Minna Isoaho

Kolme kysymystä Guggenheimista kaupunginhallitukselle

  • Guggenheim Helsinki tuloksentekokyky
    Guggenheim Helsinki tuloksentekokyky

Onko Guggenheim kulttuurihanke vai elinkeinoelämän projekti vai kenties pienen piirin kallis harrastus?

Näinä populismin aikoina on erinomaista, jos kulttuuriin ja sivistykseen panostetaan. On myös hyvä, jos elinkeinoelämää voidaan auttaa kukoistukseen kaupungin tukemana. Mutta verovarojen käytössä on noudatettava avoimuutta sekä riittävää huolellisuutta. Mielestäni molemmat, sekä avoimuus että riittävä huolellisuus, puuttuvat Guggenheim-keskustelusta.

Tästä syystä teen kolme kysymystä, joihin toivon Helsingin kaupunginhallituksen ja mahdollisesti myös valtuuston kiinnittävän huomiota päätöksiä tehdessään.

  1. Mikä on museon todellinen tuloksentekokyky?
  2. Kuka kattaa rahoitusvajeen?
  3. Mikä on Franchise-sopimuksen sisältö?

Rakennusajan kustannukset ovat saaneet paljon huomiota päätösperusteluissa. Samaan aikaan on myös seikkaperäisesti esitelty rakennettavan rakennuksen muotoja, kerroksia ja tunnelmia. Huomionarvoista on, että varsinaisesta Solomon R. Guggenheim –säätiön kanssa tehtävästä Franchise-sopimuksen sisällöstä ja toteutettavasta museotoiminnasta ei kuitenkaan ole juuri puhuttu, vaikka itse sopimusajan kulut ovat kaupungille suuremmat kuin rakentamiskustannukset.

Osapuolia tässä museohankkeessa ovat Solomon R. Guggenheim –säätiö (SRG), Guggenheim Tukisäätiö, Helsingin kaupunki sekä perustettavat Erillisyhtiö ja Kiinteistöyhtiö. Päätösesityksiä lukiessa tulee mielikuva siitä, että kaupunki on ulkoistanut vallan Tukisäätiölle, mutta maksaa mielellään ja kritiikittömästi kaikki kulut.

 

  1. MIKÄ ON MUSEON TODELLINEN TULOKSENTEKOKYKY?

Todellisista hankkeen kustannuksista puhuttaessa on kaksi näkökulmaa: rakennusaikaiset kustannukset ja museon toiminnan aikaiset kustannukset. Jätän rakennusprojektin tässä kokonaan huomiotta ja keskityn valmiin museon toiminnallisten vuosikustannusten ja tulosennusteen arviointiin.

Guggenheim-keskustelussa on kuultu epäuskoisia kommentteja mm. kävijämäärien realistisuudesta. Laskelmat on tehty 550.000 vuotuisen kävijän ja keskimäärin noin 12 euron lipunhinnan perusteella. Tämä kävijämäärä tarkoittaa, että jos museo on auki 365 päivänä vuodessa ja 10 tuntia päivässä, käy museossa joka tunti kolme bussilastillista väkeä. Siis joka tunti ja joka päivä.

Oheisessa kuvassa on esitetty päätösehdotuksen luvut. Niistä näkee, että optimistisellakin laskentatavalla museon tosiasiallinen operatiivinen tulos on vuositasolla 8,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Tappio pienenee valtion 1,3 milj.euron ja Helsingin kaupungin 6,5 milj.euron vuotuisella tuella tuloksen ollessa tukien jälkeenkin satoja tuhansia euroja tappiolla. Jos suunniteltu kävijämäärä ei toteudu, ja on esimerkiksi ”vain” 350.000, pienenevät lipputulot vuositasolla noin 2,4 miljoonalla eurolla syventäen tappiota entisestään.

Museon talousarviossa vuotuisiksi käyttömenoiksi on kerrottu 11,6 milj. euroa ilman kiinteistömenoja ja kokonaistuotoiksi 9,9 milj. euroa + valtion tuki 1,3 milj. euroa. Näin esitettynä laskelma näyttää erheellisesti siltä, että museon talous olisi vain vähän miinuksella. Päättäjien on hyvä pitää kirkkaana mielessä, että museon toimintaa tuetaan valtion tuen lisäksi kaupungin maksamalla 6,5 milj. euron kiinteistömenotuella. Tämä tieto tekee tyhjäksi myös väitteen, jonka mukaan ”Helsingin kaupunki ei rahoita museotoimintaa”. Julkisella puolella on pikaisesti otettava käyttöön sellaiset kulujen kohdistamisperiaatteet, että asioiden todellinen luonne paljastuu (lämmitys, vesi ym. kiinteistökulut ovat tosiasiallisesti museotoiminnan kuluja). Käytännössä kaupunki siis rahoittaa museotoimintaa sopimuskauden aikana 130 miljoonalla eurolla. Se on paljon suurempi panos kuin rakennusaikainen pääomarahoitus.

On siis selvää, että museon toiminta on rajusti tappiollista. Tappiolliselle tulokselle haetaan oikeutusta odotettavissa olevista positiviisista muista vaikutuksista. Päätöksenteossa on tärkeää arvioida odotettujen välillisten vaikutusten realistisuutta. Esimerkiksi matkailutuottoihin on ennustettu 16 miljoonaa euron lisäystä vuodessa. Ainakin puolet tästä lisäyksestä kuluu museon tappioiden kattamiseen. Loput toki jäävät yhteiskunnan hyödyksi, mutta onko hyöty otettavan riskin arvoinen? Ja miten todennäköisenä näitä lisätuloja voidaan pitää?

 

2 KUKA KATTAA RAHOITUSVAJEEN?

Museon hallintomallissa korostetaan, että Tukisäätiö vastaa museotoiminnasta. Kuitenkin Guggenheim Tukisäätiön ja kaupungin välisessä yhteistyösopimuksessa kohdassa 6.4. Mahdollisen rahoitusvajeen kattaminen todetaan seuraavaa:

”Mikäli Säätiön hallitus havaitsee, että Museon liiketoiminnassa syntyy merkittävä rahoitusvaje, jota ei pystytä kattamaan Museon omalla rahoituksella, Osapuolet (=Tukisäätiö ja Helsingin kaupunki) neuvottelevat tapauskohtaisesti vajeen kattamisesta ja Museon budjettiin ja toimintaan tehtävistä mahdollisista muutoksista, ottaen kuitenkin huomioon Säätiön sopimat sopimukset ja velvoitteet.”

 

Konkreettisesti edellä mainittu lause tarkoittaa ymmärrykseni mukaan sitä, että SRG:n kanssa tehty Franchise-sopimus (=maksut ja toiminnalliset rajoitukset) ovat voimassa vaikeinakin aikoina ja Osapuolet (=Helsingin kaupunki ja Guggenheim Tukisäätiö) joutuvat rahoittamaan tappion ja SRG:lle päin maksettavat velvoitteet. Jos Tukisäätiö ei suoriudu velvoitteistaan, on maksavista Osapuolista enää jäljellä Helsingin kaupunki.

Onko kaupungilla vaihtoehtoa jättää museo oman onnensa nojaan, jos Tukisäätiön kyky tai halu rahoittaa tappiollista toimintaa heikkenee? Ei ole. On todennäköistä, että ”tapauskohtaisesti neuvoteltava vajeen kattaminen” nähdään välttämättömäksi ja sen johdosta kaupungin rahaa sitoutunee vuosien varrella lisää tähän museosoppaan.

  • Ymmärtävätkö kaupungin päättäjät Tukisäätiön ja SRG-Säätiön välillä solmittavan Franchise-sopimuksen ehdottomuuden ja siitä aiheutuvat velvollisuudet?
  • Onko Tukisäätiön ja SRG:n välillä solmittavan Franchise-sopimuksen ehdot päättäjien tiedossa? (Ymmärtääkseni ne eivät ole päätösehdotuksen liitteissä.) Näillä ehdoilla on olennainen merkitys museohankkeen taloutta ja toimintaa arvioitaessa.
  • Ymmärtävätkö kaupungin päättäjät Tukisäätiön ja kaupungin välillä solmittavan sopimuksen kohdan 6.4. tosiasiallisen velvoittavuuden merkityksen?
  • Pitäisikö Kaupunginhallitukselle tehdyssä päätöksentekoehdotuksessa mainita rakennusaikaisen rahoituksen, takausvastuun ja vuotuisten kiinteistökulujen lisäksi mahdollinen vastuu operatiivisen toiminnan tappioista?
  • Jos operatiivisia tappioita katetaan em. tapauskohtaisten neuvottelujen tuloksena, niin miten kaupunki voi käytännössä rahoittaa museota pyörittävää Tukisäätiötä? Entä jos muutkin kaupungin kanssa yhteistyötä tekevät toimijat haluavat kaupungin rahallista tukea – miten perustellaan juuri tämän yhteistyökumppanin saama erityiskohtelu?

 

3 FRANCHISE-SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA HINTA

Tukisäätiö tekee museon kehittämistä, toimintaa ja lisenssiehtoja määrittävän franchise-sopimuksen SRG:n kanssa. Lisenssin myötä museo saa käyttää Guggenheim Helsinki –nimeä ja muita Guggenheim-tunnuksia. Lisenssi avaa museolle ovet Guggenheim-verkostoon.

Kaupunki on pääomistajana Kiinteistöyhtiössä, joka luovuttaa omistamansa museorakennuksen Tukisäätiölle museokäyttöön. Kaupunki panostaa museoon rajusti, mutta tietääkö se, mitä se saa vastineeksi?

Minkälaista museotoimintaa on luvassa? Miten kotimaiset taiteilijat pääsevät mukaan museon toimintaan?  Mikälaista näyttelytoimintaa on tulossa? Mitä lisäarvoa lisenssin myötä saadaan kulttuuritarjontaan?

Onko sopimuksessa base-fee tasoa, vai onko hallintomaksu todella kävijäpohjainen ilman kiinteää minimiosuutta? SRG:llä ei suunnitelman mukaan näytä olevan taloudellista riskiä eikä toiminnallista vastuuta, joten ennen päätöksentekoa on arvioitava huolella Guggenheim Helsinki –nimen ja verkoston tuottama hyöty.

Museon talousarviossa on kohta ”Hallintomaksu” 1,0 milj. euroa vuodessa. Se ilmeisesti tarkoittaa puheena ollutta lisenssimaksua, noin 20 miljoonaa euroa 20 vuoden sopimuskaudelta. Olisi kohtuullista, että lisenssimaksun ehdot esitettäisiin julkisuudessa täysin läpinäkyvästi. Mitään syytä salailulle ei saa olla. Päätösehdotuksessa sanotaan, että  lisenssimaksu katetaan yksityisellä rahoituksella. Jos hallintomaksu = lisenssimaksu, niin syntyy ristiriita summan maksajasta. Millä yksityisellä rahalla tuo summa katetaan? Käytetäänkö siihen taloussuunnitelmassa mainittua yrityssponsorointirahaa?

Onko Guggenheim Helsinki –nimen ja verkoston tuottama lisäarvo suunniteltujen panostusten arvoinen? Voitaisiinko vastaava panostus kohdentaa jonnekin toisaalle ja saada jopa parempi lisäarvo lopputuloksena?

 

LOPUKSI

Olisiko pari sanaa arvovalinnoista myös paikallaan?

Millä perusteella juuri tämä hanke on niin tärkeä, että sille osoitetaan tukea jopa parin sadan miljoonan euron arvosta? Samaan aikaan esimerkiksi kaupungin alueelle lisäinvestointeja tekeville helsinkiläisyrittäjille ei suostuta myymään tonttia, vaan kaupunki edellyttää investointia vuokratontille. Yrittäjät taas eivät voi tehdä investointia epävarmalle vuokratontille, mutta olisivat valmiita ostamaan tontin. Se ei mene kaupungilla läpi, mutta samaan aikaan ulkomaiselle toimijalle, joka ”haluaa perustaa Helsinkiin museon” annetaan kaupungin paraatipaikalta tontti ilmaiseksi ja lisäksi maksetaan vielä kulutkin.

Museohanke nostaa esiin muitakin arvokysymyksiä. Mitä mahtavat ajatella muut säätiöt, jotka haluaisivat muuttaa säätiönsä sääntöjä, mutta eivät siinä onnistu? Tässä annetaan ymmärtää, että säätiön säännöt ilmoitusluontoisesti muutetaan sopimaan museohankkeeseen ja homma on sillä selvä. Eikö julkisen toimijan tulisi noudattaa samoja menettelytapoja kuin muutkin? Ei kai kaupunki voi suosia yhtä säätiötä ja ”taata” sille että sääntömuutos onnistuu?

 

Onko kaupungin vaikutusvallasta pidetty huoli?

Päättäjien on syytä varmistua, että kaupungilla on museohankkeeseen liittyvissä hallituksissa ja valtuuskunnissa riittävä päätösvalta. Päätösvallan on oltava suhteessa annettavaan taloudelliseen panostukseen ja kaupungin kantamaan riskiin.

Nyt käytössä olevista dokumenteista on ainakin näin ulkopuolisena toimijana vaikea päätellä vaikutusvallan määrää. Yhteistyösopimuksessa sovitaan, että Tukisäätiö saa nimetä yhden edustajan Erillisyhtiön ja Kiinteistöyhtiön hallituksiin. Aineistoista ei käy ilmi, mikä on hallitusten kokoonpano muuten.

Erityisen tärkeää on kaupungin kannalta varmistaa, että kaupungilla on sen riskiin ja panostukseen perustuva edustus Tukisäätiön hallituksessa. Joidenkin tietojen mukaan Tukisäätiön hallituksessa on 11 jäsentä ja Helsingin kaupungilla on vain yksi hallituspaikka. Samaan aikaan Solomon R . Guggenheimilla on kolme paikkaa. Ketkä hallitsevat jäljellä olevia 7 paikkaa? Kiinnostavaa on myös, että viulut maksavalla taholla on vain 9%:n edustus. Erikoista se on myös siitä syystä, että Tukisäätiö tekee SRG:n kanssa Franchise-sopimuksen, josta jo sinällään tulee velvoitteita operatiiviseen toimintaan ja museon talouteen, mutta lisäksi SRG saa kolmella hallituspaikallaan merkittävän roolin myös Tukisäätiön päätöksenteossa.

Periaatteessa Guggenheim Helsinki on varmasti kiinnostava ja jopa innostava hanke. Siinä käytetään kuitenkin merkittävä määrä veronmaksajien varoja, joten päätöksenteon perusteiden on oltava realistisia ja riskienhallinnan on oltava paikallaan. Päätös ei voi perustua ”tarkoitus pyhittää keinot” –ajatteluun. 

***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Minna Isoaho! Kysymykset ovat tehtävä nyt ja vastaukseksi ei riitä jotain epämääräisiä mielipiteitä, miten hyvä ja kannattava taidemuseo Guggenheimista tulisikaan. Tuntuu, että sopimuksissa on vielä ihan liikaa avoimia kysymyksiä.

Näihin Minnan kysymyksiin olisi hyvä saada vastaukset ennen asian lyömistä lukkoon:

"Mikä on museon todellinen tuloksentekokyky?
Kuka kattaa rahoitusvajeen?
Mikä on Franchise-sopimuksen sisältö?"

Käyttäjän AnneLinnonmaa kuva
Anne Linnonmaa

Erinomainen kirjoitus Minna!
Juuri näitä asioita veronmaksajana pohtii, sinä olet osannut koota erinomaisesti koko tämän höttö-paketin.
Tovivottavsti mahdollisimman monet jakavat tämän omilal sivuillaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Koska en ole kunta- enkä mikään muukaan vaaliehdokas, pystyn olemaan vähemmän sovitteleva arvioissani Guggenheim-hankkeen mielekkyyden suhteen.

Suomessa omaleimaisuuden merkityksen ymmärtäminen on luvattoman heikkoa.

Hyvien ideoiden kopioiminen on tietenkin järkevää ja eteenpäin vievää, mutta erikseen museoiden osalta, onko järkevää kopioida ja toteuttaa idea, joka toteutettuna löytyy jo useammasta paikasta maailmassa? Samalla kun muistetaan museoiden pohjimmainen tarkoitus originellien ja ainutlaatuisten tiedon, esineiden, tarinoiden ja kokemusten säilömisestä?

Mitä turisti ajattelee ja haluaa, kun tulee Suomeen ja Helsinkiin piipahtamaan? Ehkä hän haluaisi nähdä jotain omaleimaista Suomeen liittyvää, muun muassa juuri museoissa? Ehkä Kalevala-aiheista, muinais-suomalaista, itärajan takaisten suomensukuisten kansojen perintöä esittelevää aineistoa? Ehkä jotain Suomen pohjoiseen luontoon, yöttömiin öihin ja mystisiin kesäöiden tunnelmiin suomalaisessa järvimaisemassa liittyviä kokemuksia? Tai vaihtoehtoisesti Lapin revontuliloimuja? Ruskaa? Videoinstallaatioiden, äänimaisemien, 3D-"leffateattereiden" tai vastaavien muodossa?

Ehkä hän, turistin sijasta kenties Helsingissä piipahtava kulttuurinjanoinen bisnesmies, haluaisi nähdä ja kokea juuri noita keskellä Helsinkiä syksyllä, keväällä, kun ei reissullaan ehdi varsinaisesti kyseisiä asioita kokemaan.

Mutta ei. Guggenheim-lobbarit tietävät, että hän haluaa mennä Helsingissä Guggenheim-museoon. Jollaisessa hän reissuillaan mahdollisesti on jo käynyt, yhdessä tai useammassa maailman muista Guggenheim-museoista.

Kertooko tämä, mitä Guggenheim-intoilijat edustavat, luovuutemme tasosta?

Vaiko sitten onnistuneen, läpi masinoidun hankkeen aktiiveilleen todennäköisesti tuomista provikoista? Jaettavaa rahaa kun taustalla mitä ilmeisimmin on - niin non-profittina säätiötä kuin mainostetaankin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jos tulosta on odotettavissa, yritykselle saadaan myös yksityinen rahoitus.
Tukholman Fotografiska avattiin 2010 ja nyt siellä käy lähes 500000 kävijää vuodessa.

Muutenkin ruotsalaiset tekevät asiat toisin. Seuraavaksi Fotografiska on menossa New Yorkiin:
http://www.kamerabild.se/nyheter/foto/fotografiska...

Myös Shanghai on suunnitelmissa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olenkin aina sanonut, että meidän kannattaisi ottaa vähän kaikessa oppia ruotsalaisilta!

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tämä Guggenheim on vain jatkumoa suomalaisten politiikkojen heikolle harkintakyvylle.

Myydään alihintaan (surkeat valtionyhtiöiden kaupat) ja ostetaan ylihintaan (mielikuvia ja suoranaisia valheita). Veronmaksaja kuittaa.

Onneksi on vielä järkeviäkin politiikkoja kuten Ville Rydman ja Osku Pajamäki jotka eivät ole konsulttien sätkynukkeja.

Tästä koko sopasta huomaa hyvin sen, että kun ei ole kysessä omat rahat niin harkintakyky on todella heikko.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pitäisikö tähän vain todeta, että nyt nimet ylös ja vaihtoon? Kohta on mahdollisuus äänestää parhaat ja järkevimmät ehdokkaat jatkoon.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Tämä Guggenheim on vain jatkumoa suomalaisten politiikkojen heikolle harkintakyvylle".

Voisi sanoa myös huonolle itsetunnolle. Kyseessä on eräänlainen xenomania, kaiken ulkomaisen nöyrä ihailu. Tällaisia tyyppejä tapaa Ollin pakinoissa ja vanhoissa kirkonkyläkomedioissa mutta enpä olisi uskonut, että vielä tänä päivänä (toistaiseksi) hyvän Helsinkimme päättäjissäkin.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Tämä lehti on nykyisin täynnä Ollin pakinoita.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Jaakko taitaa tässä asiassa olla enemmän kuin lähempänä. Suomalaisissa on vähän sitä piirrettä, että annetaan muiden osoittaman kiinnostuksen hivellä liialti sisintä.

Seireenin kutsu sokaisee, ja käsi ojossa mennään miellyttäviä puhuvaa ääntä kohden. Guggenheim-tahot osoittivat kiinnostusta (tietenkin, riskit kun jäävät veronmaksajien ylle), ja täällä polvet veltostuivat.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Guggenheimia ajaa sensuaalinen vaahdon vatkaus.
Olisi paljon merkittävää ja järkevää juurtaa tulevaisuudessa uusi museo kansan kulttuuriin ja Pohjoismaiseen luontoon. Pohjoismaisesta luonnosta löytyy paljon enemmän taidetta mitä Guggenheim sensuaalinen vatkaus ikinä pystyisi.
Elämä luonnossa osoittaa kunnioitusta Luojalle, se olisi jokaisen hyvällä mielellä tunnustaa.
Museo idea olisi tarpeen mikä kunnioittaa elämää luonnossa. Ihmiset ovat aina olleet riippuvaisia luonnon antimille.

Miksi ei Suomessa tehdä museota ulkomaalaisille turisteille mikä kunnioittaa luonnon antimia? Ja miten Suomen kulttuuri on ollut riippuvainen metsän marjoista ja maataloudesta?

Kaupunki ihmisestä on tullut liian ylpeä, jopa ei tajua miten tärkeä elämä luonnossa on. Ihmisen tajunta on menettänyt tolkun. Sen sijaan kaupunki maailmasta on tullut sensuaalinen vaahdon vatkaus.

Guggenheimi francise idea ei kiinnosta pätkääkään. Sub-way, Mc'Donalds, Pizza Hut, Kebab, Kentucky fried Chicken, jne, jne, jne.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogisti on pihalla unohtaessaan epäsuorat hyödyt. Suosittelen lukemaan säätiön muistion.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tämmöinen herätys teksti löytyi veispuukista

” Kaupunki sijoittaa rakennukseen 80 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kaupunki tulee vastaamaan rakennuksen vuosittaisista ylläpitokustannuksista, jotka on arvioitu noin 0,9 miljoonaksi euroksi vuosittain. Ylläpito on määritelty vastaamaan normaalitasoa. ”

” Ylläpitokustannukset sisältyvät Helsingin kaupungin tilakustannukseen ” , , V. : sisältyvät ? ?? ?

” Kaupunkikonserniin kuuluva kiinteistöosakeyhtiö tulee lisäksi ottamaan rahalaitoslainan, 35 miljoonaa, joka sijoitetaan hankkeeseen. Kiinteistöosakeyhtiö saa kuitenkin Museolta vuokran, joka kattaa vuosittaiset lyhennykset ja muut lainanhoitokulut. ”
V. : Eix tää ole se suurin fuula, Museon vuokra kuin tyhjästä - he-he - maksaa lainan ? ? ?

” Tontti luovutetaan hankkeen käyttöön ”
V. : omistussuhde ? Ja jos/kun tontilla oleva kiinteistö ajautuu maksuvaikeuksiin ?

” Tontin esirakentamisen kustannukset … Kaikkiaan näiden kustannusten suuruudeksi on arvioitu 15 -18 miljoonaa. ”
V. : Messevää.

” Tukisäätiö sijoittaa hankkeeseen 15 miljoonaa. ”
V. : Eli ei edes esirakentamisen kuluja kattavan summan.

” Museon oman varainhankinnan osuus tulee olemaan poikkeuksellisen suuri. ”
V. : Miten niin tulee olemaan ? Optimistisen arvion mukaan, sanamuodolla politikointia.

” Toimintavaiheessa museotoiminnan ja matkailun yhteenlasketuksi arvonlisäykseksi on arvioitu 14 miljoonaa. ”
V. : Millä ajanjaksolla ? 20 - 30 vuodelle reippaasti alta miljoonan per vuosi.

”Matkailijoiden aikaansaaman lisäkulutuksen on arvioitu olevan vuositasolla 16 miljoonaa euroa. ”
V. : kts. yllä, yhteenlaskien noin miljoonan per vuosi

” Rakentamisvaiheen vaikutuksen tuotannon arvonlisäykseen on arvioitu olevan Suomessa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa, ja vaikutuksen valtion verotuloihin 14,7 miljoonaa euroa. ”
V. : Onko tämän sadan miljoonan laskutoimitus missä nähtävillä ?

” Toimintavaiheessa museotoiminnan ja matkailun yhteenlaskettu vuosittainen vaikutus valtion verotuloihin on arvioitu 4, 9 miljoonaksi euroksi. ”
V. : Ok, nyt puhutaan jo 5 milj. € / vuosi tasolla. Jos niinkseen.

” Nyt neuvotellun sopimuksen perusteella Tukisäätiö maksaa Solomon R. Guggenheim säätiölle edellä mainitun lisenssimaksun sekä vuotuisena ohjelmisto- ja hallinnointimaksuna 1,82 euroa kävijää kohden aina 550 tuhanteen kävijään saakka eli maksimissaan yksi miljoona euroa. Maksu kattaa aiempien selvitysten perusteella neuvonnan ja ohjauksen museon toimintaan liittyvissä asioissa sekä yleisen hallinnoinnin ja henkilöstön Guggenheim Helsingin näyttelyille ja julkiselle ohjelmalle. ”
V. : Neuvonta, ohjaus, hallinto & henkilöstö -> mitä näiden vastuunjakoon kuuluu ?

” Tukisäätiöllä on molemmissa hallituksissa yksi edustaja. ”
V. : Minkälaisella mandaatilla ? Ylivoimaisella :-) ??

” Arvio on näin ollen, että kolmen euron korotus ei vaikuta kävijämääriin. ”
V. : Hämmennymme.

” Kuten muissakin museoissa, hinnoittelu tarkistettaisiin vuosittain talousarvion yhteydessä. ”
V. : Tarkistetaan vs. tarkistettaisiin, miksi sanamuoto valittu näin ?

” Yhteistyökumppaneiden hankkiminen on Tukisäätiön vastuulla. ”
V. : Jos tukisäätiö ei kykene kantamaan vastuutaan, niin mitä ?

” Jo nyt hanke on saanut yli 30 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. ”
V. : Onko tämä nyt varma ? Oikeaa yksityistä rahoitusta, poislukien lainat ? ?

” … , että museolla tulee olemaan suhteellisen paljon ulosvuokrattavissa olevaa tilaa. ”
V. : Suhteellisen paljon = suhteellisen vähän omaan yhteistyökumppaneilta valjastamattomaan käyttöön jäävää tilaa ? ?

” Tukisäätiö on ilmoittanut, että talousarviota on tarkoitus tarkistaa siinä vaiheessa, kun museon henkilökunta aloittaa työnsä ja näyttelyohjelma tarkentuu. ”
V. : Ja jos talousarvio tarkentuu siinä vaiheessa mahdottoman suuntaan, mitä sitten ? ?

” Lisäksi museon hallinto on tarkoitus pitää matalana ja ostaa asiantuntijapalveluita. ”
V. : Ostopalveluiden kustannuksia leikkaavista vaikutuksista on hyviä esimerkkejä, missä ?

” Kaupunki vastaa kiinteistön ylläpitokustannuksista, arviolta 0,9 miljoonaa euroa vuodessa. ”
V. : Ei riitä.

” Tilakustannuksissa ei ole varauduttu peruskorjauksiin ”
V. : Kiasma ei selvinnyt kauaskaan rakennuttajan takuukorjauksista, kun sitä jo rempattiin. Mikä olisi tässä rakennettavassa talossa paremmin ?

” Guggenheim Helsinki korostaisi Suomen designperinnön historiaa ja toisi esiin sen vaikutuksia laajemmassa kansainvälisessä ympäristössä. Museo tarjoaisi niin suomalaisille taiteilijoille kuin taideyleisölle laajemman mahdollisuuden tutustua nykytaiteen, arkkitehtuurin, kaupunkikulttuurin sekä designin uusimpiin kehityssuuntiin ympäri maailman. ”
V. : Mikä suomalaisuudessa erityisesti vetoaa Solomon R. Guggenheim -säätiöön ?

” Helsingin museon oma organisaatio vastaisi museon ohjelmiston suunnittelusta yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. ”
V. : Ja mahdollisissa yhteistyön kiistatilanteissa viimeinen sana on kenellä ? ?

” Koulutus on keskeisessä osassa Guggenheim-säätiön toiminta-ajatuksessa ja sillä olisi merkittävä rooli myös Helsingin Guggenheim-museossa. Toiminnan suunnittelu olisi museota hallinnoivan säätiön sekä museon suomalaisen henkilökunnan vastuulla. ”
V. : Suunnittelu, mutta kukapa sen toteuttaa, ja millä rahalla ? ?

” Museon tekemä yhteistyö muiden Guggenheim-museoiden (esimerkiksi kokoelmien käyttö, taiteilijaresidenssit, vaihto-opiskeluohjelmat) sekä kansainvälisen museokentän kanssa luo suomalaisille taiteilijoille lisää mahdollisuuksia saada näkyvyyttä ja menestyä kansainvälisillä areenoilla. ”
V. : Korulause.

” Lisäksi noin kolmasosa Guggenheim Helsingin näyttelyistä olisi kokonaan helsinkiläisen henkilökunnan suunnittelemia kansainvälisen tason näyttelyitä, jotka voisivat kiertää maailmalla esimerkiksi muissa Guggenheim-museoissa. ”
V. : Olisi, voisivat. Aina välillä käydään konditionaalissa. Kuten jäljessä runsaasti käytössä.

” Suomalaiset taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan museon ohjelmistoon sen hallituksen ja erilaisten työryhmien kautta. ”
V. : Tämän vaikuttamisen ulottuvuuden kaikessa näppäryydessään haluaisin :D nähdä.

” Museon päivittäisestä toiminnasta ja sisällöstä vastaisi museon oma Suomessa oleva henkilökunta ja se toimisi kiinteässä vuorovaikutussuhteessa Solomon R. Guggenheim - säätiön ja muiden Guggenheim-museoiden kanssa. ”
V. : TÄSSÄ SE KITEYTYY, 1 virke, mutta niin paljon voimaa.

” Hankesuunnitteluvaihetta ohjaa hankkeelle asetettu enimmäishinta, 130 miljoonaa euroa, jota ei saa ylittää. Tätä saattaa merkitä sitä, että hanketta joudutaan karsimaan alkuperäiseen ehdotukseen nähden. ”
V. : Tätäpä se hyvinkin saattaa merkitä :D

” Museolle myönnettävä valtionosuuden suuruus vastaa pääosaa rahoitusvajeesta. ”
V. : :D , ja lopusta epärealistisuus.

” Joka tapauksessa Tukisäätiö vastaa siitä, että menot eivät ylitä tuloja, ”
V. : Uskoo ken haluaa.

” Riski siitä, että museo ei saavuta kävijätulostaan, sen tuotto- odotukset eivät täyty tai että Tukisäätiö joutuu ääritapauksessa lopettamaan museon toiminnan, on kaupungin kannalta maineriski. ”
V. : Maineriskillekin voimme näemmä harkita asettavamme hintalapun.

” Tämä neuvotteluvelvoite ei muuta sitä peruslähtökohtaa, että säätiö vastaa museon toimintakustannuksista. ”
V. : Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, niin toimitaanko riitatapauksessa Suomen lain puitteissa. Jopa ameriican juristien kanssa. ;)

” Omavelkainen takaus merkitsee, että velkoja voi vaatia velan suoritusta suoraan kaupungilta, kääntymättä ensin kiinteistöosakeyhtiön puoleen.”
V. : Suoraa tekstiä.

” Omavelkaisen takauksen ehtona on vastavakuus, jonka kiinteistöosakeyhtiö antaa museorakennukseen kohdistuvina laitoskiinnityksinä. ”
V. : Katsokaakin niiden olevan riittäviä ja kattavia.

” Sopimuksen 5.2 kohdassa mainitun panttausoikeuden osalta kysymys on siitä, että Tukisäätiö voi käyttää osakkeita rahoituksensa vakuutena, tavanomaiseen tapaan. ”
V. : Keille annetut vakuudet ovat ensisijaisia ? ?

” Verohallinto voi myös vapauttaa yleishyödyllisen yhteisön kokonaan tai osittain suorittamasta tuloveroa elinkeinotoiminnastaan. ”
V. : Tämän mainitseminen viittaa siihen, että tämän varaan lasketaan. Ehkä tästä pitäisi valittaa kilpailua vääristävänä jo ennakkoon ?

” Yleishyödyllistä yhteisöä ei lähtökohtaisesti myöskään koske arvonlisäverotus, eikä sillä ole velvollisuutta ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. ”

” Säätiön tarkoitus on hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi toiminnastaan, jotta se saa vähentää hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron. ”
V. : Vero-optimoinnista ( lue : välttely ) kyse. Kuten jäljemmästä ilmenee.

” Valtion ja kaupungin tuki puhuvat yleishyödyllisen yhteisön statuksen säilymisen puolesta, koska se osoittaa, että museotoiminta ei ole liiketoimintaa, joka tekisi voittoa. ”
V. : S.R.G maksettu vuotuinen lisenssimaksu on silkkaa voitonmaksua.

” Mikäli museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavan vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle edellä mainituin ehdoin kunnes laina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin. Nykytilanteessa arvioidun korkokustannuksen perusteella se vaatii noin viisi lisävuotta. ”
V. : Mikäli näin ei tapahdu, mikä on jäännöskustannus 20 vuoden kohdalla, realistisesti ( ellei katastrofi ole päällä jo ensimm. viiden vuoden aikana, kuten veikkaan ) ??

http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/d8/d8065d901...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jälleen yksi "kriitikko", joka ei tajua että yritysten investoinneilla ja julkisilla investoinneilla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Hohhoijaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Laurihan voisi one- ja two-linereidensa sijasta pistää meille, siten miten itse asiat näkee, pähkinänkuoreen Guggenheim-hankkeen osalta tiedostamansa hyödyt koko yhteiskunnalle kuten myös mahdolliset haitat ja riskit sekä erikseen tämän kommentin perusteella eron julkisten ja yksityisten investointien välillä.

Hyvä idea?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #12

Pelkään pahoin, että Laurin fakta-argumentit eivät yllä höpö-höpö-hohhoijaa-olet-pihalla -tasoa pidemmälle. Lukekaa Guggenheimin myyntikirje -argumenttikin on vähän kuin kehotus uskoa keisarin uusien vaatteiden kauppaajien myyntipuheita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #15

Ilmeisesti et sinäkään tajua, mistä yhteiskunnallisissa Investoinneissa on kyse.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #16

Varmastikaan emme. Älä jätä meitä pimeyteen, vaan valaise meitä, oi Lauri!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juha-Matilla on hyviä kysymyksiä ja huomioita, joita soisi monen Guggenin puolustajankin lukevan. Lopussa olevan linkin kannattaisi myöskin lukea, jotta realismia tulisi tämänkin hankkeen kohdalla tarpeeksi huomioon otetuksi.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hyvin harvoin pääsee sellaista herkkua nykyään maistelemaan että saa suositella ja jakaa kokoomuslaisen kirjoitusta, mutta tällä lähtee! Nyt on hyvä ja asiallinen kirjoitus. Toivotan vähintäänkin kohtuullista vaalimenestystä! ;)

Sanoisin myös, että kaikkia Guggenheim-hankkeen vaikutuksia pitäisi verrata siihen, että tontti normaalisti jalostettaisiin markkinoille. Sitten voidaan tehdä arvovalintoja, millaisia museoita ym. kaupunkiin halutaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kirjoitus on nollan arvoinen, koska investoinnin yhteiskunnalliset hyödyt on jätetty pois. Löytyvät säätiön muistiosta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Minulla olisi täällä yhteiskunnalle taatusti kannattava investointi. Jos iloinen veronmaksaja maksaa minulle uuden talon merinäköalalla, yhteiskunnalle koituu tuhansien työpaikkojen ja miljardien verotulojen yhteiskunnalliset hyödyt.

Muistio on Gröhn tulossa, joten turha epäillä hankkeen kannattavuutta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #17

Itsehän tarvitsen moottoritien tosta ulko-ovelta lähimpään mäkkäriin, säästettävät minuutit tuottavat miljarditulot valtiolle ja taiteelle ja tieteelle ja oravien pesinnälle.

Muistio tulee pian.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Mielestäni guggiksen taideteokset pitäisi sijoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman transittunneliin. Aasialaiset turistit voisivat vaivatta ihailla töherryksiä siirtyessään Euroopan jatkolennolle. Toimintakulut voisi kattaa korotetuista lentokenttämaksuista.

Tästä valmistuu muistio lähiaikoina.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja Vastaus kommenttiin #22

Paras ja realistisin ehdotus tämän keskustelun tiimoilta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lauri, olisi mukava lukea sinulta blogi, jossa tuot esille kaikki hyvät puolet Guggenista. Nyt sinä vain ammut kaikki alas, mutta et tuo mitään uutta hyvää ja vakuuttavaa asiaa tilalle. Vetoat vain Tukisäätiön ja puoltajien kehuihin, mutta kun niitä juuri tässä arvostellaan huonoiksi.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

LG: "Kirjoitus on nollan arvoinen, koska investoinnin yhteiskunnalliset hyödyt on jätetty pois. Löytyvät säätiön muistiosta."

Lauriseni,

vaikka tämä blogiteksti on kokoomuslaisen laatima, se on siitä huolimatta erinomainen - kirjoittaja puuttuu olennaisiin, keskeisiin kysmyksiin, joihin jokaisen, ja nyt ennen muuta Helsingin kaupunginhallituksen jäsenten, on syytä työnantajiensa eli Helsingin asukkaiden edun vuoksi perehtyä, ennen illan päätöksiä. Myös koko maan veronmaksajia ajatellen tämä on tärkeää, sillä se vaara on olemassa, että tähän Guggenheimin museoon eli Kankkulan kaivoon upotetaan koko valtakunnasta kerättyjä verovaroja. Varat taas ovat rajalliset ja varsinkin tällaisellä momentilla = tähän pantu raha on pois jostakin toisesta ja tähänastisen tietämyksen perusteella jostakin tuiki tärkeämmästä.

Muistiosta löytyy, luonnollisesti. Muistutan sinua siitä tosiasiasta, että säätiö ja sen muistio eivät ole asiassa jäävittömiä lähteitä.

PS Lue, ks. yllä, useamman viisaan kommentoijan vastaus kommenttiisi. Muistioita on tulossa ja sinuna olisin kiitollinen jokaisesta niistä, eritoten jos eivät veloita sinua muistioistaan, käyttämästään työajasta ja materiaaleista. Näiden muistioiden laatijat, toisin kuin säätiö, ovat asiassa yhteisen edun ja järjen äänen asialla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yrjö Sotamaan mielestä Guggenheimin museo olisi voitto kaikille:

http://www.hs.fi/mielipide/a1479613553707?jako=1d0...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Olisikohan se oikein sellainen kultamuna?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sotamaa HS:ssä. "Korkeatasoisten taidenäyttelyiden kasvava määrä lisäisi varmasti helsinkiläisten ja laajemminkin suomalaisten kiinnostusta taiteeseen. Tämä rikastuttaisi Helsingin kulttuurielämää ja erityisesti ihmisten omaa elämää. Panostukset taiteeseen olisivat myös panostuksia tulevaisuuteen..."

Nämä ovat tietysti näitä optimistin mietteitä Guggenheimistä ja sen jo monen mielestä vähän vanhahtavan brändin voimasta herättää kansaa taiteen ääreen. Mielipiteitä riittää molempiin suuntiin, mutta nähtävästi osa ihmisistä ei usko suomalaisten omaan kykyyn tehdä korkeatasoinen ja kiinnostava taidelaitos ihan omin avuin. "Panostus tulevaisuuteen" pitäisi olla meidän omissa käsissämme, jolloin myös itse pystyisimme siihen eniten vaikuttamaan.

Miksi emme me itse pystyisi paljon parempaan ja monipuolisempaan taiteen ja kulttuurin esittelyyn? Ei siihen tarvita amerikkalaisten jo nykyään vähän vanhahtavan leiman saanutta brändiä.
Esimerkkejä on jo liiankin kanssa suurista ja meitä merkittävimmistä kaupungeista, jotka jo ovat itse aikaisemmin Guggenin tarjoukset hylänneet? Nyt on jo meillekin alennuksia alkuperäisestä hinnasta annettu, johon meidän sinisilmäiset suomalaiset näyttävät liiankin innostuneesti takertuvan... Malttia hyvät päättäjät!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Taiteen vanhahtava brändi" gohheluhoijsa!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Aina voi löytää omaa näkökulmaa vahvistavan mielipiteen:-)

Siinä yläpuolellahan oli selkeästi kriittisempi näkemys samasta asiasta:
http://www.hs.fi/paivanlehti/21112016/a1479613484119

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Minulle riittää Guggenheimin vastustamiseen jo se, että Jussi Kekkosen Milttonlobbarilafka ajaa tätä voimakkaasti. Käsitykseni mukaan Miltton näistä suomalaisista lobbarifirmoista se, joka sopivasta hinnasta perustelee mustankin valkoiseksi ja päinvastoin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Maan tapaan” kuuluu, että kustannukset ovat lähteneet yleensä käsistä julkisissa hankinnoissa. Tuskinpa Guggenheim olisi tästä poikkeus. Viimeisin esimerkki on tämä länsimetrohanke. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi länsimetrohankeen hinnalla 452 miljoonaa euroa vuonna 2006. Viimeisin tieto kokonaiskustannuksista on 1186 miljoonaa euroa. ”Kallion laskuopin” mukaan hinta on noussut alkuperäisestä 162,3 %. On siinä prosentteja! Käsitykseni mukaan tällainen omalaatuinen ”touhuilu” on mahdollista läntisistä demokratioista vain Suomessa.
Tämä vaara on ilmiselvästi olemassa myös tässä hankkeessa. Kun hanke on saatu rakennusvaiheeseen, sitä ei pysäytä enää mikään. Paraatipaikalle ei jätetä keskeneräistä rakennuskompleksia, maksoi, mitä maksoi. Tämä yksinkertainen tosiasia olisi nyt ”paljon vartijoiden” hyvää pitää mielessä. On syytä varautua lisärahoitukseen, mikäli päädytään hankkeen hyväksymiseen.
Toinen tosiasia on se, että näin pienessä kaupungissa kaksi modernin taiteen museota on liikaa. Guggenheim tulisi syömään takuuvarmasti Kiesman kannattavuutta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhainene analogia. Toiselsekseen yksi moduleista voidaan jättää rakentamatta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ja värihän muuttuu ajan myötä hopeaiseksi ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin väärässä. Gallerioiden määrän lisääntyminen lisää kaikissa käyntiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin väärässä. Gallerioiden/museoiden määrän lisääntyminen lisää kaikissa käyntiä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Rakennus on uniikki, niinpä riski rakennuskustannusten ylittymisestä on todellinen. Myös maailmalla käy samoin.

Guggenheim kannattaisi aloittaa olemassa olevassa talossa ja katsoa miten se siellä käynnistyy. Jos lyö tulta alle, voi miettiä uutta taloa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kokoomuslaiset poliitikot eivät perinteisesti tajua mitään taloudesta. Nytkin kannattavat museota. Onneksi Minna auttaa!

Helsinkiä vedetään höplästä. Guggenheimin edessä ollaan polvillaan, kun ameriikkalainen museo nyy jorkista on suvainnut ilmaista kiinnostustaan vähäpätöiseen Helsinkiin. Jos oikein nöyrästi pyydämme anteeksi kaikkea, he ehkä suvaitsevat perustaa museon meidän maille meidän rahoilla. Komiaa!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Rohkenen epäollä, että et ymmärrä, miten yritysten investoinnit ja julkiset investoinnit eroavat toisistaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Se sinulle sallittakoon. Mielenkiintoista, että tuon kommentin perusteella noin päättelit. Rohkenen epäillä, ettet ymmärrä miten ymmärrän, miten yritysten ja julkisen sektorin investoinnit eroavat toisistaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #43

Kysehän ei ole "perinteisestä taloudesta" , niinkuin harhaisesti kirjoitit ...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Faktaa julkisesta rakentamisesta:

”Mäntyniemen alkuperäinen kustannusarvio oli 15 miljoonaa markkaa (2,5 M€). Lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin 14-kertaisiksi, ja rakennuksen hinnaksi tuli noin 210 miljoonaa markkaa (35,3 M€), josta sisustuksen osuus oli noin kymmenesosa. Näin tapahtui siitä huolimatta, että alkuperäisestä suunnitelmasta karsittiin ikkunoita ja luonnonkiveä. Rakennuskustannukset herättivät kiihkeän julkisen keskustelun; vähemmälle huomiolle jäi, että samaan aikaan valmistunut Suomen Kansallisoopperan uusi toimitalo Töölönlahden rannassa tuli maksamaan kaikkiaan 780 miljoonaa markkaa (131,1 M€) eli lähes nelinkertaisesti Mäntyniemeen verrattuna” (lähde: Wikipedia).

Tätä taustaa vasten tuskinpa Guggenheimista tulisi poikkeus. Kysymys on eräänlaisesta ”kansantaudista”.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Siis on surullista, että jokainen ei näe mitä sokea Reettakin näkee: Guggenheim on lobbareiden toimesta tehty niin herkulliseksi ja houkuttelevaksi kuin suinkin pystytään, jotta päätöksentekijät nielevät mahdollisuuden ja tekevät myönteisen päätöksen.

On kristallinkirkasta että kustannukset ovat tappiin asti viritetty mitä optimismiin tulee. Näin valtaa käytetään. Päätöksen jälkeen on sitten turha murehtia ja kukaan ei muista enää 4 vuoden päästä että pitivätkö nämä paikkansa vai ei. Päättäjät sanovat että tekivät päätöksen parhaan mahdollisen tiedon valossa.

Ei näissä hankkeissa turhaan lobbarifirmoille makseta hurjia summia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jälleen yksi, joka ei tajua, mitä eroa on yrityksen investoinnilla ja yhteiskunnallisella investoinnilla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Sorry Lauri, ehkä olen, ehkä en. Sinun kantasi on tullut selväksi. Kirjaan muistioon että samaa settiä oli ylen foorumilla jo 16 sitten.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Lauri, Minna otti kantaa jo kirjoituksessaan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Toimituksen poiminnat