Tuottaako Fimea ministeriölle väärää tietoa?

Lääkkeiden vähittäismyyntihinta määräytyy lääketaksa-asetuksessa määritellyn laskentakaavan mukaan. Apteekkariliitto on lobbaustyössään vuosien ajan luonut virheellistä mielikuvaa lääkemyynnin heikosta kannattavuudesta ja saanut aikaan muutoksia hinnoittelukäytäntöön. Hinnoitteluohjeen mukaan ostohinta kerrotaan asetuksessa säädetyllä kertoimella ja päälle lisätään kiinteä reseptin toimitusmaksu. Laskentakaava on teknisesti entisellään, mutta kertoimen ja kiinteän osan painotusta on muutettu dramaattisesti.

Kelan tiedotteen mukaan uuden 2014 voimaan tulleen asetuksen seurauksena kalliimpien (yli 41 euroa maksavien) reseptilääkkeiden hintoja laskettiin ja toisaalta sitä halvempien lääkkeiden hintoja nostettiin. Olennaista tässä uudistuksessa kuitenkin oli, että samalla reseptin toimitusmaksu lähes kuusinkertaistettiin. Asiakkaat maksavat nyt jokaisesta reseptiasioinnistaan 2,39 € per asiointikerta (2,17 € + 10 % alv) aikaisemman 0,39 euron asemesta. Tästä koitui yli sadan miljoonan euron vuotuinen tulonsiirto apteekkareille ja merkittävä lisäys myyntikatteeseen.

Hinnoittelukäytännön muutoksessa toteutui Apteekkariliiton tavoite ”vähennetää lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta”. Kuulostaa viattomalta, mutta käytännössä apteekkitoiminnan kannattavuutta rahoitettiin asiakkaiden maksuosuutta nostamalla. Toimitusmaksu voi olla jopa yli 33% ovh-hinnasta. Reseptin toimitusmaksu kurittaa asiakkaita ja lihottaa apteekin tulosta.

Kun kirjoitin kirjaani “Apteekkireformi”, niin kiinnitin huomiota uudistuksen epäkohtiin ja kysyin asiaa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Minulle vastattiin, että lääketaksa-asetuksen muutos oli hyvin onnistunut uudistus. Se ei heidän mukaansa lisännyt kansalaisten lääkekuluja. He myös vakuuttivat, ettei siitä aiheutunut erityistä hyötyä apteekkareille. Muutoksen vaikutukset olivat ministeriön edustajan mukaan “kustannusneutraalit”.

 

Oman näkemykseni mukaan muutos oli ollut kansalaisten lääkemenoja nostava ja apteekkareiden tuottoja lisäävä. Samaan arvioon ovat päätyneet THL:n tutkijat Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. He sanovat Helsingin Sanomissa 11.5.2015 seuraavaa:

“Selvityksemme perusteella vuoden 2014 lääketaksauudistus on yhä lisännyt lääkkeisiin käytettyä rahamäärää ja parantanut lääkkeiden vähittäismyynnin kannattavuutta.”

Edelleen tivasin perusteluita ministeriön näkemyksiin ja minulle kerrottiin, että Fimea on tehnyt selvityksen lääketaksan uudistamisen vaikutuksista ja että käsitykset perustuvat tuohon selvitysraporttiin.

 

Lääketaksamuutoksen vaikutusarvion tekemisessä on epäselvyyksiä

Monen pyynnön jälkeen sain käsiini Fimean tekemän selvityksen: ”Lääketaksan uudistaminen vosina 2011-2014. Mitä suunniteltiin? Mitä tapahtui?”

Käsitykseni mukaan Fimean selvitys ei täytä objektiivisen analyysin kriteereitä eikä siinä ole riittävästi luotettavaa dataa johtopäätösten tekemistä varten. Tässä muutama huomioni:

  • Raportissa todetaan, että ”yhteenveto perustuun N.N.:n tekemään yhteenvetoon sekä Suomen Apteekkariliiton (diat 13-14) ja Yliopiston Apteekin (dia 15) toimittamiin näkemyksiin. Asiasta pidettiin Fimean, Sallin ja Ya:n kanssa palaveri 27.1.2016.” (Sal = Suomen Apteekkariliitto, Ya = Yliopiston apteekki)
    Kyseessä olikin siis yhteenveto, eikä huolellinen analyysi tilanteesta, kuin olin STM:n vastuuhenkilön kertomana ymmärtänyt.
  • Taksauudistuksen vaikutukset on kuvattu yhteenvedon sivuilla 13, 14 ja 15. Kävi ilmi, että Fimea ei ollutkaan itse tutkinut asiaa tai arvioinut muutoksen vaikutusta. Se oli vain kysynyt lopputuloksia asianosaisilta ja liittänyt saamansa tiedon kritiikittä raporttiin.
  • Apteekkariliiton raporttiin toimittamista sivuista ilmenee, että kysyttyä vaikutusta on heidän toimestaan arvioitu vain 360 apteekin myyntitilastojen mukaan (miksi ei kaikkien 816 apteekin tilanteen mukaan?). Selvityksestä ei käy ilmi, miten edustava otos apteekkeja tuo 360 joukko on. Selvityksestä ei käy ilmi mitään kokoluokka- tai muita yksilöintitietoja ”tutkittujen” apteekkien osalta. Myöskään mitään selvitystä laskentaperusteista ei käy ilmi. Tiedot ovat käyttökelvottomia tästä johtuen.

    Johtopäätöksenä esitetään kuitenkin: ”Tämän perusteella uudistuksen kokonaisvaikutus yksityisten apteekkien osalta oli kustannusneutraali.” Seuraavalla sivulla lukijalle kyllä kerrotaan, että apteekkikohtaiset erot olivat suuria.

  • Huolestuttavaa on, että mielestäni täysin vajain tiedoin ja kritiikittömästi päädytään johtopäätökseen, jota esitellään ministeriölle ja muille päättäjille tutkittuna faktana.
  • Yliopiston apteekin toimittamat tiedot muutoksen vaikutuksista oli julistettu salaisiksi. Näin ollen emme tiedä, mikä vaikutus taksamuutoksella oli Yliopiston apteekin toimintaan. Se kuitenkin edustaa volyymiltään noin 100 keskikokoista yksityistä apteekkia, joten tieto on olennainen.

Tiedon salaaminen

Yliopiston apteekkia koskevan osuuden salaaminen oli mielestäni tehty väärin perustein ja vaadin siihen oikaisua. Siihen ei suostuttu, vaan Fimean lakimies kehotti minua nostamaan asiasta oikeusjutun. On varsin erikoista, että Yliopiston Apteekin tulostiedot ovat salaisempia kuin yksityisten apteekkien. On myös erikoista, että julkisen lakimuutoksen vaikutusarvio on salainen tieto. Demokratian kannalta olisi toivottavaa, että viranomaisten kanssa olisi mahdollista jutella vaikeistakin asioista myös muualla kuin oikeussalissa.

Raportin hälyyttävin anti oli kuitenkin sen sivulla 16. Siellä todettiin Fimean eli valvovan viranomaisen toimesta seuraavasti. ”Uudistuksen vaikutukset sairausvakuutuksen korvausmenoihin ja potilaiden lääkekustannuksiin: Tietoa ei tällä hetkellä saatavilla. Edellyttää Kelan simulointia.”

 

Tiedon taso on järkyttävän huono

Tiedon taso on järkyttävän huono, jos tällaisen selvityksen pohjalta kuvitellaan lääketaksauudistuksen toteutuneen onnistuneesti. Fimean olisi pitänyt ehdottomasti selvittää uudistuksen vaikutukset kuluttajille ja Kela-korvauksiin. Fimean olisi myös pitänyt ehdottomasti tuottaa apteekkikohtainen analyysi omin voimin.

Raportin taso ei yllätä, koska uudistuksenkin päätavoitteena oli varmistaa apteekkareiden tulotason säilyminen eli kustannusneutraali lopputulos. Huoli kuluttajien lääkemenojen kasvusta ei ollut lainsäätäjän eikä valvojan agendalla.

 

Vaikutus kuluttajille olisi ollut helposti selvitettävissä ainakin karkealla tasolla sen sijaan, että sitä ei selvitetty lainkaan

Lääkkeiden tukkuhintainen kokonaismyynti jaoteltuna lääketaksataulukon mukaisiin hintaryhmiin löytyy helposti. Tilastoista selviää, että esimerkiksi vuonna 2007 myydyistä lääkepakkauksista 70 % kuului hintaryhmään alle 9,26 €. Ja 24 % kuului hintaryhmään 9,26 – 46,25 €.  Fimea olisi voinut, ja sen olisi pitänyt selvittää viimeisin tieto, mutta tästä vanhastakin tilastosta käy ilmi, että reilusti yli 90 % myydyistä lääkepakkauksista kuuluu ryhmään ”halvemmat lääkkeet” eli juuri ne lääkkeet, joiden hintaa nostettiin lääketaksa-asetuksen uudistamisen yhteydessä.

On siis aivan selvää, että valtaosalla kuluttajista lääkemenot kasvoivat uudistuksen johdosta. Oma arvaukseni on, että ainakin 85 %:lla kuluttajia lääkemenot kasvoivat. On vastuutonta jättää kuluttajavaikutukset tutkimatta ja julkistaa tieto, että ”uudistus oli onnistunut".

 

Mielestäni Fimean selvitys lääketaksa-asetuksen toteutumisesta ja vaikutuksista ei ole riittävän korkeatasoinen. Lisäksi selvityksen puutteellisuus olisi pitänyt havaita ministeriössä. Käsitykseni mukaan on mahdollista, että osapuolet ovat tuottaneet jopa tarkoitushakuisesti väärää tietoa. Väärän tiedon vaikutus oli apteekkareille positiivinen, kuluttajille ja veronmaksajille negatiivinen. Osapulten motiivia voi vain spekuloida. Hyvä hallinto ei tässä ainakaan toteudu.

Todettakoon, että yritin useita kertoja sopia tapaamista Fimean ylijohtajan kanssa, mutta viikkojen odotuksesta huolimatta edes ehdotusta tapaamisajaksi ei heiltä löytynyt. Tästä johtuen en voinut liittää syyskuussa ilmestyneeseen kirjaani enkä tähän blogiinkaan Fimean kommenttia edellä kuvattuun tapahtumaketjuun.

***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

MinnaIsoaho
Helsinki

Innovator, developer, business builder, executive advisor, board professional and writer.
minna@isoaho.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu