*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Helsingin korruptioskandaali saattaa olla myös johtamisen katastrofi

Poliittiset riskit dominoivat maailmanlaajuisia uhkakuvakarttoja. Samaan aikaan Suomessa on vallalla ihan oma uhkaskenaario: meillä nimittäin huonon johtamisen riski uhkaa kansakunnan tulevaisuutta. Itse asiassa se ei enää pelkästään uhkaa, vaan toteutuu parhaillaan: huono johtaminen nakertaa kilpailukykyämme ja haittaa  toimintaedellytyksiämme ehkä nopeammin kuin mikään muu megatrendi.

Meneillään oleviin SOTE-, liikennejärjestely- ja koulureformihankkeisiin sekä lukuisten leikkauslistapäätösten eteen on jouduttu, koska julkisen puolen toiminnassa on ollut vuosikausien ajan pahoja tuottavuusongelmia. Rahat eivät riitä. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Mistähän se johtuu? Yksi syy on huono johtaminen.  

Huonon johtamisen tunnusmerkkejä ovat mm. seuraavat:

  • Tuottamattomaan toimintaan ei puututa normaalissa arjessa.
  • Toimintaa ei tehosteta omaehtoisesti.
  • Toiminnan vaikuttavuutta suhteessa tuotantohintaan ei seurata.
  • Yhteistyötä ja synergioita ei tavoitella vapaaehtoisesti.
  • Tuloksellisuutta ei arvosteta.
  • Alisuorittamiseen tai piittaamattomuuteen ei puututa.
  • Oman organisaation etu on tärkeämpi kuin asiakkaan etu.
  • Kustannusten leikkauksia ei tehdä ennen kuin on pakko ja silloinkin ne tehdään toimintaa supistamalla, ei toimintaa parantamalla.

Huonolle johtamiselle on tyypillistä se, että johto ja vastuuhenkilöt eivät ole riittävän hyvin selvillä organisaatiossaan tapahtuvista asioista. Heillä ei ole käsitystä toiminnan riskeistä eikä tuntumaa riskien todennäköisyyteen. Huono johtaminen luo alustaa myös väärinkäytöksille, koska etäinen ote alaisten arkityöhön tarkoittaa usein myös puutteellisia valvontamekanismeja.

 

Mitä tekemistä johtamisella voi olla Helsingin korruptioskandaalin kanssa?

Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikön epäillään hankkineen itselleen taloudellista hyötyä useiden miljoonien arvosta opetusviraston hankintoihin liittyen. Hesarin mukaan hänen epäillään “vieneen välistä rahaa”, jolla oli tarkoitus ostaa esimerkiksi tietokoneita ja tabletteja Helsingin kouluihin. Poliisi on tiedottanut epäilevänsä “kaikkien aikojen korruptiotapausta”.

Korruptio on vastuullisen aseman väärinkäyttöä omaksi tai läheisen eduksi. Korruption muotoja ovat lahjonta, kiristys ja suosinta. Emme tiedä, onko opetusviraston tapauksessa kyse lahjusten ottamisesta vai esimerkiksi virka-aseman väärinkäytöstä. Emme myöskään tiedä, liittyykö tapaukseen esimerkiksi varkauksia tai vaikkapa asiakirjaväärennöksiä. Ne kaikki ovat periaatteessa mahdollisia tilanteissa, joissa taloudelliseen hyötyyn johtaneita väärinkäytöksiä on tapahtunut.

Jätetään korruptioskandaalin tutkiminen viranomaisten huoleksi ja keskitytään johtamiseen. Helsingin opetusvirastoa koskeva tapaus herättää nimittäin myös miettimään johtamisen tilaa Helsingin kaupungin organisaatioissa, sen kaikilla tasoilla.

Seuraavassa pohdinnassa ei syytetä kaupungin luottamushenkilöitä, virkamiehiä, johtajia tai esimiehiä osallisuudesta tutkittavana olevaan väärinkäyttöön. Asiaa tarkastellaan pelkästään kiinnostuksesta johtamiseen, sillä tapauksen yhteydessä kuullut kommentit herättivät kysymyksiä johtamiskäytäntöjen nykytilasta kaupungissamme.

 

Hyvän johtamisen rooli väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä

Johtamisella ja esimiestyöllä ei voida tietenkään vaikuttaa tapahtumiin silloin, jos henkilö on asemaansa vedoten vaatinut tavarantoimittajilta lahjuksena rahaa tai muuta kaupungin kirjanpidon ohi menevää etuutta.

Mutta, jos taloudellinen hyöty tai “rahojen välistä vieminen” on tapahtunut vaikkapa siten, että henkilö

  • on ottanut itselleen merkittäviä määriä kaupungin maksamia laitteita kenenkään huomaamatta,
  • on onnistunut tilaamaan laitteita, joiden hankinnasta ei ole sovittu eikä laitteita näin ollen kukaan kaipaa tai
  • on tehnyt hankintapäätöksiä dokumentoimatta niitä asianmukaisesti,

niin tapauksesta tulee myös johtamiskysymys. En viittaa tällä juridiseen vastuuseen, vaan vastuuseen johtamistyön laadukkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

 

Johtajilla on velvollisuus järjestää operatiivinen toiminta siten, että riittävät kontrollit ovat paikallaan. Olisi mielenkiintoista saada tietää, onko Helsingin kaupungilla ja erityisesti opetusvirastolla

  • riittävän hyvä kalustoluettelointikäytäntö
  • tarkoituksenmukainen tilaus-toimitusprosessi
  • riittävän tarkka budjetointikäytäntö ja toteumaseuranta
  • aukoton laskujen tarkastus- ja hyväksymistoimintamalli ja
  • riittävät toimenpiteet vaarallisten työyhdistelmien estämiseksi.

Kaupunkilaisena ja veronmaksajana edellytän, että yhteisiä varoja käytetään huolellisesti.

Hyvinä käytäntöinä pidetään mm. seuraavia:

  • Kun tavaraa tilataan, on sille oltava todennettu tarve ja hankintalupa.
  • Ostetusta kalustosta on oltava luettelo ja luovuteuista laitteista kuittaukset.
  • Laskujen hyväksyminen ei saa olla ikävää pakkopullaa, vaan silloin on todella varmistettava maksun oikeellisuus ja maksutapahtuman asianmukaisuus.
  • Hankintalähteiden valinnalle on oltava läpinäkyvä perustelu, vaikka osto ei ylittäisikään kilpailutusrajaa.
  • Ostopäätöksiä tekevillä ei voi olla mahdollisuutta hyväksyä omia laskujaan tai olla dokumentoimatta sopimuksia.
  • Ostopäätöksiä tekevällä ei voi myöskään olla mahdollisuutta hyväksyä tavarantoimittajia ilman kontrollia.

 

Edellä mainittujen operatiivisten toimintamallien esille ottaminen ja pohdinta johtamiskäytäntöjen laadusta ovat oikeutettuja, koska tapaukseen liittyvässä kommentoinnissa avainhenkilöiden viestit antavat ymmärtää, ettei yhtenäisiä kontrolleja ehkä ole ja että heidän mielestään ongelma voitaisiin ratkaista uusia ohjeita kirjoittamalla. Johtamisesta ei kukaan puhu mitään.

Tässä muutamien kaupungin avainhenkilöiden kommentteja tapaukseen liittyen:

  • Kaupungin pitää panostaa riskienhallintaan, kuten aiemminkin ja täydentää ohjeistusta eri viranomaisille hankinnoista. (HS 20.1.2017)
  • Kukin virasto on oma hankintayksikkönsä, ja virastojen toiminnassa voi olla paljonkin “kulttuurieroja” (HS 20.1.2017)
  • Tapaus oli pimennossa, koska opetusvirastossa tehdyt laitehankinnat eivät ylittäneet kilpailutusrajaa. Kaupunki tutkii hankintajärjestelmän puutteet. Pienimuotoisiin ICT-hankintoihin liittyviä sopimuksia ei löytynyt.  (Yle 19.1.2017)
  • Tilanne näyttää meidän näkökulmastamme hyvin vakavalta. Sen jälkeen, kun tiedetään, mitä on tapahtunut, kun poliisi tekee tästä johtopäätöksensä, ja tuomioistuin, sen jälkeen kaupungilla on tarpeen kyllä ryhtyä toimenpiteisiin.  (Yle 19.1.2017)

 

Hesarissa 20.1. olleen tiedon mukaan korruptioepäilyn tultua ilmi, kaupungin kouluissa käynnistettiin tietokoneiden, pöytäkoneiden, tablettitietokoneiden, dokumenttikameroiden, aktiivisuusrannekkeiden, datatykkien ja televisioiden inventointi. Tästä herää kysymys, että eikö kaupungin omaisuudesta todellakaan ole olemassa kalustoluetteloa? Eikö ostettuja laitteita kontrolloida mitenkään?

On selvä, että laitteiden jäljittäminen on hankalaa, mutta joku systeemi ja kontrolli on oltava olemassa. Jos sitä ei ole, on aivan varma, että nyt käsillä oleva tapaus ei ole ainoa laatuaan. Jopa isoissa satoja tuhansia ihmisiä työllistävissä globaleissa organisaatioissa on tarkka kalustoluettelo ja kontrolli. Miksi vastaavaa ei voisi olla kaupungilla? Jos seuranta puuttuu, on se osoitus välinpitämättömästä varallisuudenhoidosta. Ei ihme, että rahat ei riitä ja että tuottavuus on huono.

 

Kilpailutusrajalla ei voi selittää epäselvää tilannetta

Erityisen huolestuttavaa on, että epäselvyyksien on sanottu olleen pimennossa mm. sen vuoksi, että yksittäiset hankinnat eivät ole ylittäneet 30.000 euron kilpailutusrajaa. Vaikka virkamies voisikin päättää itsenäisesti kilpailutusrajan alle jäävistä hankinnoista, se ei todellakaan saa tarkoittaa sitä, että hän saisi käyttää verovaroja miten sattuu johdon siitä kiinnostumatta.

Euromääräinen raja tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei hankintaa tarvitse kilpailuttaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että hankintoja ei tarvitse johtaa. Se ei myöskään tarkoita sitä, että laskujen hyväksymisprosessissa ei tarkisteta hankinnan oikeellisuutta ja asianmukaisten sopimusten olemassaoloa. Pientenkään ICT-hankintojen ei tulisi jäädä pimentoon missään vaiheessa.

 

Johtaminen on organisaation tärkein työ

Hyvä johtaminen on organisaation tärkein kilpailutekijä. Sen ei tarvitse olla autoritääristä määräämistä ja kyttäämistä, mutta hyvän johtajan on tiedettävä mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät.

Se, että “meillä on paljon työntekijöitä” tai että “budjetti on satoja miljoonia” ei ole hyväksyttävä selitys valvonnan vaikeudelle. Kontrolli- ja valvontameaknismit on suunniteltava toiminnan luonne ja laajuus huomioiden

Onko tässä nyt esillä olevassa tapauksessa kyse pelkästään työntekijän epärehellisyydestä vai onko mahdollisesti huono johtaminen luonut houkuttelevan toimintaympäristön väärinkäytöksille?

Korostan, että tällä kirjoituksellani en syytä Helsingin kaupungin luottamushenkilöitä, virkamiehiä, johtajia tai esimiehiä osallisuudesta nyt esillä olevaan korruptioepäilyyn. En myöskään syytä heitä mistään väärinkäytöksistä tai huonoista toimintamalleista. Korruptioepäilytapauksen uutisoinnissa kuullut kommentit ovat saaneet minut pohtimaan riittävien käytäntöjen olemassaoloa ja siksi otan nämä asiat esille.

Korruptiotapauksen lisäksi veronmaksajien rasitteena ovat myös kaupungin projektien yllättävät budjettiylitykset ja aikataulujen pitämättömyys. Johtamisen laadun arviointi pitäisi ulottaa myös näihin tapauksiin. Hyvällä johtamisella kun on merkittävä rooli projektien onnistumisessa. Hyvät johtamiskäytännöt eivät tietenkään aukottomasti estä ongelmatilanteiden syntymistä, mutta ainakin ne varmistavat sen, että asiat eivät tule yllätyksenä.

Länsimetro on oppikirjaesimerkki tästä. Jotain on pahasti pielessä johtamisessa, jos merkittävä aikatauluviive tulee yhtiön hallitukselle täytenä yllätyksenä. Yllätykset ovat aina merkki riittämättömästä kontrollista ja puutteellisesta ennakoinnista. Lisää kysymyksiä herättää hallituksen jäsenen kommentti “meille ei kerrottu ongelmista”. Se on valitettavasti väärä vastaus. Hallituksen on myös kysyttävä itse, ei pelkästään odotettava tiedotteita. Ja kun kysyy, on osattava arvioida vastauksen luotettavuutta.

En väitä, että hyvälläkään johtamisella voitaisiin estää kaikki väärinkäytökset tai operatiiviset ongelmat. Valitettavasti niitä tapahtuu, mutta hyvällä johtamisella on tärkeä rooli väärinkäytösten ja ongelmien ennalta ehkäisemisessä.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on käynnistää keskustelu kaupunkiorganisaation johtamisen laadusta. Tätä keskustelua käydäksemme tarvitsemme lisää tietoa johtamiskäytännöistä ja kontrolleista, jotta varmistumme että yhteisiä varoja käytetään huolellisesti. Keskustelu on ulotettava niin kaupunkiorganisaation lähiesimies- ja johtajatasoille kuin myös luottamusmiesten ja hallitusjäsenten toimintaan.

 

LOPUKSI

Toivon, että johtamisen vaikuttavuutta aletaan arvioimaan julkisella puolella nykyistä rohkeammin. Tällä hetkellä johtamisen laatua ei arvioida, eikä johtamiseen juuri puututa, vaikka johtamistyötä ostetaan merkittävillä summilla. Johtamisesta ei puhuta julkisuudessa ministeritasolla, kuntatasolla eikä edes virastotasolla. Syy pulmatilanteisiin on muka aina jossain muualla. Johtamiselle on aika tehdä jotain ennen kuin ongelmat on lakaistu maton alle ja ne on siirretty paisumaan mitä monimutkaisempiin hallintohimmeleihin.

 

#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kyllä tuo on maan tapa. Nyt oli vain huonoa onnea ja jäi kiinni.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Vaikka hyvävelijärjestelmää ja poliittisia nimityksiä Suomessa varmasti löytyy, niin en usko suoranaisen varastamisen olevan ainakaan tämän maan tapa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Katso Vesa rikostilastoja ja ne on vain jäävuoren huippu.

Pelkästään minulta on varastettu kymmeniä kertoja ja Suomessa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Johtaja valinnat tehdään edelleen poliittisin perustein, jolloin kyvykkyys toimia johtajana ei aina toteudu.

Käyttäjän RaimoKangas kuva
Raimo Kangas

liekö kukaan saanut potkuja,tuntuu että virkamiehet ovat kaiken ulkopuolella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset