Minna Isoaho

Autoviha heikentää Helsingin kilpailukykyä ja haittaa arkea

Trumpismi valtaa uhkaavasti tilaa Helsingin päätöksenteossa. Trumpismilla tarkoitan sitä, että esityksiä tehdään tosiseikat sivuuttaen ja seurauksista piittaamatta. Osaoptimointi kukoistaa eikä kokonaisvaikutusten arviointi vakuuta. Pääasia näyttää olevan, että oma ehdotus etenee ja saa huomiota.

Samoin tyhmä johtaminen yleistyy päätä huimaavaa vauhtia. On käsittämätöntä, että tässä hienossa kaupungissamme on yhtäaikaisesti menossa seuraavanlaiset ”uudistukset”:

  • Kantakaupungissa tapahtuvaa autoilua halutaan vaikeuttaa ja jopa kokonaan estää.
  • Kaupunkiin tulevien valtaväylien läpäisykyky halutaan heikentää puoleen nykyisestä.
  • Kantakaupungin alueella halutaan kieltää toimitilojen muuttaminen asunnoiksi.
  • Julkisen liikenteen maksuja korotetaan.

 

Täysin ristikkäiset hankkeet ovat järjettömiä

Jos halutaan autoton keskusta ja kaupungin asukkaat iloisesti leikkimään kävelykaduille, niin voisi olla hyvä idea sallia asuntojen rakentaminen kantakaupunkiin. Asuntopulasta huolimatta asuntoja ei kuitenkaan saa rakentaa. On nimittäin esitetty, että keskustassa vyöhykkeellä 1 rakennusten pääkäyttötarkoituksen muuttamista  toimitiloista asumiseen ei sallita lainkaan.

Jos taas halutaan autottomia ihmisiä keskustaan suurin määrin shoppailemaan ja työtä tekemään, olisi julkisen liikenteen oltava nykyistä houkuttelevampaa. Hintojenkorotus ei ainakaan tue tavoitetta julkisen liikenteen lisääntymisestä.

Jos halutaan, että keskustassa on vilkasta kaupankäyntiä ja vireätä yritystoimintaa, niin varmaan pitäisi miettiä ihmisten ja tavaroiden logistiikkaa nykyistä paremmin. Nyt siihen ei käytännössä oteta kantaa. Yrittäjät kantavat vastuun ja päättäjät fiilistelevät.

Jos työpaikkoja halutaan pitää keskustassa, eikä siellä ole riittävästi asuntoja ja samaan aikaan autoilua hankaloitetaan, niin ainakin pääsisääntuloväylillä pitäisi liikenteen sujua. Bulevardikehityksen seurauksena matka-ajat tuplaantuvat ja ihmisten arki hankaloituu. Positiivista on, että arjen ongelmia syntyy tasapuolisesti kaikille, kun bulevardeja rakennetaan kaikkiin suuntiin niin Lahdenväylälle, Länsiväylälle, Turunväylälle kuin Hämeenlinnanväylällekin.

 

Eivätkö kävelijät mahdu Esplanadille? Olisiko ruuhkakävelymaksulle tarvetta?

Uuden esityksen mukaan Esplanadista tehdään kävelykatu. Miksi ihmeessä? Eivätkö kävelijät mahdu siellä kulkemaan? Sekä Pohjois- että Etelä-Esplanadin molemmin puolin on leveät jalkakäytävät ja lisäksi puiston keskellä on laaja alue ihan vain kävelyä varten.

En ole huomannut häiritsevää ruuhkaa tuolla kadunpätkällä muulloin kuin vapunpäivänä. Muina päivinä siellä mahtuu kulkemaan oikein hyvin. Puhumattakaan viereisestä Aleksanterinkadusta, joka on yleensä suorastaan autio. Sama ilmiö on havaittavissa muilla espaa ympäröivillä kadunpätkillä.

Ehdotan, että otetaan vaikkapa viikon seurantajakso ja selvitetään Esplanadeilla oleva kävelyliikenteen määrä. Eli tehdään ihan perinteinen liikennelaskenta ja sen tulosten perusteella arvioidaan, tarvitaanko kävelijöille lisää tilaa vai ei.

On varmasti vihreän modernia vaatia autotonta keskustaa, mutta joku faktaperustelukin voisi olla paikallaan Suomessa, jossa etäisyydet ovat edelleen pitkiä ja auto on aika monen perheen luonnollinen kulkuväline. Myös vaikuttavuusarviointi liittyen autovihan tuottamiin liiketoimintavaikutuksiin ja ihmisten arjen sujumiseen on välttämätön. Sillä on merkitystä, kuinka hankalaksi ihmisten arki muodostuu uudistusten myötä. Hyvinvoinnista puhutaan laajasti, mutta siitä ei olla huolissaan, jos kävelyintoilun johdosta työmatkoihin kuluva aika kasvaa olennaisesti tai jos asiointi tehdään nykyistä vaikeammaksi.

 

Asuntorakentaminen on henkisesti vaikea juttu ja nostattaa kateuden pintaan

Alun perin keskusta-asunnoiksi rakennettuja kerrostaloja on aikanaan muutettu toimistotiloiksi. Nyt on havaittu, etteivät ne enää ole optimaalisia työntekopaikkoja, vaan olisi fiksumpaa palauttaa ne alkuperäiseen asuntokäyttöön, mutta tämä ei kaupungille käy. Miksi ihmeessä ei käy? Tilojen sopimattomuus nykyaikaiseen työntekoon tai se, että toimitiloja on jo nyt tyhjillään runsaasti, on ohitettu päätösesityksessä. Edes asuntopulalla ei näytä olevan vaikutusta asian käsittelyyn.

Esityksen perusteluissa on yksityiskohtia, jotka ovat mielestäni liian hataralla pohjalla jotta totaalikielto käyttötarkoituksen muutokselle olisi perusteltu. Esityksen mukaan kantakaupungin vyöhykkeen 1 toimitiloja ei saisi muuttaa asuntokäyttöön ja tätä on perusteltu  mm. seuraavasti:

  • ”Runsas ja monipuolinen työpaikkatarjonta on keskeinen syy kaupungin väestönkasvulle ja kantakaupunki on tämän vetovoiman keskus.”
    Jostain syystä työpaikkoja on siirtynyt pois keskustasta kaupungin laitamille, mm. lähemmäksi lentokenttää. Tätä ei huomioida perusteluissa, vaan toivotaan keskustavetovoiman edelleen olevan totta. Olen myös sitä mieltä, että kaupungistuminen tai Helsingin väestönkasvu ei aiheudu ydinkeskustan työpaikkojen määrästä, vaan on ihan globaali ilmiö oli työpaikkoja tarjolla tai ei.
  • ”Alueilla, jossa käyttötarkoituksen muutoksia rajoitetaan, yritysverkostojen toiminta voi jatkua ja erityisesti pienten, aloittelevien ja keskisuurien yritysten toimintaedellytykset säilyvät ja toimitiloja modernisoidaan nykypäivän tarpeisiin.”
    Esityksen tekijät siis toivovat, että toimimattomia toimitiloja modernisoidaan, vaikka tilojen käyttäjät ja omistajat eivät sitä halua. Perustelun tekee ontoksi myös se tieto, että pienillä ja aloittelevilla yrityksillä ei juurikaan ole taloudellista mahdollisuutta asettua kantakaupungin kalleimpiin kortteleihin toimintaansa käynnistelemään.
  • ”Periaatteet rajoittavat kiinteistönomistajien mahdollisuutta tehdä voittoa kiinteistökehityksellä.
    Tämä perustelu on kaikkein oudoin ja hämmentävin. Virkamiesten tehtävänä ei pitäisi olla minkään yrityksen voitonteon esteenä. On käsittämätöntä, että kiinteistöjen käyttörajoituksia annetaan sillä perusteella, että halutaan rajoittaa kiinteistöjen omistajien mahdollisuutta tehdä liiketoiminnallaan voittoa. Huolestuttavaa politikointia virkamiestasolla.

Edellä mainittujen lainausten lähde:  Kaupunkisuunnittelulautakunta 39/13.12.2016. Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella. SELOSTUS 29.11.2016

 

Tuntuu siltä, että kantakaupungin kehittämisen kokonaisuus ei ole hallinnassa

Jollakin taholla on saatu idea kivoista bulevardeista ja autottomasta keskustasta, mutta ei kanneta vastuuta hankkeiden käytännön seurauksista.

Kenen etu voi olla esimerkiksi se, että Lahdenväylää pitkin keskustaan töihin tuleva perheenisä/-äiti viettää jatkossa tunnin nykyistä pidempään työmatkoilla ja lasten päivähoitoaika pitenee vastaavasti?

Tai kenen etu on se, että asuntoja jätetään rakentamatta keskustaan, vaikka se on juuri se paikka, jossa ihmiset haluavat asua ja jonne rakentajat haluavat niitä rakentaa? 

***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Monista kohdista samaa mieltä. Tosin näkökulma muistutti kovin vihreässä kuplassa elävien ydinkeskustan ympärillä pyörivää näpertelyä. Voisi tietysti esittää myös kysymyksen, miksi kaupungin ja valtion virastojen pitää sijaita maan kalleimmissa neliöissä? Tai yliopiston?

Työpaikkojen valuminen helpommin saavutettaviin toimistokeskittymiin on ollut menossa jo kahden vuosikymmenen ajan, eikä se ole helsinkiläisiä poliitikkoja sen kummemmin herättänyt. Voittajia ovat olleet Vantaan Aviapoliksen alue ja Espoo Länsiväylän ympäristön toimistokeskittymineen. Myös autoliikenteen virrat ovat vähitellen suuntautuneet näille uusille toimistoalueille.

Helsingin raideliikenteeseen perustuvan strategian haaste on, ettei juna-asemien lähiympäristöön mahdu mahdottomasti niitä "siirtotyöläisiä". Eikä kerrostaloasuminen vaikka Keravan tai Järvenpään juna-aseman vieressä useinkaan ole sen yrityksille arvokkaimman työvoiman asumistoiveiden täyttymys.

Firmojen johtajat tosiaan ajavat omakotitalostaan sillä Audillaan ihan yksin firman parkkipaikalle. Nyt ja tulevaisuudessa. Jos se työmatka menee kovin hankalaksi, niin konttori parkkipaikkoineen siirtyy hetkessä ulos kantakaupungista.

Tyytymättömyys ei suinkaan ole yksinomaan johtajien työmatkoista johtuvaa. Vallalla oleva työpisteiden tiivistäminen meluisiin avokonttoreihin on myös työntekijöiden työtyytyväisyyttä oleellisesti heikentävä tekijä. Kärjistetysti voisi väittää, että työolojen ja -matkojen samanaikainen oleellinen heikkeneminen hävittää nopeasti keskustan vetovoiman.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Autoviha heikentää Helsingin kilpailukykyä ja haittaa arkea''

Kyllä se haittaa koko Suomea ja yksi syy heikkoon talouskehitykseen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi voisi tehdä itsekkäästi talousihmeen. Poistetaan kerralla kaikki polttoaineverot ja katsotaan miten talous lähtee jyrkkään nousuun.

Alkoholiveron puolitus päälle ja meillä olisi työvoimapula. En tarkoita, että puolet kansasta olisi niin juovuksissa.

Vienti alkaisi vetää ja kotimainen kysyntä lisääntyisi ja yleinen hintataso putoasi 15 - 20%.

Kaikki voittaisivat.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Soininvaara on asenteelleen uskollisena sanonut että "liikennevirasto estää asuntojen rakentamisen Helsinkiin".

Valtion viranomaisten, asianomaisvirastojen, maan hallituksen ja koko poliittisen järjestelmän tehtävä on katsoa asioita koko maan ja kaikkien kansalaisten näkökulmasta. Helsinkiin johtava tai Helsinkiä ympäröivä väyläverkosto ei ole Helsingin sisäinen asia eikä Helsinki voi omia niiden käyttöä ja suunnittelua vain omiin tarkoituksiinsa.

Käyttäjän AriSeppl kuva
Ari Seppälä

Hyvä kirjoitus, tuo "bulevardisointi" on ihmisten mielessä vehreitä avaria puistokäytäviä ja autotie keskellä vaan Helsingissä tuo bulevardi onkin esim. Itä- ja länsiväylä josta on amputoitu kaistoja pois ja vapautuneelle maa-alueelle rakennettu taloja kiinni tiehen.

Minna olisi voinut kirjoituksessaan myös kertoa ketkä Helsingin kaupunginvaltuustossa käyttävät valtaa, neljä suurinta ryhmää ovat:
Kokoomus 21 paikkaa, Vihreät 19, SDP 16 ja Vasemmistoliitto 11 (yht. 67 eli selvä enemmistö 85 paikkaisesta valtuustosta)

Mitäs puoluetta Minna taas edustikaan....

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Kuten totesit, Kokoomus on suurin puolue Helsingin valtuustossa. Huomionarvoista on kuitenkin, että Vihreät ja SDP ovat yhdessä Kokoomusta suurempia ja viime aikoina moni päätös onkin nuijittu pöytään juuri tuon SDP+vihreät -voiman turvin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Helsinki on muuttunut liian vihreäksi. Sille on tehtävä vaaleissa jotain. Muutoin kaupunki ei ole enää kaupunki, vaan jotain ihan muuta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Näistä neljästä esiin nostetusta hankkeesta ymmärrän jossakin määrin toimistojen asunnoiksi muuttamisen kieltoa, koska kerran toimistosta asunnoksi muutettu tila ei kantakaupungissa ole enää takaisin toimistoksi muutettavissa, vaikka taloudellinen tilanne tulevaisuudessa muuttuisikin siellä sijaitsevia työpaikkoja suosivaksi. Helsingin keskusta on toisaalta ainoa paikka, joka on yhtäaikaisesti koko pääkaupunkiseudulta edes kohtalaisen järkevästi saavutettavissa joukkoliikenteellä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On todella outoa että kasvava Helsinki on kuitenkin muuttotappiollinen keski- ja hyvätuloisten sekä parhaassa työiässä olevien (25-54) suhteen. Vaikea puhua vetovoimaisesta kaupungista kun ne joilla on varaa valita, lähtevät muualle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Helsinki on vanhaa kaupunkia lukuunottamatta peevelin ruma kaupunki.

Käyttäjän SanteriKontinen kuva
Santeri Kontinen

Espoo (tai ihan mikä tahansa muu paikka) alkaa vaikuttaa todella houkuttelevalta. T: 25 - 54 vuotias hyvätuloinen

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Otsikon sana "autoviha" antaa ymmärtää, että olisi myös autorakkautta, jonka koen melko perverssiksi ilmiöksi.

Käyttäjän TimoJokela1 kuva
Timo Jokela

Todella outoa nostaa joukkoliikenteen hintoja. Itse Kymenlaakson periferiasta katsottuna Helsingin joukkoliikenne toimii hienosti, ainakin kanta Helsingin alueella.
Vaikka kansainvälisesti arvioituna Helsingin ruuhkahuiput eivät ole valtavan suuria vertailussa Aasiaan, Etelä-Amerikkaan tai Venäjään. Kuitenkin ihan riittävästi on autoja, ja jos aikoo Helsinkiin käymään, on ensimmäisenä takaraivossa ajatus, mihin polle parkkiin?
Voi tietysti jättää `itikseen` ja hypätä metroon tai bussiin ja varmasti pärjää jollei ole suuria kantamuksia.
Varsinkin kesällä voisi hylätä auton monesti ja nauttia säästä, jos vaikka paistaisi aurinko.
Siitä huolimatta autotonta keskustaa pitäisi kehittää voimallisesti ja kehittää kevyenliikenteen väyliä jatkuvasti.
Kun viimeksi kävin stadikalla konsertissa, oli pakko heittää auto parkkiin vaan siihen talvipuutarhan lähistölle nurtsille 60€.hintaiseen parkkiin, saipahan parkkipirkot duunia.
Olinhan minäkin tietysti autolla, mutta autoja oli järkyttävän paljon joka paikassa, ajelin pitkään ympäri aluetta ja tuntui että jalansijaa ei autoilta saa. Jouduin lopulta ydinkeskustaan vievään liikennevirtaan ja ponkaisin auton lähimmän pensaikon juureen, kuten mainitsin.
Toinen riesa on talvi ja lumenpoisto. Helsinki on muuttunut muutamina lumitalvina yksikaistaiseksi, ja esim. Töölön nurkilla kadut kaventuvat olemattomiksi parkkerattujen autojen hautauduttua lumeen, ja ihmettelen miten esim. häläriajoneuvot mahtuvat liikkumaan siellä.
Autoja tietysti tarvitaan liikkumiseen, mutta kyllä pitkään on tuntunut, että ollaan valinnan edessä, autot vai ihmiset. Minusta on jotenkin jaloa ajatella, että isompien kaupunkien keskustat olisivat laajalti pyhitetty ihmisille.

Käyttäjän ernolipsanen kuva
Niko Lipsanen

Kaupunkibulevardit eivät pidennä matka-aikoja keskustaan, vaan lyhentävät niitä, kun entistä useampi voi asua lähempänä keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Heidän matka-aikansa ovat lyhyempiä kuin vaihtoehdossa, jossa bulevardeja ei rakennettaisi, ja he joutuisvat asumaan jossakin kehäteiden takana.

Kaupunkibulevardit eivät myöskään mitenkään merkittävästi, jos lainkaan, vähennä teiden välityskykyä edes autoliikenteen osalta. Se, kuinka paljon moottoriteitä pitkin pääsee Helsingin keskustaan autoja tulemaan, riippuu jo nyt siitä, kuinka paljon ne kadut, joiksi moottoritiet ennen keskustaa muuttuvat, vetävät liikennettä. Se, että ensimmäiset liikennevalot siirtyvät vähän pidemmälle, ei mitenkään ratkaisevasti muuta asiaa.

Ydinkeskustassa käveleminen on ylivoimaisesti suosituin liikkumismuoto. Siinä ei ole kyse pelkästään siitä, että mahtuu kävelemään, vaan myös siitä, onko se viihtyisää. Esplanadit ovat Helsingin hienointa miljöötä, josta mielellään nauttii myös kävellen. Se, että kävely siellä on entistä miellyttävämpää, lisää kävelijöiden määrää ja lisää siten alueen yritysten asiakkaita paljon enemmän kuin se, että niiden ovien edestä pääsee ajamaan autolla ohi.

Julkisen liikenteen lippujen hinnat ovat Helsingissä kovin korkeita. Siitä olen samaa mieltä. Infrarakentamisen kustannuksia ei siksi pitäisikään laittaa lippujen hintoihin, kuten nyt tehdään, vaan rahastaa kaavoittamisen yhteydessä joukkoliikenneinfran mahdollistamalla lisärakentamisella.

Ja toimitiloja pitäisi pystyä joustavammin muuttamaan asunnoiksi ja päinvastoin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Onko koskaan käynyt mielessä, että ihminen joka asuu omakotitalossaan liikkuen henkilöautollaan, ei välttämättä koe sisääntuloväylän varrelle rakennettavia ihmissiiloja toiveasuntonaan.

Ei kannattaisi suoraan valehdella bulevardien vetokyvystä ja matka-ajoista. Ikävintä on, että käytännössä bulevardit tukkivat vielä kehä ykkösen poikittaisliikenteenkin. Muutos tulee siirtämään massiivisen märän työpaikkoja kehä kolmosen varteen. Pääosin Vantaalle ja Espooseen. Sitähän Helsinki ilmeisesti tavoittelee?

Käyttäjän ernolipsanen kuva
Niko Lipsanen

Kaupunkibulevardien myötä entistä useampi on nopeiden joukkoliikenneyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Vaikea nähdä, miksi se aiheuttaisi työpaikkojen siirtymistä Helsingin ulkopuolelle.

Bulevardien vetokyky ei ole yhtään huonompi kuin Mannerheimintien, Mäkelänkadun tms., joiden kautta autoliikenne keskustaan nykyisinkin tulee.

Autoilevalle omakotiasujalle ratkaisu ei ehkä ole ideaali, mutta kaupunkia ei voi suunnitella autoilevien omakotiasujien ehdoilla. Sellaisista lähtökohdista ei saa aikaan kaupunkia.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho Vastaus kommenttiin #17

Kaupunkia ei voi myöskään suunnitella pelkästään lapsettoman, urbaanin, kantakaupungissa asuvan henkilön näkökulmasta. Kaupunkia ei voi myöskään suunnitella pelkästään viihtyisän sunnuntaikävelyn näkökulmasta. Ei sellaisistakaan lähtökohdista saa aikaan kaupunkia.

Meillä on edelleen myös lähiöt ja ihan normaalit perheiden arkiaskareet hoidettavana. Idealistisissa kaupunkimalleissa ei oteta huomioon sitä arkipäivän todellisuutta, että valtaosalla ihmisiä ja perheitä tavarat ja tenavat eivät mahdu tarakalle.

Olin joku aika sitten Helsingin Seudun Kauppakamarin järjestämässä liikenneasioita käsittelevässä tilaisuudessa, jossa vihreiden Osmo Soininvaara totesi seuravaa: "Ratikalla pääsee kaikkialle. Ja sinne, mihin sillä ei pääse, sinne ei kannata mennä." Yleisö piti tuota lausahdusta lupsakkana puheena, taisin itsekin sille naurahtaa ajatellen sitä kivana kaupunkihuumorina.

Nyt olen kuitenkin ymmärtänyt, että vihreä puolue ja sen edustajat ihan oikeasti tarkoittavat sitä, mitä sanovat. Ja että he rakentavat tätä kaupunkia pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta. Se ei ole oikea ratkaisu. Pyöräilyä ja kävelyä on toki tuettava ja kehitettävä, mutta ei voi olla niin, että autot poistetaan agendalta kokonaan ja logistiset asiat jätetään hunningolle.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen Vastaus kommenttiin #18

Olin Kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen 2000-l ja kyllä tuo Vihreiden ratikka-asenne tuli selväksi jo silloin.
Vielä kun saadaan tietullit niin onnea väliaikaiselle pääkaupungille.
Instituutio pitää siirtää takaisin Turkuun, jossa arvoihin suhtaudutaan asiallisesti ja puitteet sen mukaiset.
Vihreät kalliolaisissa baareissa saavat sitten kohtaa snadia miten lystää.
Länsi loppuu Länsiväylällä kylttiin Westend. Siihen mekin 24 v sitte pysähdyttiin . Kohta ajetaan takaisin.

Pekka Rissanen

Samaa tarinaa ja analogiaa voisi jatkaa myös "lentokonevihalla". Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen tilaisuus ja mahdollisuus kaupungille ja koko Etelä-Suomelle mutta tuo tulevaisuuden elinkeinokeskittymä halutaan ehdoin tahdoin tappaa.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Helsingin Kokoomus on maalannut itsenä nurkkaan vehtaamalla Vihreiden kanssa.
Emme vaimoni kanssa asioi Kanta Helsingissä enää lainkaan koska Espoo ajoi ohi kaikessa.
Käymme joskus Tapiolasta illalla ajelulla mutta ostoksilla ei . Parkkimaksut ja kyttäämiseen on sairasta ja vihamielistä.
Sääli. Suomalaisten yhteinen pääkaupunki erakoituu.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Bulevardi ei sinällään hidasta liikennettä: 1. kun nopeus on alempi, turvavälitkin ovat lyhyempiä, joten väylän välityskky on vähintään ennallaan 2. useamman ei tarvi ajella periferiasta kun voi asua bulevardin varrella.
Mutta stadissa muutoin liikaa subventoidaan ja säädellään asumista

Toimituksen poiminnat