myös ymmärtää, että kyseisten kerhojen vastuulliset vetäjät ovat palkallisia työntekijöitä. Eli vapaaehtoistyön tekemisen lisäksi tämä kolmannen sektorin toimija työllistää ja huolehtii työnantajavelvoitteistaan normaalisti. Vastaavasti työntekijät maksavat veroja ja tuottavat yhteiskunnalle tuloja. Palvelua tuottava taho ostaa toimintaansa liittyen erilaisia palveluita ja tuotteita. Myös näillä ostoilla on työllistävä vaikutus ja lisäksi niistä kaikista kertyy arvonlisäverotuottoja yhteiskunnan käytettäväksi. Kyse ei siis ole mistään, “säälistä annetuista ilmaisista tiloista”. Kolmas sektori on erittäin tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja.

On  täysin varma, että Helsingin kaupunki ei kykenisi järjestämään vastaavaa toimintaa 2000 työtunnilla vuodessa, koska se ei pysty hyödyntämään palkatun työvoiman ja vapaaehtoistyövoiman synergiaa ja joustavuutta. Kolmannen sektorin eduksi on luettava vielä se palava halu auttaa asiakkaitaan. Samaa innostuksen draivia ei ole aina  havaittavissa virkavastuulla työtään tekevien motiiveista.

 

Kaupungin siilomaisesta toiminnasta johtuen tapahtui seuraavaa:

  • Tilojen isännälle eli Nuorisoasiainkeskukselle annettiin budjettikäsky säästää toimitilakuluissa.
  • Tulostavoitteesta johtuen Nuorisoasiainkeskus päätti keskittää toimintoja isompiin kokonaisuuksiin ja luopui monista lähiöissä olevista tiloista. Myös ne toimitilat, joissa esimerkin järjestö ja myös moni muu järjestö toimii, päätettiin lakkauttaa. Uusia tiloja ei ole tarjolla. Eikä päätöksen aiheuttama tilanne tunnu liikuttavan kaupungin puolella ketään.
  • Yhden tulosyksikön tilakustannuksissa näennäisesti säästettiin, mutta kukaan ei laskenut sitä, mitä maksaa, kun kaupunki joutuu järjestämään lakisääteisen iltapäiväkerhotoiminnan itse ilman järjestön vapaaehtoistyön panosta. Käytännössä ei siis säästetty yhtään, päin vastoin –lisäkulu syntyi toisaalle.
  • Kukaan ei myöskään arvioinut säästön vaikutusta lasten kannalta, sillä nyt iltapäiväkerholaisia kehotetaan siirtymään bussimatkan päähän isompiin keskuksiin. Tämän palvelun perusidea on turvallisuus ja lähipalvelu, mikä ei jatkossa enää toteudu.
  • Kaupungin kanssa asiasta keskustellessaan tämä järjestö joutuu asioimaan   nuorisoasiainkeskuksen, tilakeskuksen, opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa, mutta kokonaisvastuuta ei ota kukaan. Jokainen virkamies tuijottaa omaa tulostavoitettaan lopputuloksesta piittaamatta.
  • Kätevintä olisi olla suoraan yhteydessä alueen kouluun ja sopia koulun tilojen käyttämisestä. Arkijärkeen ei mahdu se, että iltapäiväkerho ei voisi käyttää koulun luokkatiloja toiminnassaan, sillä ko. tilat ovat täysin tyhjillään koulupäivän päättymisen jälkeen eli juuri silloin kun iltapäiväkerhotoimintaa järjestetään. Kaupungin siiloutunut organisaatio ja osaoptimoidut tulostavoitteet takaavat sen, että arkijärkistä ja kätevää ratkaisua ei löydy.

 

Aktiivinen kolmas sektori on lottovoitto Helsingin kaupungille

Erityisesti soten yhteydessä puhutaan julkisista ja yksityisistä palveluista, joita kolmas sektori täydentää. Kolmannen sektorin rooli on toistuvasta asian esille tuomisesta huolimatta jäänyt kuulijoille vieraaksi. Pahoin pelkään, että edes puhujat eivät tiedä, mitä se kolmas sektori konkreettisesti tarkoittaa palvelutuotannon osana ja rahoituslähteenä.

Kyllä, luit aivan oikein. Kolmas sektori toimii julkisten palveluiden rahoituslähteenä. Sen ansioista Helsingin kaupunki säästää merkittäviä summia. Kolmannen sektorin toimijoiden asema on kuitenkin uhattuna, koska päättäjillä on kokonaisuus hukassa ja pää syvällä pensaassa. Osaoptimointi ja virastojen välinen siilomainen toiminta tuhoaa ekosysteemin, joka on tuottanut kustannustehokkaasti tärkeitä palveluita kaupunkilaisille.

Kehitysehdotuksia:

  • Analysoidaan kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kokonaisvaikuttavuus yli virasto- ja hallinonalarajojen. Näin saadaan tietää, että panostus esimerkiksi ilmaisiin tiloihin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Säästötarvetta ei tässä kohdassa ole.
  • Otetaan vaikuttavuusanalyysin tulokset huomioon, kun päätetään kaupungin strategiasta ja eri hallinnonalojen toimintapolitiikoista.
  • Puretaan osaoptimointi pois tulostavoitteista. Esimerkiksi tilakeskuksen tavoitteena ei voi olla maksimaalinen vuokratuotto. Vuokratuottotavoite voi olla vaikka 0, jos se on perusteltua kokonaisuuden kannalta.
  • Johdetaan vastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kannetaan vastuu lopputuloksesta. Se tarkoittaa myös sitä, että tulosjohtamisen käytännöt suunnitellaan kaupungin toimintaan sopiviksi. Niiden on tuettava kaupungin perustehtävän toteuttamista. Tiukka talouskuri on tärkeä, mutta sen on oltava kokonaisohjattua ja harkittua.
  • Lisätään arkijärkistä yhteistyötä: Esimerkiksi iltapäiväkerhotoimintaa on ihan pakko voida pyörittää koulun tiloissa. Ei ole järkeä siinä, että koulun tilat ovat tyhjillään ja pienet ekaluokkalaiset laitetaan koulupäivän jälkeen bussiin ja matkan päähän iltapäiväkerhoon.

Tässä esimerkissä asiaa on käsitelty vain tilavuokran näkökulmista. Kun vaikuttavuutta analysoidaan, huomataan kolmannen sektorin tuottamat laajat yhteiskunnalliset hyödyt.

Valtakunnanpolitiikkaan sopii esimerkki ammatillisista yksityiskouluista: Monet yksityisiä kouluja ylläpitävät yhdistykset ja säätiöt käyttävät merkittäviä summia omia varojaan investointeihin ja kehittämistyöhön. Se koituu kaikki yhteiskunnan hyödyksi. Koulureformissa tätä jopa miljoonien eurojen investointipanosta ei ole huomioitu, vaan kouluverkostoa on leikattu ilman kokonaisvaikutusten analysointia. Kun nämä yksityiset koulut saadaan pois maailmankartalta, niin samalla menetetään myös niiden taustalla olevien yhdistysten ja säätiöiden investontipanokset. Investontivastuu siirtyy valtiolle ja veronmaksaja maksaa.

 

Osaoptimointi ja vastuuton johtaminen pilaavat Helsingin hyvät aikeet

Moni populisti on turhaan kauhistellut sitä, että järjestöt eivät maksa tilojen käytöstä mitään tai maksavat niistä hyvin vähän. Kauhistelijat eivät selvästikään ymmärrä yhteistyön kokonaisvaikutusta ja kolmannen sektorin tuottamaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Sitä lisäarvoa ei tunnisteta myöskään kaupungin virastoissa. Kaupungilla alkaa jo olla kiire kehittää vaikuttavuuden ostamisprosessiaan, sillä yksityinen sektori menee pian tässäkin asiassa ohi. Yhtenä ratkaisuna on SIB eli Social Investment Bonds, jos kaupungit eivät onnistu tehtävässään.

Koulujen ja virastojen tilojen annetaan seistä tyhjillään puolet ajasta, mutta se ei hetkauta päättäjiä. Samaan aikaan järjestöt kamppailevat tilaongelmien ja kustannuspaineiden kanssa. Kannattaisi miettiä, mitä varten kaupunki on olemassa ja miten se parhaiten selviää palveluvelvoitteistaan: kolmas sektori kannattaa pitää hengissä.

***

#tolkunpolitiikkaa #61 #isoaho #helsinki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset