*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Yrittäjät eivät kelpaa S-Pankin asiakkaiksi

 

Mielestäni S-ryhmä on tehnyt ja tekee merkittävää työtä suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja pystyssä pitämiseksi. Yli vuosisataisen historiansa aikana se on tuonut hyviä palveluita kaikkien ulottuville ja ollut tärkeä osa hyvinvoinnin rakentajana.

Osuustoiminnan tärkein kilpailukyky on arvojohtaminen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu vahvasti se, että osuuskunnat osallistuvat yhteisönsä kehittämiseen. Eettisiin arvoihin kuuluu rehellisyys ja yhteiskunnallinen vastuu.

Osuustoiminnan on tietenkin oltava voitollista, jotta se on kestävällä pohjalla. Sen ei kuitenkaan tarvitse saavuttaa suurinta mahdollista voittoa, vaan ideana on pitää tasapaino hyvän liiketoiminnan ja ympäröivän yhteisön saaman hyödyn välillä. Sen ei myöskään kuulu tavoitella voittoa hinnalla millä hyvänsä. Jos se unohtaa yhteiskunnallisen vastuunsa, se voi irrottautua osuustoiminnallisilta juuriltaan ja listautua vaikka pörssiin.

 

ARVOJOHTAMISESTA LIPSUTAAN S-RYHMÄSSÄ

Nyt on merkkejä siitä, että arvojohtamisesta lipsutaan S-ryhmässä, sillä yhteiskunnallinen vastuu nöyrtyy markkinahulinan edessä. S-Pankki perustettiin vuonna 2006 säästökassatoiminnan jatkajaksi ja vaikka se toimii omana yhtiönään, on sillä hyvin tiukka kytkös osuustoimintaan. Aluksi oli ymmärrettävää, että S-Pankin asiakkaiksi otettiin vain yksityishenkilöitä, mutta myöhemmin toiminta on laajentunut ja asiakkaiksi otetaan nykyään myös yrityksiä.

Mutta ei ihan kaikkia. Itse asiassa yli 90 % suomalaisista yrityksistä on sellaisia, joita S-Pankki ei kelpuuta asiakkaikseen. Otin pankkiin yhteyttä avatakseni yritykselleni tilin, mutta huomasin sen olevan mahdotonta. Minulle kerrottiin, että asiakkaiksi pääsevät vain sellaiset yritykset, joiden liikevaihto on yli 0,5 miljoonaa euroa.

Suomessa on 284.000 yritystä. Näistä 90 % on 1-4 henkilöä työllistäviä minimikroyrityksiä. Tämä joukko kasvaa koko ajan ja juuri näihin yrityksiin on jo vuosikausien ajan syntynyt uusia työpaikkoja. S-Pankin asiakkaakseen kelpuuttamat suuret yritykset puolestaan irtisanovat minkä ehtivät.

Minimikroyrityksissä liikevaihto jää usein alle vaaditun puolen miljoonan euron, mutta nämä yritykset tekevät tärkeää työtä yhteiskunnan rakentajina. Onkin aika outoa, ettei niille ole tilaa S-Pankissa. Jotenkin tuntuisi luonnolliselta, että vaikkapa yksinyrittäjä, joka on tyytyväinen asiakasomistaja, voisi hoitaa myös yrityksensä asiat luotettavana pitämänsä pankin kautta. Mutta ei onnistu.

 

PIENET YRITYKSET EIVÄT KELPAA ASIAKKAIKSI

Kysyin perusteluja tälle ilmeisen strategiselle päätökselle, mutta niitä ei kerrottu. Asiakaspalvelijoilla ei ollut työkaluja antaa asiasta lisäinfoa. Ei ihme, sillä vastaushan on oikeasti, että S-Pankki ei pidä näitä pieniä yrityksiä riittävän hyvinä asiakkaina. Ja koska arvojohtamisessa on lipsuttu ja voittoa tahkotaan hinnalla millä hyvänsä, on tähän tilanteeseen jouduttu. (Hassua on se, että asiakaskriteeriksi valittu tunnusluku, liikevaihto, ei kerro mitään yrityksen kannattavuudesta tai menestyksestä.)

S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula kertoo Twitter-tilillään, että S-Pankin tavoitteena on rakentaa Suomen paras digitaalinen palvelukokemus ja tuottaa ylivoimaista helppoutta ja hyötyä. Tästä helppoudesta ja hyödystä olisin itsekin halunnut päästä osalliseksi ja sen vuoksi kysyin häneltä ”Miksi S-Pankki ei ota pienyrityksiä asiakkaiksi? Miksi liikevaihdon on oltava >0,5 milj.euroa, jotta voi avata tilin?”

Ensin Ylihurula tyytyi vain peukuttamaan kysymystäni ehkä ajatellen, että unohtaisin sen. Toistin kysymyksen pari kertaa ja lopulta sain häneltä seuraavan vastauksen:

”Kiitos kysymästä. S-Pankin palvelut pääasiassa S-ryhmän asiakasomistajille. 3 milj. henkilöasiakasta, resurssit, potentiaali siinä.”

Mitä ihmettä. Vastuullisesta johtamisesta lipsutaan yhä enemmän. Ei vastata kysymykseen, vaan selitellään jotain ihan muuta. Totta kai tiedän, että pääpaino on asiakasomistajien palvelemisessa. Sitä en kysynyt. Tiesin, että pankilla on myös yritysasiakkaita ja kysyin, miksi pienet yritykset eivät kelpaa asiakkaiksi.

Odotan edelleen vastausta esittämääni kysymykseen.

 

VASTUULLINEN TOIMINTA ON HARVINAISTA

Vastausta odotellessa voi vielä pohtia asian laajempaa yhteiskunnallista merkitystä: On kovin yleistä, että oman työn tuloksista ei kanneta vastuuta. On myös kovin yleistä, että esitettyihin kysymyksiin ei vastata ja jos vastataan, niin puhutaan asian vierestä.

Vastuullisella johtajalla on pokkaa kertoa perustelut päätöksilleen. Päätökset voivat olla hyvinkin radikaaleja ja sellaisia, että ne eivät kaikkia miellytä, mutta ne on perusteltava.

Jokaisella on vastuu työstään. Viime päivinä on luettu taksinkuljettajasta, joka ei kertonut kuljetustilanteessa tapahtuneesta haaverista. Lopputuloksena vakavia terveydellisiä haittoja kuljetettavalle. Olemme kuulleet myös ministeriön rahanjakopäätöksestä, jonka taustoista annettiin kansalaisille selvästi väärä mielikuva. Ja tässä blogissa on kerrottu asiakaslinjauksesta, jota ei haluta perustella.

Vastaavia esimerkkejä on runsaasti. Ei ihme, että Suomea ei saada jaloilleen. Ainakin itse pyrin tunnistamaan vastuuttoman johtamisen ja vastuuttoman toiminnan tilanteita ja teen ne näkyviksi. Jokaisen on kannettava työhönsä liittyvä vastuu.

 

TAKAISIN S-RYHMÄÄN

1990-luvun alussa S-ryhmä oli taloudellisessa ahdingossa ja uhkana oli toiminnan alasajo. Kriisin keskellä palattiin osuustoiminnan perimmäisten arvojen äärelle ja saatiin toiminta pelastettua.

S-Pankki Oy on osuuskauppojen, SOK:n ja LähiTapiolan omistama kauppapankki. Sillä on luonnollisestikin hallitus, joka tekee yhtiötä koskevat päätökset. Hallituksen jäsenet vastaavat niin strategisista asiakaslinjauksista kuin operatiivisesta tuloksesta.

Kun toimitaan osuuskauppaperheessä, niin ideologian mukaisesti strategista ohjausvaltaa on kuitenkin myös asiakasomistajilla. Osuustoiminnan luonteeseen kuuluu se, että jäsenet päättävät toiminnan suunnasta. On mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi osuuskauppojen vaaleilla valitut edustajistot työtänsä tekevät. Vaikuttavatko he omistajastrategisilla linjauksillaan siihen, miten S-Pankki toimii, vai nyökyttelevätkö he leimasimen roolissa pankin tuloskatsauksille? Miettivätkö he osuustoiminnan arvopohjaa ja testaavatko he toiminnan todellisuutta näitä arvoja vastaan?

***

Aikaisempi kirjoitukseni osuustoimintaan liittyen: osuustoiminta ei ole myytävänä

#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Todella arvokas blogi, joka jälleen avartaa pienyrittäjien asemaa Suomessa.

Tiesitkö, että S-Ryhmä vaikuttaa, myös Suomen Yrittäjä ry:ssä, jonka toiminnan pienyrittäjät rahoittavat?

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220888-p...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Samat tavoitteet S-pankilla on kuin liikepankeilla. Ei siinä asiaksomistajuus tai osuutoiminta-aate paina sen enempää. Puhdasta liiketoimintaa. Sijoittaminen käy tosi mukavasti kauppareissun yhteydessä.

Laajeneminen rahasto- sijoitus ja oasakemarkkinoilla alkoi vuonna 2013. S-Pankki teki esisopimuksen FIM-konsernin osake-enemmistön ostamisesta. Ensivaiheessa S-Pankki ostaa 51 % FIM-konsernin osakekannasta ja loput 49 % yhteisesti sovittujen ehtojen puitteissa vuoden 2016 alkupuolella. Kaupan myötä S-Pankin tuotevalikoima laajenee rahastosäästämiseen ja varainhoitoon. Listautumiseen pörssiin ei kai ole enää pitkä matka.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Oonkohan minä pikkuyrittäjän päässyt luikahtamaan sisälle, kun oli alunperin tili Tapiolassa ja nyt siis S-pankissa.

Niin ja liikevaihtoni ei todellakaan ole yli 0.5 miljoonaa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Et ole ainoa, minäkin tiedän yhden yksinyrittäjän jonka palvelua käytin aivan hiljattain. Eikä hänen liikevaihtonsa takuulla ylitä puolta miljoonaa. Onkohan avauksessa kerrottu kaikki oikein?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minullakin oli yrittäjänä tili S-pankissa, kunnes sen lakkautin samalla kun palautin Eskortin vastalauseena TuuliWatin puuhille. Suosittelen samaa kaikille muillekin.

Mutta puhutaanko nyt edellä yritystileistä vai yrittäjän henkilökohtaisesti avaamista tileistä?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Porvarikolhoosi on laajentunut Suomesta kerätyllä pääomalla Venäjälle ja Balttiaan, paljonkohan sieltä on kotiutettu "omistajajäsenille"?

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Kyllä avaus on aivan oikein kirjoitettu. Yritykselle, jonka. Liikevaihto on alle 0,5 milj. Euroa, ei voi avata tiliä.S-Pankkiin. Tämä käy selvästi ilmi pankin omilta nettisivuilta.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Näin varmaan on käynyt. Tällä hetkellä pienyrittäjä ei pääse S-Pankin asiakkaaksi. Ehdot löytyvät pankin omilta nettisivuilta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuusamon Osuuskauppahan oli tienavaaja Atlaspankille,otti talletuksia vastaan sääntöjenvastaisesti ja tuomion saivat tallettajat, mutta Osuukunnnán johto selvisi ilman tuomioita.

Osuukunta Hankkija muutettiin osakeyhtiöksi ja näin pelastettiin osuuskunnajäsenet maksamasta Hankkijanvelkoja.
Samoin pelastettiin Säästöpankkien tallettajat jotka saivat 15 % vuotuista korkoa talletuksilleen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Luulisi olevan niin päin, ettei suuryritykset pääsisi asiakkaiksi S-pankkiin. Eihän sieltä alunperin saanut edes suurempia lainoja.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Kyllä blogisti kertoo asian niin kuin se oikeasti on. Omakohtainen kokemukseni perustuu 2 viikkoa sitten koettuun pankin kieltaytymiseen.

Tosin en ole kyllä blogistin kanssa samaa mieltä tuosta kauppa toiminnasta. Kyllä meillä päin puhutaan jo S-Mafiasta, jonka moraali on menestyksen myötä romahtanut. Nyt tehdään vain rahaa keinoja kaihtamatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset