*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Terrafame – kallista keskustan siltarumpupolitiikkaa?

Trafigura pelaa sököä saletista. Peliä rahoittavat veronmaksajat maksavat kiltisti ilman oikeutta saada riittävää tietoa sopimuksen yksityiskohdista. Informaatio on puutteellista jopa siinä määrin, että tiedotteet vaikuttavat tarkoitushakuiselta  propagandalta. Onko Terrafamen omistusjärjestelyiden uutisoinnissa syyllistytty jopa vaihtoehtoisen totuuden kertomiseen?

Talvivaara, nykyinen Terrafame, on piinannut taloudellisesti ja järkyttänyt ekologisesti suomalaisia jo pitkän aikaa. Helmikuussa meille kerrottiin ilouutisena, että Terrafamelle on löytynyt uusi omistaja, joka ajaa tummat pilvet taivaalta pois. Ministeri Lintilän (kesk) mukaan on aika tästä eteenpäin toivontäyteistä. Asiaan tutustuttuani toivon tilalle tuli epätoivo: Miten ihmeessä on taas onnistuttu tekemään suomalaisten kannalta näin surkea sopimus?

Kolme syytä epätoivoon:

  1. Rahoitusjärjestelyssä on strateginen moka, joka tulee suomalaisille kalliiksi.
  2. Yhtiön arvonmäärityksessä on epäselvyyksiä.
  3. Päätösvalta murenee.

 

Rahoitusjärjestelyssä on strateginen moka, joka tulee suomalaisille kalliiksi

Yhtiön tiedotteessa sanottiin, että Terrafame on sopinut 250 miljoonan euron rahoitusjärjestelystä. Tiedotteessa kutsutaan Trafiguraa, Sampoa ja Terrafame Groupia ”kanssasijoittajiksi”. Tässä kuitenkin kävi ihan kuten Guggenheimissa, että yksityiseksi pääomaksi mainostettu sijoitus onkin lähinnä lainan antamista ilman mitään riskiä.

Rahoitusjärjestely on totta, mutta mielikuva vahvasta ulkopuolisesta pääomaruiskeesta ja sen kautta innostuneesta sitoutumisesta yhtiöön, on virheellinen. 250 miljoonan euron potista vain Trafiguran lupaama 75 miljoonaa euroa on ulkopuolisen tuomaa uutta omaa pääomaa. Pääomasijoituksen lisäksi Trafiguran kautta tulee lainarahaa 75 miljoonaa euroa. Loput rahoitusjärjestelystä saadaan Terrafame Groupin (valtio omistaa) itsensä lainoittamana 25+50 miljoonaa ja Sammon lainarahoituksesta 25 miljoonaa euroa.

Rahoituskuviossa on mukana Trafigura ja sen konserniin kuuluva Galena –sijoitusrahasto. Mielestäni on strateginen moka ottaa nämä toimijat mukaan Terrafamen omistajiksi ja lainoittajiksi. Rahoitusta markkinoidaan merkittävänä tekona, vaikka saatava 75 miljoonaa euroa on vain 0,14 % Suomen valtion budjetista. Mittakaavavirhe on putkahtanut päätöksentekoon jälleen kerran. Lieneekö syynä vaalivuosi ja poliittinen pakko saada aikaan hyvältä näyttävä ratkaisu?

Olisi varmasti paljon halvempaa laittaa tuo sama summa valtion omasta budjetista. Nyt menetämme päätösvaltaa ja luovumme tulevaisuuden tuotoista Trafiguran hyväksi. Lisäksi valtio kantaa käytännössä kaiken Terrafameen liittyvän riskin. Sijoittaja ei ota mitään riskiä sijoitukselleen, mutta on onnistunut neuvottelemaan itselleen järjestelystä melkoisen hyödyn.

Jo pelkästään Panama-papereiden paljastusten valossa tästä yhteistyöstä olisi pitänyt kieltäytyä. Viimeistään yhteistyöstä olisi pitänyt vetäytyä, kun sopimuksen ehdot tulivat selville.

Meille kansalaisille ei ole kerrottu sopimusten yksityiskohtia, mutta jo esimerkiksi seuraavat tiedossa olevat seikat nostavat kulmakarvoja:

  • Mitä osakassopimuksessa on sovittu?
  • Miksi Trafiguralle on annettu Tuotesopimuksen myötä yksinoikeus tuotannon ostoon seuraavien 7 vuoden ajan? Mitä on sovittu tuotteiden hintakehityksestä ja muista ehdoista? Asiaa on markkinoitu huippudiilinä, kun tuotteille on varma ostaja. Varjopuolena on se, että sopimus estää myymästä kenellekään muulle.
  • Miksi Terrafame Groupin antama rahoitus otetaan Trafiguran kautta? Paljonko maksamme heille korkoa ja muita kuluja tästä lainasta?
  • Miksi lainaehtoja ei ole julkistettu? On sovittu, että Trafigura voi merkitä yhtiön osakkeita lainapääomalla ja koroilla. Mitkä ovat merkinnän ehdot?
  • Kuinka suureksi Trafiguran omistusosuus voi kasvaa? Miten turvataan Terrafame Groupin (valtion) omistuksen säilyminen, kun sen lisäsijoituksiin ei ilmeisesti liity oikeutta omistusosuuden kasvattamiseen?

 

Yhtiön arvonmäärityksessä on epäselvyyksiä

Yhtiön arvonmäärityksessä on kaksi isoa epäkohtaa:

  • Arvostuksen perustana on alle puolet valtion kaivokseen syytämästä rahamäärästä.
  • Yhtiön arvoon ei ole otettu huomioon mitään tulevaisuuden tuotto-odotuksia.

Käsitykseni mukaan Terrafamen arvo on määritelty merkittävästi liian alhaiseksi. Liian alhainen yrityksen arvo tuottaa myyjälle (valtio) menetyksiä ja ostajalle (Trafigura) hyötyä. Trafiguran riskiä on pienennetty  ja toisaalta ansaintamahdollisuutta on maksimoitu  arvostuskäytännön avulla.

Kauppojen yhteydessä päätettiin Terrafamen arvoksi 381,8 miljoonaa euroa ja tätä summaa siis käytetään, kun määritellään omistusosuuksia osakkaiden kesken. Meitä kansalaisia pohdituttaa se, kuinka hyvä diili tässä on oikein tehty. Asiasta keskusteltiin A-studiossa 15.2.2017. Siellä Terrafame Gropin toimitusjohtaja ja Terrafamen hallituksen jäsen Matti Hietanen sanoi seuraavaa:

”Terrafamen arvo on sovittu varsin hyvälle tasolle. Eli yhtiön arvo on 381,8 miljoonaa euroa. Se on sama rahasumma, jonka Suomen valtio on Terra Groupin kautta laittanut rahaa Terrafameen.”

Fakta on, että valtio on Terrafame Groupin kautta pääomittanut Terrafamea tuolla summalla. On kuitenkin hyvin epäeettistä jättää kertomatta, että kokonaisuutena valtion syytämä rahamäärä Talvivaaraan ja Terrafameen on tähän mennessä jo yli 800 miljoonaa euroa.

Terrafame Group ja Terrafame menevät suloisesti sekaisin tavallisen kansalaisen mielessä. Kokonaisuus vääristyy olennaisesti, kun laskelmista puuttuu täysin Terrafamen juridiselle edeltäjälle, eli Talvivaaralle ja sen konkurssipesälle, annetut varat. Niitä ei huomioida laskelmissa, eikä näitä satoja miljoonia euroja muistella enää edes puheissa.

 

Pari sanaa tulevaisuudesta

Haastattelun lopuksi Matti Hietanen sanoi yhtiön tulevaisuuden näyttävän erittäin hyvältä. Tästä huolimatta Terrafamen arvoon ei kuitenkaan sisällytetty sopimushetkellä mitään tulevaisuuden tuotto-odotuksista. Joko arvostusperiaatteet ovat pielessä tai sitten julkisuuteen kerrotut tulevaisuuden näkymät eivät pidäkään paikkaansa.

Terrafamen julkaiseman osavuosikatsauksen (Q4 2016) mukaan tulevaisuuden odotukset ovat positiiviset: kysyntä on kasvussa, tuotteiden hinta on noussut ja tuotantoennätyksiä tehdään, tuotantoprosessit toimivat suunniteltua paremmin ja vesitase on kunnossa. On päivänselvää, että positiiviselta näyttävällä tulevaisuudella pitää olla yrityksen arvoa nostava vaikutus. Veronmaksajana minua kiinnostaa kovasti se, miksi tuotto-odotuksia ei huomioitu yrityksen arvonmäärityksessä.

 

Päätösvalta murenee

Terrafamen hallituksessa on 6 jäsentä. Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan Trafiguralla ja Galenalla on oikeus nimittää kaksi hallituksen jäsentä. Eli annoimme ulkopuoliselle sijoittajalle 15,5 %:n omistusosuudella 33 % päätösvaltaa. Epäsuhta on todellisuudessa vielä rajumpi, jos Trafiguran tekemä sijoitus suhteutetaan kokonaisrahoituksen mukaisiin vastuisiin.

Näiden pohdintojen valossa herää kysymys: Eivätkö poliitikot ja heitä avustavat virkamiehet todellakaan ymmärrä liiketoiminnan logiikkaa, yhtiöiden arvostusten periaatteita ja sopimusten vaikutuksia, kun eivät onnistu pitämään puoliaan neuvotteluissa paremmin?

Toinen skenaario on, että poliittinen paine ja lähestyvät vaalit ohittivat kansakunnan edun, kun pääministeri ja elinkeinoministeri ajoivat sopimukset maaliin. Huolestuttavaa tässä on se, että ainakin oman käsitykseni mukaan faktoja on kaunisteltu, eikä koko totuus tule asianmukaisesti ilmi.

Tilanteen arviointia hämärtää se, että tavoitteena mainittu työpaikkojen turvaaminen on sinänsä hyväksyttävä tavoite: totta kai tehdään kaikki mahdollinen, jotta työllisyys kehittyy myönteisesti. Mutta siltarumpupolitiikka on tässä tapauksessa saanut aivan uudet mittasuhteet. Vuonna 2015 laskettiin, että Talvivaara maksoi veronmaksajille 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Nyt luku on suurempi. 11 miljoonalla oltaisiin voitu työllistää yli 3000 henkeä kuukaudessa (oletus palkka + sos.kulut 3500€/hlö/kk). Vertailun vuoksi todettakoon, että kaivos työllistää suoraan sekä välillisesti yhteensä noin 1200 henkilöä. Eli aluepolitiikkaa tehdään melkoisella panostuksella ja kauniilla kuorrutuksella.

Saa nähdä, miten kortit jakautuvat seuraavassa jaossa ja kuinka suureksi potti kasvaa.

 

www.isoaho.net

Minna Isoaho #tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Jos tämä Trafigura oli paras vaihtoehto kumppaniksi hirvittää ajatella minkälaisia ne rannalle jääneet muut ehdokkaat oli.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Veronmaksajien kannalta näyttää huonolta. Tähän mennessä valtion kassasta on rahaa jo käytetty yli 800milj.€.
Tämä uusi rahoitusratkaisu ei paranna paljoakaan tilannetta. Ainoastaan pitkittää tulevaa tapahtumaa.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

Ensinnäkin kiitos hyvistä havainnoista, että valtionyhtiön tiedot ovat epäluotettavia ja vaikuttavat epäjohdonmukaisilta. Tämä on keskeinen piirre koko toiminnassa ja sen vaikutukset muihin arvion lähtökohtiin ovat dramaattisia.

On myös hyvä havainto, että Trafigura välttelee omistajan vastuuta jatkorahoituksesta ja on selvästi tuotevertasopimuksen perässä. Tuonsopimuksen ehdot ovat ratkaiseva kysymys, ja salailu asiassa on huolesuttavaa. Yksi tavanomainen ehto on, että, jos tuotantotavoitteesta jäädään tuottaja on velvollinen korvaamaan sen. Jos asiat menevät tuotannossa hyvin Trafigura saa voitonsa, mutta onko se suurempi, jos menee pieleen, kuten Talvivaarassa on viimeiste 12 vuotta mennyt.

Tuossa alempana lukee, että analyysi perustuu Terrafamen tulostiedotteeseen, että kayttökate on positiivinen ja vesitase hallinnassa. Tämä on valittavasti myös osin väärää ja osin harhaanjohtavaa tietoa.

Loppuvuoden positiivinen tulos oli suuren luokan uutinen kaikissa medioissa, kunnes Kauppalehden toimittaja katsoi lukuja. Positiivinen tulos oli saatu arvioimalla kasassa olevien puolituotteiden hintoja loppuvuoden paremmilla nikkelin kursseilla. Näissä arvioissa on oletuksia tuotannon toiminnasta ja nikkelin hinnasta, joiden toteutumistodennäköisyyttä ei pääse arvoimaan. Vanha Talvivaara joutui alaskirjaamaan näitä odotuksia sadoilla miljoonilla. Käytännössä kassavirta oli reippaasti miinuksella ja on kyseenalaista saako sitä millään positiiviseksi.
Vesitasetta on paranneltu laittomin poikkeusjuoksutuksin ja haihduttamalla pahanlaatuisia vesiä kasalla, mistä seuraa jäteongelmia. Tosiasiallisesti kaivos vaati lupia päästökiintiöden noin kaksinkertaistamiseen ja päästöjä myös saastuneille ylävesille, joten vesitase ja prosessi eivät ole hallussa. YVA-arviointidokumentit paljastava myös, että tuotannon volyymiä pyritään luvittamaan 50% ylöspäin. Terrafame on antanut ymmärtää, että prosessi toimii nykyisellä lupatasolla, mutta todellisuus uusine kasvine liuotuskenttineen ja jätealueineen on toinen.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

Arvelet Terrafamen harhauttamana, että valtiolle olisi kannattavaa sijoittaa kaivokseen. Terrafemen tilanteeseen vaikuttaa myös ympäristölupatilanne. Käytännössä mikään oikea kaivosyhtiö ei sijoita tällaisilla arvostuksilla yhtiöön, jolla on vain määräaikainen ympäristölupa vuoden 2018 loppuun. Iltalehdostön sisäpiiriteidoissa kerrotiin, että joku sijoittaja vaati 200 miljoonan sakkomaksua, jos lupaa ei tule.
Tuotanto 2016 jäi vaatimattomasta tavoitteesta ja ilmeisesti hävisi vuoden 2014 Perän tuotolle paljon uonommassa tilassa ja resursseilla.

Nämäkään eivät luonnollisesti käy ilmi Terrafamen tiedotteissa, mutta käy ilmi tavassa, jolla Terrafame ja ministeri Rehn haukkui ympäristöoikeutta, kun keväällä ei tullutkaan lupaa vääntää Sotkamon matkailun sydämeen Nuasjärvelle tehdyn purkuputken hanoja täysille.

Valitettavasti ei ole näyttöä, että ympäristöasiat olisivat kestävästi hallussa. Kaivoksen suurin ongelma on kuitenkin valtavissa vaarallisen happomuodostavan kiven määrissä. Kyseessä on laillisesti hoidettuna vähintään kymmenien miljardien jäteongelma, joka olisi kiva sysätä ulkomaisen sijoitajan syliin, mutta sellaista ei ollut saatavilla, katso linkki alla.
Tämän vuoksi on ilmeistä, että kaivos ei voi kannattaa millään nähtävissä olevilla metallien hinnoilla.

Siksi tämä lainajärjestely, jolla homma sysätään seuraavalle hallitukselle.

Täytyy toivoa, että poliitikot ryhtyisivät oikeasti perehtymään asioihin.
Nyt konsultit ja valtionyhtiöön siirtyneet virkamiehet vedättävät hallitusta mennen-tullen.

http://jarinatunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231465...

Jarmo Halttu

Harvinaisen selväjärkistä puhetta blogistilta ja hyviä huomioita sekä kysymyksiä ?

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Kiitos palautteestasi :)

Olen lähtenyt kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä, koska koen että päätöksenteossa tarvitaan analyttisyyttä, liiketoimintamallien ja bisnesdiilien dynamiikan ymmärtämystä sekä kykyä esittää olennaisia kysymyksiä.

Maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, joten on syytä katsoa verovarojen käytön perään aikaisempaa tarkemmin niin kuntatasolla kuin koko Suomenkin laajuisesti.

Kaikki blogikirjoitukseni ja kannanottoni yhteiskunnan eri teemoihin löytyvät kootusti nettisivuiltani www.isoaho.net

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen

Vaalipuheeltahan tämä vaikuttikin. Helsinki vain on hieman syrjässä Talvivaarasta päin katsottuna.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Miten turvataan Terrafame Groupin (valtion) omistuksen säilyminen, kun sen lisäsijoituksiin ei ilmeisesti liity oikeutta omistusosuuden kasvattamiseen?

Nähdäkseni enemmistömielipide tässä maassa on kiivaasti vastustanut valtion osallistumista Talvivaaran Sotkamon kaivoksen toimintaan. Viime vuoden puolella valtion sijoittaman lisäpanoksen edellytyksenä vaadittiin ulkopuolisen alan toimijan mukaan tuloa Terrafameen.

Ja nyt, kun sellainen on löytynyt, niin itketään, että Suomen valtion osuus pienenee. Anna mun kaikki kestää!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Viime vuoden puolella valtion sijoittaman lisäpanoksen edellytyksenä vaadittiin ulkopuolisen alan toimijan mukaan tuloa Terrafameen."

Itseasiassa tuo oli Sipilän oma vaatimus eikä muuta miksikään sitä tosiasiaa että Terrafame kaatuisi heti kun ulkopuolisen rahan pumppaus kaivostoimintaan lopetetaan. Terrafame sai nyt 250 miljoonaa lisärahoitusta toiminnan jatkamiseksi josta suurin osa lainaa joka päätyy veronmaksajien maksettavaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi ihmeessä vaihtovelkakirjalaina päätyisi veronmaksajien maksettavaksi? Sehän on riskilainaa.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Harri Rautiaiselle: Ei tässä itketä, vaan arvioidaan tehdyn sopimuksen järkevyyttä.

Sillä on todellakin merkitystä, miten valtion omistusosuus muuttuu suhteessa mukaan tulleeseen uuteen omistajakumppaniin.

Ei ole veronmaksajan kannalta samantekevää, annetaanko 75 miljoonan euron sijoituksesta palkinnoksi sijoitusta vastaava osuus vai kenties annetaanko kaupan päälle "ylimääräistä" omistusosuutta.

Näin näyttäisi jo käyneen, sillä yrityksen arvostus on mielestäni alakanttiin.

Ja niillä tässä puhutuilla omistusosuuksilla on todellakin merkitystä siinä vaiheessa, jos yhtiö jakaa osinkoa. Jos jaetaan vaikka 100 miljoonaa euroa, niin sillä on väliä lasketaanko saatava summa 84,5 %:n vai vaikkapa 80 %:n mukaan. Suomen valtion osuutta on päätetty pienentää, mutta pointti on, että ei sitä pidä ihan ilmaiseksi jaella. Varsinkaan, kun sinkin ja nikkelin maailmanmarkkinahinta on lähtenyt huimaan kasvuun ja kysyntäkäyräkin on kivasti plussalla.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"...annetaanko 75 miljoonan euron sijoituksesta palkinnoksi sijoitusta vastaava osuus vai kenties annetaanko kaupan päälle "ylimääräistä" omistusosuutta."

Minna, arvostan pitkäaikaista toimintaasi johtajana sekä liiketoimintojen ja organisaatioiden kehittäjänä eri toimialoilla.

Siksi varmaan ymmärrät, että Terrafame Oy:n osakekannan tämänhetkinen arvo ei ollenkaan vastaa sitä rahamäärää, joka siihen on sijoitettu. Biolioituskentällä tietenkin muhii tuhansia tonneja nikkeliä ja muita mineraaleja, mutta toiminta vaatii vielä lisäpanostuksia. Eli Terrafameen sijoittajalla on "ostajan" markkinat. Jos ja kun Terrafame selvitytyy kuiville, voidaan tietenkin silloin sanoa, että Trafigura sai osakkeensa edullisesti. Mutta tässä tilanteessa siinä hinnassa on 'riskialennusta'.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Jos annetaan riskialennusta, siitä on kerrottava rehellisesti kansalaisille eli laskun maksajille.

Tässä tapauksessa toimittiin toisin: Sanottiin, että sopimus on hyvä ja kehuttiin arvostuksen kattavan valtion yhtiöön käyttämät varat. Samalla jätettiin mainitsematta noin puolen miljardin euron erä rahoista, joiden takaisinsaannista näin luovuttiin.

Myös se seikka, että tulevaisuuden tuotto-odotukset jätettiin kokonaan huomiotta, on outo. Yhtiön omasta tulostiedotteesta voi päätellä markkinatilanteen olevan erittäin valoisa.

Ja vielä yksi pointti: mielestäni riskialennusta ei tarvitse antaa sijoittajalle, joka ei ota mitään riskiä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mika Lintilän mukaan valtiolla oli muitakin sijoittajakandidaatteja.

Hinnanmääritys on aika yksiviivainen prosessi. Panin riskialennuksen lainausmerkkeihin. Todellisuudessa tilanne on se, että Suomella oli huomattava poliittinen paine saada mukaan ulkopuolinen sijoittaja. Trafiguran sijoitus oli ilmeisestikin paras, mitä markkinoilta voitiin saada. Ja siitä syntyi sijoituksen määrä ja osakeosuus.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Trafiguran sijoitus oli ilmeisestikin paras, mitä markkinoilta voitiin saada."

Tämä kertoo aika paljon Talvivaarasta bisnesmielessä. On itsestäänselvää että Trafiguralle on tarjottu edullisempaa hintaa tuotteista, eihän tuossa ole muuten mitään järkeä sijoittajan taholta.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #9

Harri R.
"Lintilän mukaan oli muitakin ostajakandedaatteja". Jos ja kun tämä oli paras niin eipä hyvältä vaikuta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Noin ulkopuolelta katsottuna tuossa asetelma oli aika selvä: Terrafame ei ainakaan toistaiseksi pärjää omillaan ja toisaalta hallituksen olisi todella vaikea syytää sinne enää pitkään lisää verorahaa ilman lupailtuja yksityisiä rahoittajia. Toisaalta hallitus ei kuntavaalien alla missään nimessä ole ollut valmis aloittamaan kaivoksen alasajoa.

Trafiguralla on siis ollut aivan ylivertaiset kortit neuvotteluihin. Hallituksella ei ole ollut vaihtoehtoja. Siksi Trafigura lienee saanut neuvoteltua näin mehevät ehdot. Tuo oman pääoman ehtoisen sijoituksen pohjana ollut arvomääristyshän on ollut puhtasti poliittinen. Hallituksen on pitänyt päästä sanomaan, että yhtiön arvo on ainakin siihen välittömästi upotetun verorahan verran.

Valtion kannalta diili on tosiaan heikko. Käytännössä valtiolle jäävät edelleen kaikki riskit. Trafiguralle kyseessä on ennenkaikkea 3 miljardin arvoinen metallin ostosopimus, jota vähän voidellaan 150 miljoonan sijoituksella, jota vastaan Tarfigura saa hyvän kontrollin Terrafamessa. Ja tuosta sijoituksesta vain puolet on omaa pääomaa. Toinen puoli on lainaa.

Jos lainan ehtoja miettii, niin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan trafiguran lainan ehdot (korko?) ovat vastaavat kuin Sampon. Ja kun Sampolla ei ole mitään syytä lainoittaa Terrafamea alle markkinahinnan, niin tuskin Trafiguran lainankaan korko ihan halpa on. Lisäksi lainaan sisältyy optio merkitä 75 miljoonalla osakkeita hintaan, joka on 10 % nykyhintaa korkeampi. Eli jos Terrafamella menee huonosti, on tuon sijoituksen riskitaso vieraan pääoman sijoituksen riskitaso. Mutta jos alkaa mennä hyvin, niin Trafigura tekee tuolla (melkein) oman pääoman sijotuksen voiton.

Eli tosiasiassa valtio sai Terrafamelle todella kalliilla kertaluontoisesta rahoitusta ulkopuolelta, eikä todellista yksityistä omistajaa ja sijoittajaa kaivostoimintaan.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Valtteri Aaltonen: Kiinnostavaa kuulla myös sinun analyysisi tapahtuneesta. Meillä näyttää olevan täsmälleen samat johtopäätökset.

On selvää, että päätöksenteossa on poliittista viritystä, mutta aika häkellyttävää on tämä viritysten suuruus. Sadat miljoonat eivät näy tuntuvan missään näin vaaleja kohti mentäessä.

Minulla ei ollut tiedossani tuota mainitsemaasi ostosopimuksen euromäärää eikä korkotasoja, mutta ne tekevät tästä itse asiassa vielä entistäkin kiinnostavamman casen.

Kuten blogissani osoitin, niin Terrafame-rahoituksessa on ollut tärkeämpää tehdä sopimus, kuin miettiä mikä on sopimuksen sisältö. Vastuullinen politiikka on saatava takaisin. Näin ei voida enää toimia. Ja vastuullista politiikkaa odotellessa meidän on tehtävä päätösten valmistelusta ja niiden lopputuloksista entistä läpinäkyvämpiä. Muuta tietä ei ole.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mikä olisi ollut parempi vaihtoehto ?

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Kuten blogissanikin sanoin, parempi vaihtoehto olisi ollut jatkaa valtion omalla rahoituksella.

Nyt tehdyn sopimuksen mukaan Terrafame Group (käytännössä valtio) ottaa markkinaehtoista lainarahaa Trafiguran kautta vaikka Suomen valtio saa lainaa jopa miinuskorolla. Olisi tullut halvemmaksi ja päätösvalta olisi säilynyt omissa käsissä.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Tuotto-odotukset on Trafiguralla seuraavat 7 vuotta, Suomen veronmaksajilla on vastuu tappioista (85%).

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kovasti ihmettelen tätä "väärin sammuttamista" sen rinnalla, että alasajo olisi maksanut 300-500 milj.€ plus saasteet päälle.
Trafigura hallitsee mineraalien maailmanmarkkinoita, joten sillä lienee mahdollisuus vaikuttaa myös mineraalien hintoihin.

Mikä tässä on siltarumpupolitiikkaa ? Miksi kookomuslainen yritysstrategi sulkee simänsä kokonaisuudelta; itse kaivos, työ, yrityksen talous ja tulos, rahoitusvaihtoehdot, pitkän tähtäimen lopputulema, sasteet-luonto ?
Eikö valtion pääosin omistamaa pörssiyritystä johdeta samoin periaattein kuin "yksityistä" ?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Yksityisellä kaivosyhtiöllä olisi Terrafame-tilanteessa tosiaan yksinkertainen pakokeino. Konkurssiin vain ja kulut muiden maksettavaksi. Itse asiassa, juuri näinhän Talvivaara tekikin.

Valtiolla tilanne on tosiaan vähän hankalampi. On kohtuulliset mahdollisuudet ajaa kaivos ylös, mutta konkurssi ei ole oikein vaihtoehto, koska siellä kuitenkin odottaa puolen miljardin mälli.

Näillä edellytyksillä valtion voi katsoa tehneen ihan kohtuullisen diilin.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Mielestäni on kuitenkin anteeksiantamatonta, että kansalaisille annetaan mielikuva erittäin hyvästä diilistä.

On selvää, että joskus on tehtävä huonojakin sopimuksia tai vaikeassa tilanteessa on valittava vain huonojen vaihtoehtojen joukosta. Tällöin on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että todetaan tilanne sellaisena kuin se on. Nyt väitettiin mm. että "yhtiön arvostuksessa saatiin takaisin kaikki valtion yhtiöön sijoittamat rahat".

Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa kokonaisuus huomioon ottaen. Teknisesti Terrafamen osalta tilanne oli väitetyn kaltainen, mutta kun otetaan Talvivaara ja sen konkurssipesä huomioon, on lopputulema veronmaksajan kannalta täysin toinen. Läpinäkyvyyttä on saatava lisää ja siksi näitä sopimuksia on perattava vaikka sitten näin jälkikäteen.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Heikki Karjalaiselle:

Blogissani ei kertaakaan esitetty, että kaivos olisi pitänyt ajaa alas. Blogini sisältö käsittelee vain ja yksinomaan nyt tehtyä sopimusta Trafiguran kanssa. Käsittelen asiaa siitä lähtökohdasta, että on päätetty pitää kaivos toiminnassa. Tästä lähtökohdasta käsin olisi mielestäni ollut fiksumpaa jatkaa valtion rahoituksella eikä ottaa mukaan vähintään epäilyttävää yhtiökumppania ehdoilla, jotka eivät vaikuta suomalaisille edullisilta.

Eli viittaus alasajokustannuksiin on outo.

Siltarumpupolitiikkaa tässä on se, että ei kerrota kansalle läpinäkyvästi työllistämisen hintaa. Jos kerrottaisiin, niin asiasta voitaisiin käydä keskustelua.

Ihmettelen kommenttiasi siitä, että suljen silmäni kokonaisuudelta. Juuri sitä kokonaisuutta olen tekstissäni käsitellyt. Lähteenä olen käyttänyt Terrafamen tulostiedotetta. Sen mukaan yrityksen käyttökate on saatu plussalle, vesitase hallintaan (=ympäristökysymys on siis hallinnassa), tuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja kysyntä on nousussa. Kokonaisuutta käsitellessäni juuri huomasin em. siltarumpupolitiikan, jota tässä kokoniasuudessa näyttää olevan monen muun asian ohella.

Mitä tulee yrityksen johtamiseen, niin yritystä johdetaan aina omistajastrategian mukaisesti lakeja noudattaen. Pörssiyhtiöitä velvoittaa lakien lisäksi vielä suuri joukko muita säännöksiä, Corporate Governance yhtenä esimerkkinä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minna Isoaho

Käydäänkö pörssiyrityksen strategiasta ja toimintatavoista julkista keskustelua sen vuoksi että esim. eri puolueet ja eri tahot voisivat arvoida kukin omalta kannaltaan yhtiön toimintaa ?

"Olisi pitänyt"- lausahdus olisi pitänyt tarkoittaa sitä, että tämänkin blogin sisältö olisi pitänyt tuoda ajallaan Terrafamen tietoon ja käsiteltäväksi.

No, tällä tavalla pörssiyritystä ei johdeta, kun esitit ja vielä hallituksessa olevan kokoomuksen viitta harteillasi.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #33

Mikään pörssiyhtiö ei Suomessa olekkaan samassa tilanteessa kuin kyseinen kaivos. Terrafamehan hengittää veronmaksajien rahoilla.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho Vastaus kommenttiin #33

Heikki Karjalainen:

Terrafame Oy:n osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Tilanne muuttui, kun valtionyhtiö Terrafame osti Talvivaara Oyj:ltä kaiken sen hallussa olleen olennaisen omaisuuden.

Meillä kansalaisilla on täysi oikeus pohdiskella Terrafame Oy:n toimintaa, jos se meitä kiinnostaa. Kansalaisilla ei ole velvollisuutta antaa ajatuksiaan päättäjien tietoon ennen päätöksentekoa. Olen aika usein antanut omia näkemyksiäni päättäjien tietoon ennen päätöksentekoa, mutta olen huomannut sen aika turhaksi. Ne päättävät, jotka on ko. tehtäviin valittu. Heidän rooliinsa kuuluu demokraattisessa valtiossa se, että näitä päätöksiä mahdollisesti arvioidaan jälkikäteen.

Ja mitä tulee pörssiyhtiöihin noin yleisesti: Kyllä pörssiyhtiöidenkin asioita -vaikkapa strategiaa ja toimintatapoja - voidaan arvioida julkisesti meidän kansalaisten toimesta. Kaikki julkinen tieto on käytettävissä. Pörssiyhtiön oman lähipiirin (henkilökunta, johto, hallitus, yhteistyökumppanit) on sitä vastoin oltava tarkkana, jotta eivät riko mitään pörssiyhtiöitä koskevia säädöksiä. Heidän toimestaan julkisuuteen annetun tiedon kun on oltava kaikkien osakkeenomistajien käytössä täsmälleen samaan aikaan.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Yksinoikeus tuotteisiin Trafikuralla.
Nythän on10 miljoonaa kuukaudessa rahaa kahdeksi vuodeksi eli kaivos toiminta on turvattu tämän hallituksen ajan .
Kai sieltä sen verran tuotteita tulee että Trafikura voi jopa maksaa niistä jotain Terrafanelle ja silti saa omansa pois.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Kyllähän tämän voi arvatakkin vaikka sopimusta ei ole luettavissakaan. Asia piti saada pois käsistä ja vaalien alla markkinoida sitä suurena voittona. Toisen sopijapuolen eväät on olleet niin heikot että melkein mihin tahansa ehtoihin on ollut pakko suostua. Seuraavien ongelmien tullessa on jo uudet päättäjät ongelmien edessä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kun luin Minnan kirjoitusta, mieleeni helähti sana "identiteetti":
"Olisi varmasti paljon halvempaa laittaa tuo sama summa valtion omasta budjetista. Nyt menetämme päätösvaltaa ja luovumme tulevaisuuden tuotoista Trafiguran hyväksi."

Jos yritys on kadottanut identiteettinsä, tai suurimman osan siitä, se tekee juuri näin, eli luopuu omistuksestaan.

Ja Trafiguran korvaava sijoitus valtion budjetista olisi ollut prosentin osia, mutta äänestäjät ovat niin käärmeissään näistä ongelmista, että hallituksella ei ollut siihen mahdollisuuksia: talous ja politiikka olivat ristiriidassa keskenään.

Olen kirjoittanut näistä asioista pian ilmestyvään kirjaani. https://tinyurl.com/zycn37n Jokaisella hyvällä yrityksellä ja yrittäjällä tulee olla selkeä identiteetti, käsitys itsestään. Tätä on tutkittu kymmeniä vuosia kybernetiikan alueella.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

En oikein enää tunnista Juha Sipilää samaksi mieheksi, joka aloitti ´business´ -miehen ottein - aikoi lopettaa valtion velkaantumisen ja pistää valtion ´taseen töihin´. Nyt lähes kaikki Sipilän hallituksen hankkeet näyttävät murenevan käsiin ja busineksen sijaan velkaisen valtion rahoja poltetaan Talvivaaran kaltaisiin päiväuniin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mihinkähän tämäkin unohtui, kannattavuuslaskelmat on kaikesta päätellen sivuutettu.

http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/kiitos-oll...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Huomattavaa järjestelyssä on myös se, että 75 miljoonan sijoutuksen lisäksi oleva 75 miljoonan laina mahdollistaa sen, että voidaan maksaa korkoina ja lyhennyksinä rahaa sijoittajalle Caymansaarille osinkojen sijaan. Tällöin näistä ei saada penniäkään veroja Suomeen. Terrafame voi siis tehdä nollatulosta, mutta rahoja palautuu lainan kautta. Mitä sitten on sovittu lyhennyksistä ja koroista on arvoitus. Tätä samaahan käyttää esim Caruna, jolla on suuri pääomalaina emoyhtiö ulkomailta, jolla sitten kotiutetaan rahoja ilman veroja täällä.

Lainallehan on voitu vaikka määrittää tuplakorko verrattuna siihen, paljollako olisi muuten saatu lainaa. Tällöin korkoina tavallaan maksetaan koko 150 miljoonan osuudesta. Lyhennykset ollaan voitu määritellä samaksi seitsemäksi vuodeksi.
Paljon spekulaatiota, mutta eiköhän noissa monenlaisia ehtoja ole liikesalaisuuden takana. Nordnetin analyytikko totesi nimittäin Sammon osuudesta:
"Sampohan ei tule omistajaksi. Koska Sammolla ei ole muuta strategiaa kuin omistaja-arvon kasvattaminen, mielenkiintoista olisi tietää, millä korolla lainaa on myönnetty, Oksaharju sanoo.
Toinen kysymysmerkki on, onko lainainstrumentti muunnettavissa myös haluttaessa osakkeiksi, eli saako se myös hyödyn mahdollisesta onnistuneesta.
– Uskon, että jompi kumpi on läsnä, kova korko tai lainan korvertoitavuus, tai molemmat. Sammolla on sijoittamisen kovin track record (näyttöjä onnistumisesta) Helsingin pörssissä, ja se ei varmasti ole Puppe-koiraksi lähtenyt Terrafamelle."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toivottavasti nämä hallituksen valinnat osoittautuvat pitkällä aikavälillä oikeiksi. Bioenergiakin kärkihankkeena tuntuu sisältävän melkoisia riskejä ja epävarmuuksia.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuli taas jostakin syystä mieleen Valtion Kemira GrowHow kaupat Yaran suuntaan kokonaishintaan 204 miljoonaa euroa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olisin kiinnostunut kuulemaan että miten niin tulevia tuotto - odotuksia ei hinnoiteltu? Pelkästään taloustietojen pohjalta laskettuna tuohan olisi yrityksenä käytännössä arvoton. 100M€ liikevaihtoa ja käyttökate 120M € turskalla.

Ostajan kannalta myös kaivoksen riskit pitää hinnoitella. Ja ne ovat valtavat.

En osaa sanoa oliko diili hyvä vai huono mutta tuskin osaa kukaan muukaan. Blogi oli vähän yhdestä suunnasta katsottu.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kumpa tuulisähköfirmoille maksettavat syöttötariffitkin perattaisiin tällaisella perusteellisuudella.

Tänä vuonna valtion budjetissa on varattu 211 miljoonaa euroa tuulimyllytukiaisiin. Tulevina vuosina, kun tuulipuistot on rakennettu tavoitetilaansa, julkisista varoista maksettavien tukien osuus tulee olemaan sähkön markkinahinnasta riippuen 250 - 300 miljoonaa joka vuosi. Kokonaislasku syöttötariffin ensimmäisestä vaiheesta 12 vuoden ajalta julkiselle sektorille tulee olemaan 3 500 - 4 000 miljoonaa euora.

Kun tuulimyllytukea Vanhasen II -hallituksen suunnasta markkinoitiin kansalaisille ja eduskunnalle, eräänä vaikuttimena mainittiin tuulivoimateollisuuden mittava työllistämisvaikutus. Silloinen työministeri Cronberg maalaili visioita siitä kuinka tuulimyllyteollisuus luo Tanskan malliin 15 000 - 20 000 työpaikkaa Suomeen. Paljonko tästä on toteutunut, kun se ainoa ja viimeinen suomalainen tuulimyllytehdas , WinWind, meni konkurssiin jo vuosia sitten. Suomeen pystytettävät tuulimyllyt valmistetaan Tanskassa , Saksassa ja Espanjassa.

Tuulisähkön osuus Suomen vuosittaisesta sähkön tuotannosta on ollut n. 3 - 3,5 % ja tulee nousemaan parhaimmillaan 4 %. Mitä tästä tuulisähkön tuotannon tukemisesta jää suomalaisille muuta kuin kustannukset maksettavaksi ja vääristyneet sähkömarkkinat ?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Järjestely on vino pino sopimuksia, saattaa tulla melkoisiakin yllätyksiä miten lainojen vakuudet on hoidettu.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella täysin edesvastuutonta toimintaa.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Terrafame – kallista keskustan siltarumpupolitiikkaa? Minna Isoaho.
Onneksi oli kysymysmerkki.
Hallitus muodostuu kolmesta puolueesta, Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskustapuolue. Epäilen, että Sipilä ja kepu olisivat saaneet määräysvallan hallituksessa. Valtiovarainministerinä Orpo, Kokoomus.
Siltarumpupolitiikkaa, on varmaan harjoitettu muissakin puolueissa, aikojen saatossa. Tuettu alueellisesti jotain hanketta!

Siltarumpu ja Terrafame. Mittasuhteet?

Itse olen ollut työelämässä kaupan alalla lähes 50 vuotta. Vähäiset opintoni, eivät ole haitanneet. Töitä on tehty opiskelun ohessa.
Yhä suurempiin yrityskokoihin on menty, Fuusioimalla, tai ostamalla.
Tehostettu on, pelko työpaikan säilymisestä. Myös Kainuun alueella lienee sama huoli, nyt.
Laajemmallakin alueella vaikuttaa tämä Terrafamen tulevaisuus, tehtaalla töissä olevien lisäksi, myös alihankkijoihin, koko suomeen.

Kun ympäristöasiat on saatu kuntoon. Kannattavuus paranee.

Sampo-pankki (ristiinomistusta Nordea). Pankit eivät lähde maineensa vuoksi mihinkään epämääräiseen.
Trafiguran mukaan tuleminen mahdollistaa lopputuotteen markkinoinnin tehokkaasti.
Suomalaisia metsäyhtiöitäkin on maailmalla "syytetty" milloin mistäkin.
Riski yritystoiminnassa on olemassa.
Mutta kaikilla tahoilla on laskelmia tehty , huolella!

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Juhani,
Pääministerin valta on jakamaton. Nyt on kyse myös äänestäjien miellyttämisestä Kainuussa.

Käyttäjän vanhavaari72 kuva
Risto Mäkinen

Tätä sopimusta ei tehneet poliitikot vaan monissa liemissä keitetyt teollisuusmiehet kuten entinen Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Ratia.
Poliitikot sitten siunasivat saadun lopputuloksen. Varmaan osa on salattu kilpailusyistä mikä on normaali käytäntö. Tietysti aina ongelma yhtiöissä, joissa on valtion omistusta ja kaikki halutaan julkiseksi. Koko tuotantohan on myyty useiksi vuosiksi ja niiltä osin työllisyys on kaivoksen vaikutusalueella näiltä osin hoidettu. Tietysti aina löytyy niitä, jotka toteavat kuin entinen palopäällikkö: Väärin sammutettu !

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Paitsi ettei Talvivaaraa ole sammutettu vielä, se palaa edelleen ja sammutuskustannukset vain lisääntyvät. Kaivoksen alasajo on edessä joka tapauksessa ja se jää veronmaksajien riesaksi.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Terrafame = Hallitus pitää ruumista keskoskaapissa ja uskottelee, että se on elossa, vaikka se mätänee jo silminnähden.
Vaikka keksittäisin minkälainen lääke, kuollut on kuollut. Toivottavasti seuraava hallitus rojauttaa koko roskan nurin.

Seuraavien vaalien jälkeen terrafamen voisi lahjoittaa keskustalle ja kokoomukselle - Hyvä bisnes, kai ne sen huolivat. Ja jos eivät...

JA kukahan se oli viimekaudella pääministeripuolue siltarumpupoliitiikkaa tekemässä ja laittamassa rahoja mokomaan kaivoksen? Ei kai vaan kokoomus? JA sitä edellisessä...

Ja onhan meillä CETA.

Käyttäjän takalo kuva
Tuomo Takalo

"Nyt on tapahtunut IHME" huudahti korkein valtionjohto nähdessään Terrafamen vuoden 2016 viimeisen neljänneksen taseen. Sehän tuntui tosi hyvälle veronmaksajien ja sijoittajien korville, 12,2 miljoonaa euroa puhdasta voittoa. Moni ajattelee: nythän kaivos lähtee nousuun kun on oikeat miehet johdossa - tai onko sittenkin suurta huijausta?
- Terrafame Oy osti syksyllä 20015 Talvivaaralta kaiken sen hallussa olleen omaisuuden, johon kuului mm. olemassa olevat liuotuskasat.
- Kaupantekohetkellä louhinta oli ollut seisokissa yli kaksi vuotta, joten syksyyn 2016 mennessä louhintaa ei ollut tapahtunut lähes kolmeen vuoteen, ei myöskään murskausta eikä läjitystä primäärikasoihin.
- Terrafamen toiminta on ollut pääosin vesistöongelmien ratkaisua ja liuotuskasojen hoitoa, toisin sanoen rikastettavan malmin siirtämistä primäärikasoista sekundäärikasoihin ja niistä edelleen metallitehtaalle rikastettavaksi nikkeliksi ja sinkiksi. Nyt toinen metallilinja on saatu käyttöön syksyllä 2016. Tuotto on jopa kaksinkertaistunut?
- Louhinnan, murskauksen, kuljetuksen ja läjityksen kustannukset ovat 55-60% tuotantokustannuksista, jotka ovat pois vuoden 2016 viimeisen neljänneksen taseesta.
Siinäpä ihmettä kerrakseen!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset