Minna Isoaho

Kansanedustajajille tehdyn kyselyn mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä

  • Apteekkikyselyn tulokset
    Apteekkikyselyn tulokset

 

Apteekkitoimialan vapautuskeskustelu on ollut tunteita herättävä puheenaihe jo useiden kuukausien ajan. Viime viikolla järjestetyssä Suomi Areenan Apteekkipaneelissa keskustelu kuumeni uudelle tasolle: Apteekkariliiton varapuheenjohtaja ei kestänyt kuulla toimialaa koskevaa kritiikkiä, vaan suojautui muiden puheilta sateenvarjon avulla ja turvautui alatyyliin omissa kommenteissaan.

Apteekkariliitto on apteekkareiden edunvalvoja ja se on uuden tilanteen edessä, kun vapautusvaatimukset eivät ota laantuakseen. Toimialan käytäntöjen uudistamista on vaadittu tasaisin väliajoin useiden vuosikymmenten aikana, mutta koskaan siinä ei ole onnistuttu. Perinteisesti keskustelu on kerta toisensa jälkeen tyrehtynyt siihen, että toimialalta on väitetty lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden edellyttävän täsmälleen sitä toimintamallia, jota parhaillaan noudatetaan. Ja päättäjät ovat uskoneet. Valvottavasta on tullut valvoja, joka kertoo päättäjille oikeat vastaukset.

Apteekkitoiminnan rakenteiden uudistaminen on kiinni poliittisesta päätöksenteosta. Eduskunnalla ja hallituksella on siinä merkittävä rooli, sillä kansanedustajat päättävät lainsäädännöstä ja ministeriöiden virkamiehille annetaan poliittista ohjausta ministereiden toimesta. Apteekkialan lobbauskoneisto on tähän asti onnistunut estämään apteekkilupakäytännön uudistamisen. Se on myös onnistunut ohjaamaan lainsäädäntöön vietyjä hinnoittelukäytäntöjä haluamallaan tavalla. Mutta mikä on tilanne nyt?

Viikonlopun aikana tein kansanedustajille kyselyn, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään muutamiin apteekkialan vapautuskeskustelussa esille tulleisiin kysymyksiin. 29 kansanedustajaa vastasi, joten vastausaktiivisuus oli 15 %. On selvää, että tulosten perusteella ei voida tehdä kattavaa yleistystä, mutta mielenkiintoisia tulokset kyllä ovat. Lisäksi ne osoittavat, että ajattelutavan muutos on tapahtunut.

Kyselyssä oli yksi avoin kysymys ja kahdeksan väittämää, joihin kysyttiin vastaajan mielipidettä asteikolla 1-5. Alle 3,0 oleva vastaus tarkoitti henkilön olleen väittämän kanssa eri mieltä. 3,0 – 5,0 välille annettu vastaus kertoi, että henkilö oli väittämän kanssa samaa mieltä. Oheisena vastausten tulkintaohje:

1,0 – 1,9              täysin eri mieltä

2,0 – 2,9              jonkin verran eri mieltä

3,0 – 3,9              jonkin verran samaa mieltä

4,0 – 5,0              erittäin paljon samaa mieltä.

Tulokset on esitetty liitteenä olevassa kuvassa. Seuraavissa kappaleissa tulokset on avattu sanallisesti.

 

APTEEKKIEN MÄÄRÄÄ VOITAISIIN KANSANEDUSTAJIEN MIELESTÄ LISÄTÄ

Apteekkien vapautuskeskustelussa on periaatteessa kolme pääteemaa, joita kyselytutkimuksessakin käsiteltiin:

  1. Apteekkien määrä ja apteekkilupakäytäntö
  2. Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen
  3. Hinnoittelu.

Nämä teemat menevät usein keskustelussa sekaisin: Samaan aikaan puhutaan apteekkien lukumäärän sääntelystä luopumisesta ja lääkkeiden myynnin sallimisesta päivittäistavarakaupoissa. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Määräsääntelyssä on kyse  apteekkien lukumäärästä ja apteekkiluvan päätöksentekomekanismeista. Sitten, kun keskustellaan pitäisikö sallia itsehoitolääkkeiden, tai jopa reseptilääkkeiden, myynti apteekkien ulkopuolella (vaikkapa marketeissa), puhutaan muutoksista jotka edellyttävät lääketurvallisuuskysymysten ratkaisua uudessa toimintaympäristössä. Olemassa olevien apteekkien toimintaan ei tällä muutoksella olisi toiminnallista vaikutusta. Kilpailu toki lisääntyisi. Sitten niihin tuloksiin:

 

Kansanedustajien vastausten perusteella lääkkeiden hintoja pidetään Suomessa liian korkeina. Vastaajien mielestä apteekkien määrää voitaisiin lisätä. Vastausten perusteella kansanedustajat myös uskovat, että apteekkien määrän lisääminen johtaisi kuluttajaa hyödyttävään kilpailun lisäämiseen. Tulokset:

  • Apteekkien määrää voitaisiin lisätä, kunhan samalla pidetään huoli toiminnan laadusta ja lääketurvallisuudesta: 3,8
  • Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa liian korkeat: 3,7
  • Apteekkien määrää lisäämällä voitaisiin lisätä alalle kilpailua, josta kuluttaja hyötyy: 3,5.

 

ITSEHOITOLÄÄKKEITÄ VOITAISIIN MYYDÄ PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA

Apteekkien määräsääntelyn purku sai siis vastanneiden joukossa kannatusta. Kysymykseen, pitäisikö itsehoitolääkkeiden myynti sallia päivittäistavarakaupoissa, suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Kyselyssä kysyttiin mielipidettä myös reseptilääkkeiden myynnin vapauttamisesta. Siihen suhtauduttiin negatiivisesti.

  • Itsehoitolääkkeitä eli ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä voitaisiin tulevaisuudessa myydä päivittäistavarakaupoissa:  3,1.
  • Reseptilääkkeitä voitaisiin tulevaisuudessa myydä päivittäistavarakaupoissa:  2,1.

Vastaajat pitivät nykyistä hintasääntelysysteemiä monimutkaisena ja hintojen kallistumista mahdollistavana järjestelmänä (indeksi 3,3). Lisäksi he pitivät ongelmallisena sitä, että apteekkarit ovat perustaneet apteekkien yhteyteen osakeyhtiöitä (3,7).

Viimeinen väittämä kuului: ”Apteekkitoimiala on täysin aiheetta keskustelun kohteena juuri nyt. Meillä on erittäin hyvä järjestelmä, jota ei tarvitse muuttaa.” Vastausindeksi oli 2,8. Se kertoo siitä, että vastaajat kokevat apteekkitoimialaa koskevan keskustelun tärkeäksi. Lisäksi he pitävät mahdollisena sitä, että nykyjärjestelmässä voi olla kehittämistarpeita ja muutokset ovat mahdollisia.

 

Miksi lääkkeiden jakelu on tiukemmin säänneltyä kuin lääkkeiden määrääminen?

Avoin kysymys kuului seuraavasti: ”Laillistettu lääkäri saa hoitaa potilasta ja määrätä hänelle lääkkeitä. Viranomaiset eivät rajoita toimivien lääkäreiden alueellista määrää. Proviisorin tutkinnon suorittanut ei saa perustaa apteekkia eli lääkkeiden varastointi- ja jakelupistettä vapaasti. Mikä tekee lääkkeiden jakelusta lääkäritoimintaa vaikeampaa? Miksi lääkkeiden jakelupisteiden määrää pitää säädellä tarkemmin kuin lääkäripalveluiden tarjontaa?”

Vastauksista ei löytynyt puolustavia perusteluja apteekkien nykyiselle määräsääntelylle. Tässä pari lainausta annetuista vastauksista:

  • ”Siihen ei ole mitään kestävää syytä. Se on vanha yksinoikeus ja saavutettu etu apteekkarille. Sitä ei ole vaan jostain syystä poistettu.”
  • ”En keksi yhtään oikeaa perustelua apteekkien lukumäärän sääntelylle.”
  • ”Apteekin perustaminen pitäisi olla proviisoreille vapaata.”

 

KANSALAISET OLIVAT SAMAA MIELTÄ, JOSKIN KANSANEDUSTAJIA VOIMAKKAAMMIN

Julkaisin saman kyselyn myös Twitterin kautta ja pyysin kansalaisia kertomaan oman näkemyksensä esitettyihin kysymyksiin. Vastauksia tuli 42 kappaletta. Samoin kuin kansanedustajien osalta, otos on aika pieni, mutta kertoo mielenkiintoisella tavalla suomalaisten näkemyksistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kansalaiset olivat pääosin samaa mieltä kansanedustajien kanssa. Heidän vastauksensa olivat kuitekin voimakkaammin apteekkitoiminnan vapautusta kannattavia. He olivat voimakkaasti apteekkien määräsääntelystä luopumisen kannalla. Kansalaiset sallisivat itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Toisin kuin kansanedustajat, kansalaiset kannattivat varauksellisesti myös reseptilääkkeiden myynnin vapauttamista.

Tässä muutama poiminta kansalaisten kommenteista avoimeen kysymykseen. Mukana on myös terveisiä sote-suunnittelijoille:

  • ”Markkinavääristymä tulee korjata. Veronmaksajilla on oikeus vaatia sitä, koska järjestelmää ylläpidetään verovaroin.”
  • ”Nykypäivänä tähän on erittäin vaikeaa löytää mitään järkevää syytä. Lääkkeiden jakelupisteiden määrää tulisi ehdottomasti lisätä. Tähän sopivat erittäin hyvin päivittäistavarakaupan pisteet joihin voidaan perustaa ammattihenkilöstön hoitama apteekkipiste. Syrjäseuduilla tähän yhteyteen voidaan myös lisätä terveydenhoitajan yms. vastaanotto.”
  • ”Apteekkarit ovat vuosikymmenten aikana pystyneet rakentamaan järjestelmän, johon alan ulkopuolisten on vaikea puuttua. Myös viranomaiskoneisto ruokkii tätä järjestelmää. Raha on motiivi, kukapa haluaisi luopua moisesta rahasammosta. Määräsäätelyllä ollaan varmistettu apteekkareille huikeat tulot. Apteekeissa ei ole mitään sellaisia toimintoja, mikä tukisi nykymallin säilyttämistä.”

 

LOPUKSI

Olen huhtikuusta lähtien tuottanut apteekkitoiminnan vapautuskeskusteluun analyysitietoa toimialan käytännöistä ja toiminnan vaikutuksista kansalaisten arkeen. Puheenvuoro-blogeissani olen kertonut alan rakenteisiin, hinnoitteluun, valikoimamuodostukseen ja päätöksentekoon liittyvistä epäkohdista. Tarkoitukseni on jatkossakin tuottaa objektiivista tietoa päättäjille tarvittavien uudistusten aikaansaamiseksi. Tähän mennessä tekemäni analyysit ovat luettavissa seuraavissa osoitteissa:

Vaikka tämän kyselytutkimuksen perusteella ei voida tehdä koko eduskuntaa koskevaa yleistystä, ovat tulokset mielenkiintoisia. Uskon, että apteekkikeskustelua käydään tulevana syksynä ja toivon, että kansanedustajat pohtivat kantaansa tosiasioita peilaten, ei nykyistä toimintamallia kritiikittömästi suojellen.

Siteeraan vielä tähän loppuun erään kansanedustajan kyselyssä antamaa kommenttia: Joko olisi aika ajatella yhteistä etua?”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mikään ei estäisi muutosten tekemisen aloittamista niin, että ensin luovutaan apteekkien määrän rajoittamisesta. Sen jälkeen sallia itsehoitolääkkeiden myynti myös muualla kuin apteekeissa. Jos poliitikkoa vaivaa perusteeton pelko muutosten vaikutuksista, voidaan jokaisen muutoksen vaikutuksia seurata tietoon perustuen, eikä apteekkarien väitteisiin perustuen.

Voidaan tutkia väheneekö apteekkien lukumäärä, kun sallitaan uusien apteekkien vapaampi perustaminen. Voidaan tutkia lakkauttavatko apteekin reseptilääkkeiden myynnin siksi, että itsehoitolääkkeitä myydään myös apteekkien ulkopuolla.

Sekin pystytään selvittämään kuolevatko ihmiset R-kioskin myymiin kipulääkkeisiin useammin kuin apteekin yhtä rajoituksetta myymiin kipulääkkeisiin. Tähän mennessä elintarvikeyritykset ja vähittäiskauppa pystyy myymään elintarvikkeita turvallisesti ihmisten kuolematta ruokamyrkytyksiin. Tämän pitäisi herättää päättäjät tajuamaan, ettei turvallisuusväittämät pidä paikkaansa. Myös muut kuin apteekit pystyvät myymään itsehoitolääkkeitä ilman vaaraa ihmisille syntyvistä haitoista.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Lääkkeiden hintoja jpitää saada alaspäin mutta ei siten että apteekki-Uberit ottavat markkinat haltuun. Markkinoiden vapauttamisen yhteydessä pitää olla keino jossa apteekki ala pysyy valtion kontrollissa. Kaikki itsehoitolääkkeet ei ole todellakaan ole vaarattomia ihmisille joten näiden lääkkeiden myyntiä pitää voida rajoittaa.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Kun kerran apteekki alaa ollaan vapauttamassa niin miten tullaan Yliopiston apteekkia kohtelemaan. Erotetaanko valmistus puoli ytimestä ja laitetaan samalla myymälät rahoiksi myymällä ne uusille omistajille.Nykyisessä muodossaan YA tulisi vääristämään kilpailua.

Tuo osakeyhtiöiden perustaminen nykyisten apteekkien kylkeen tulisi kai laajenemaan samalla käsittämään myös varsinaisen ydinliiketoiminnan. Varsinaisen vastuukysymyksen kun voi hoitaa muilla tavoilla kuin toiminimellä.

Tulisiko vastuukysymys muodostumaan toisenlaiseksi eli ruokakaupoissa kauppiaat vastaisivat rahallisesti jos käsikauppalääkkeet haittaisivat kuluttajan lääketurvallisuutta?

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Hämmästyttää, miten hiljaa nämä apteekkiuudistajat ovat tästä yliopistoapteekkijärjestelmästä. Jos kerran halutaan uudistaa, pitäisi löytyä jonkinlaista kokonaisnäkemystä, johon sisältyy yliopistojen apteekit ja niiden tulevaisuus?!

Mitä mieltä Kilpailuvirasto on suuresta valtakunnallisesta apteekkiketjusta eli Helsingin Yliopiston apteekista (YA), jolla on toimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolella?

Kokoomuslainen kulttuuri- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on puuttunut kovalla kädellä myös yliopistorahoitukseen. Nyt olisi mahdollisuus lisätä apteekkeja muidenkin farmasiaa -ja miksei lääketiedettäkin- opettavien yliopistojen omistukseen ja tällä tavalla turvata yliopistotoimintaa.

Helsingin ja Itä-Suomen apteekkien liikevoitothan tilitetään näille yliopistoille. Ehkä maakunnissa mielellään haluttaisiin rahoittaa apteekkiostoksilla oman yliopiston toimintaa, jos se olisi mahdollista.

Käyttäjän HaapakoskiPasi kuva
Haapakoski Pasi

Säästö tässä ja suuri valtava lasku toisaalla?

Apteekkarien suurten tulojen kanssa olemme vähän myöhään, kun sen kulta-aika oli ennen rinnakkaislääkkeiden tuloa markkinoille. Esimerkiksi yhden laajalti käytetyn reseptilääkkeen hinta laski hetkessä yhdestä eurosta 0,07€ tabletilta. Tällaista taloudellista muutosta ei tämäkään toimiala olisi kestänyt ilman sopeuttamistoimia, mutta tätä tasoittamaan kehitettiin itsehoitopuolen valikoimaa. Tämän ansiosta vältyttiin irtisanomisilta ja palveluita on pystytty kehittämään entisestää. On saatu erinomaisia tutkimustuloksia itsehoitopuolen ja apteekkilaisten asiantuntemuksen säästävän yhteiskuntamme varoja perusterveydenhuollon haasteiden keskellä.

Yhdessä keskustelussa nostettiin esille apteekkihenkilöstön kiireettömyyttä negatiivisena asiana? Tarkkuutta vaativissa ammateissa kiire nostaa usein virheiden riskejä ja uskoisin nykyajan digitaalisen vallankumouksen keskellä apteekin asiakkaiden arvostavan nimenomaan kiireettömyyttä ja henkilökohtaista ammattitaitoista palvelua. Esimerkki perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla saa esittää vain yhden vaivan ja toisiin varataan hänelle uusi aika, kun apteekissa taas pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista palvelua huomioiden myös tärkeät potilaan tukihoidot. Itse en toivoisi sairaan lapsen kanssa apteekissa asioidessani skanneria ja printteriä palvelemaan meitä, jos mahdollisuus on saada hymyilevä asiantuntija auttamaan meitä kysymystemme kanssa.

Säästöjä on yhteiskuntamme saatava haastavan tilanteen edessä, mutta soten ratkaisemiseen keskittäisin nyt kaikki voimavarat ja vasta sen jälkeen näihin muihin säästökohteisiin. Maassamme on erittäin kattava määrä apteekkeja ja niiden määrän nostamista en näe ratkaisuksi säästöjen saamiseksi nopealla aikataululla. Sen sijaan kilpailun mahdollistaminen jo toimiviin yksiköihin olisi terveemmällä pohjalla. Nykyinen toimintamalli on vanha, mutta toimiva ja sen toimintojen hyvin harkittujen päivitysten pohtiminen on varmasti perusteltua. Keskustelu aiheen ympärillä on herättänyt voimakkaita tunteita ja jopa valitettavan epäkunnioittavan sävyn asiantuntijoiden välillä.

Reseptilääkkeiden hinnat eivät ole apteekkien päätettävissä ja niiden kehitys on uutisoitu myös näyttävästi, mutta tähän nopeita säästöjä tuovaan kuluerään ei ole jostain syystä puututtu. Uusien lääkkeiden hinnat ovat usein perusteltuja, mutta vanhojen satojen prosenttien hinnannousut ovat hankalasti perusteltavissa. Tämä on laaja kokonaisuus ja vain kannatuksella/kateudella tehtyjä päätöksiä oli hyvä välttää.
Kilpailun lisääminen ei olisi välttämättä huono asia, koska se motivoisi apteekkaria kehittämään jatkuvasti palveluitaan ja työyhteisön henkeä. Hinnoissakin on varmasti asiakashyötyä, mutta laadun kustannuksella sitä ei asiantuntijaorganisaatiossa saa mielestäni toteuttaa. Yrittäjyys on aktiivista innovointia ja myöskin hallittujen riskien ottaminen lisää mielenkiintoa.

Jos suhteutetaan apteekkarien tulot koulutukseen ja ison apteekin tuottamaan voittoon muiden toimialojen yrittäjäkollegoiden kanssa niin emme poikkea linjasta. Tässäkin on tapahtunut muutos, kun enää ei voi kuolemaansa asti pitää apteekkia itsellään vaan sen päättää normaali eläkkeelle siirtymisen rajat. Näin sen ”kultakaivoksen” aktiivisen vuodet jäävät 10-15 vuoteen, kun yrittäjäkollegat voivat nauttia vastaavista ansioista jopa tuplasti pidemmän ajan. Tämä johtuu siitä, että valtaosa työurasta menee palkollisena proviisorina ja sen jatkeeksi tehtävästä vähintään viiden vuoden mittaisesta pienen apteekin apteekkarina toimimisessa. On myös muistettava apteekissa toimivien työntekijöiden koulutus-ja palkkatasot, jotka eroavat merkittävästi päivittäistavarakaupan sopimuksista. Apteekkaria verotetaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jolloin hänen verotettavat tulonsa muodostuvat liikkeen tuloksesta ja hänelle kuuluvasta palkasta. Liikkeen tuloksella katetaan normaalit yrityksen investoinnit ja kehittämistoimenpiteet. Kun apteekin tulosta oikaistaan ns. palkkaoikaisulla (palkka+sotut) päästään täysin vertailukelpoiseen liiketulostasoon muiden yhtiömuotojen kanssa. Tämä tulisi ottaa huomioon eri kaupanalojen liiketulosten vertailuja tehdessä.

Päivittäistavarakaupat ovat myös voittoa tavoittelevia yksiköitä, jotka haluavat laajentaa valikoimaansa lääkkeisiin loppukuluttajia palvellakseen. En näe tähän akuuttia tarvetta, koska hyvin monen automarketin kyljessä toimii jo apteekki ja tätä synergiaetua tuotetaan jo kansalaisille.

Väärissä käsissä ei ole turvallisia lääkkeitä ja tästä saatiin esimerkki Ruotsista, jossa lasten viattomana pidetty kuumelääke Parasetamoli otettiin huoltoasemilta takaisin apteekkeihin. Puhutaan tärkeästä työstä, johon liittyy riskejä ja siksi selvittäisin taustat todella tarkasti/ilman poliittista voitontavoittelua.

Hiekkalinnankin voi rikkoa nopeasti, mutta sen korjaaminen vaatii aikaa,

Kansalaisten edusta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset