*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Maakuntamalli on vakava uhka Helsingin pelastustoimelle

Soteuudistus ja maakuntamalli mylläävät koko Suomen ennen näkemättömällä tavalla.

Alkuperäiset tavoitteet sote-palveluiden asiakaslähtöisestä kehittämisestä ja kulusäästöistä on unohdettu jo aikaa sitten. Tilalle on tullut hallintolähtöinen vallankahminta sekä moninkertaistuvat kustannukset.

En usko, että nyt esillä oleva sote- maakuntamalli parantaa palveluiden laatua, enkä usko että säästetään kustannuksissa. Näyttää myös siltä, että systeemin keskeneräisyydestä johtuen vastuu uuden järjestelmän toimivuudesta on jätetty kylmästi asiakkaiden ja palvelutuottajien huoleksi. Tästä johtuen toiminnassa tulee olemaan valtavia operatiivisia riskejä.

Operatiiviset riskit on otettava vakavasti. Uudistus ei nimittäin rajoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan se on paljon laajempi kokonaisuus. Esimerkiksi pelastustoimi on liitetty osaksi maakuntien soteratkaisua. On vielä epäselvää, miten pelastustoimi järjestetään, ja tästä syystä hallituksen aikataulu on epärealistinen.

Helsingin pelastustoimen näkökulmasta katsottuna uudistukseen liittyy kaksi merkittävää kysymystä:

  1. Eriytetäänkö ensihoito pelastustoimen kokonaisuudesta?
  2. Miten muut tehtävät, kuten suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin liittyvät tehtävät, organisoidaan?

 

Helsingin pelastustoimi ja siihen kiinteänä osana kuuluva ensihoito ovat erinomainen esimerkki olemassaolevasta synergiahyödystä ja huippuosaamisesta. 

Pelastustoimi on paikallista toimintaa, eikä maakuntamallista ole nähtävissä Helsingin kokoisessa kaupungissa hyötyä. Päinvastoin. Väestöpohja on niin laaja ja toiminta niin hyvin organisoitu, että Helsingissä pystytään takaamaan 60 sekunnin lähtövalmius päivittäisiin onnettomuuksiin. Yhdellä ambulanssilla on keskimäärin 4800 tehtävää vuodessa. Helsingin pelastuslaitos pärjää myös laadullisessa vertailussa: sydänkohtaus kannattaa saada Helsingissä ennen kuin Tukholmassa, jos aikoo siitä selvitä.

Pelastustoimen huippuosaamisen ja -palvelun salaisuus on synergiassa: Helsingissä pelastajat ja ensihoitajat ovat samassa persoonassa. Pelastuslaitos vastaa sekä pelastustoimesta että ensihoidosta. Samat henkilöt ovat työvuorossa vuorotellen pelastajina (palomiehinä) ja ensihoitajina (ambulanssitehtävät). Eli kun ambulanssi saapuu onnettomuuspaikalle, niin henkilökunta osaa sekä ensihoidon että pelastustehtävät ja voi tarpeen mukaan päättää kumpi homma on kiireellisempi.

Jos ensihoito ulkoistettaisiin ja pelastustoimi olisi siitä irrallaan, niin ambulanssihenkilökunta odottelisi kolaripaikalla, että pelastajat tekevät työnsä ja vasta sitten hoidetaan. Ja esimerkiksi suuronnettomuudessa pelastajat vain siirtäisivät uhreja paikasta toiseen ja odottelisivat ensihoitajien saapumista paikalle. Toivon totisesti, että Helsingissä voidaan jatkaa mallilla, jossa pelastustoimi hoitaa myös ensihoidon tehtävät.

 

Entä ne suuronnettomuudet ja muut poikkeustilat?

Pelastuslaitoksella tehdään pääkaupunkia koskevat onnettomuussunnitelmat ja riskianalyysit ja koulutetaan oma henkilökunta. Jos nämä tehtävät ulkoistettaisiin maakunnan vastuulle, niin käytännössä kaupungin pitäisi kuitenkin tehdä suunnitelmia ja riskiarvioita kaupungin turvallisuuden takaamiseksi ja luoda käytännöt miten yleisjohto toimii suuronnettomuuksissa. Maakuntamallissa tulee huomioida pääkaupungin erityispiirteet ja toiminnan laajuus myös tämän asian suhteen. Jos näin ei ole vielä tehty, niin maakuntamallia ei saa ottaa käyttöön.

Maakuntamallissa ideologia näyttää ohittaneen järjen, kun Helsinkiä ja koko pääkaupunkiseutua ei kelpuutettu omaksi toiminta-alueekseen, vaan isot kaupungit  pakotetaan yhdistymään Uudenmaan maakuntaan. Tämä on outoa, koska koko soteuudistuksen ajattelu perustuu kriittiseen massaan eli riittävään väestöpohjaan. Helsingissä väestöpohjaa riittää, mutta sitä ei huomioitu päätöksenteossa.

Helsinkiläisenä kuntavaaliehdokkaana olen huolissani Helsingin pelastustoimen toimivuudesta, jos maakuntamalli toteutuu. Maakuntamalli uhkaa Helsingin pelastuslaitokselle kertynyttä huippuosaamista. Samaan aikaan toteutuva Helsingin johtamisjärjestelmän muutos tuo toisen uhan tämän herkän palvelun tielle. Kaksi yhtäaikaista johtamiskäytännön mullistusta ovat yhteenlaskettuna melkoinen riski ja voivat heikentää pelastustoimen valmiuksia. Näitä valmiuksia ei saa heikentää eikä päätöksiä uudesta toimintamallista saa tehdä, elleivät riskit ole asianmukaisesti hallinnassa.

Ensihoito ja pelastustoimi on oltava Helsingissä jatkossakin paikallista palvelua. 

 

#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

www.isoaho.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset