Minna Isoaho

Luovutaan tulonsiirrosta apteekeille - vaikutus talouteemme 108 miljoonaa euroa

  • Taulukko 1. Tulonsiirto apteekeille
    Taulukko 1. Tulonsiirto apteekeille

Hallitus on tuoreeltaan ilmoittanut kehysriihen tuloksista ja julkaissut julkisen talouden päälinjat seuraaville neljälle vuodelle. Keskustelu on kiteytynyt 10 mrd euron kestävyysvajeen ympärille. Suunnitelman mukaan ongelma selätetään seuraavasti: Rakenneuudistusten (sote etunenässä) uskotaan tuovan 4 mrd € hyödyn, talouden kasvu hoitaa vajeesta 2 mrd € ja julkisen talouden leikkauksia eli kulusäästöjä tehdään 4 mrd € edestä.

Valtiovarainministeriön mukaan 4 miljardin euron kulusäästötavoitteesta puuttui noin 400 miljoonaa euroa. Kehysriihen tiedotustilaisuudessa kerrottiinkin vajetta paikkaavista uusista päätöksistä, joita olivat mm. polttoaineveron korotus, kehitysyhteistyörahojen leikkaus ja kuntien vastuulle tulevat kiinteistöverojen ja asiakasmaksujen nostovaatimukset.

Hallitus oli tiedotustilaisuudessa kovin optimistinen uskoen talouden tasapainottumiseen esitetyillä keinoilla. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat. Laskelmissa on kuitenkin paljon riskejä. Jos esimerkiksi työllisyysaste ei nouse odotetusti, niin budjettiriihi on taas kutsuttava koolle.

Juustohöylien teroittamista odotellessa esittelen kohteen, josta on saatavilla noin 108 miljoonaa euroa talouden rattaisiin pyörimään ilman, että heikoimmilta leikataan senttiäkään. Ehdotan, että apteekkiliiketoiminnan saamasta vuotuisesta ja automaattisesta 108 miljoonan euron kannattavuustuesta luovutaan.

 

RESEPTIEN TOIMITUSMAKSU YLI VIISINKERTAISTETTIIN – VAIKUTTAA SUORAAN APTEEKIN TULOKSEEN

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan uusi asetus lääketaksasta. Kelan tiedotteen mukaan uuden asetuksen seurauksena kalliimpien (yli 41 euroa maksavien) reseptilääkkeiden hintoja laskettiin ja toisaalta sitä halvempien lääkkeiden hintoja nostettiin. Tätä merkittävämpää kuitenkin on se, että samalla apteekin asiakkaalta perimä toimitusmaksu nostettiin 0,43 eurosta 2,39 euroon. Käytännössä siis reseptien toimitusmaksu yli viisinkertaistui.

 

Apteekki perii asiakkaalta toimitusmaksun jokaisesta reseptillä toimitettavasta valmisteesta tai toimituserästä. Toimitusmaksu on siis arvonlisäverollinen lisäkustannus, joka lisätään normaalin tuotehinnoittelukalkyylin päälle ja joka parantaa apteekin  katetta.

Kun tiedetään, että Suomessa toimitetaan noin 55 miljoonaa avopuolen lääkereseptiä vuodessa, voidaan laskea toimitusmaksun noston vaikutus kansalaisten ostovoimaan ja toisaalta apteekkiliiketoiminnan tulokseen. Taulukossa 1 on laskettu, että

  • vanhalla hinnalla apteekki saisi toimitusmaksuja 23,7 milj. euroa
  • uudella hinnalla apteekki saa toimitusmaksuja 131,5 milj. euroa.

Tulonsiirto kansalaisilta apteekkareille on siis vuositasolla lähes 108 milj. euroa. Korvausjärjestelmästämme johtuen veronmaksajat maksavat tästä tulonsiirrosta osan vaikkakin valtaosa maksusta jää suoraan asiakkaan kukkarosta otettavaksi.

 

ONKO KOROTETULLE TOIMITUSMAKSULLE RIITTÄVÄT PERUSTEET?

Toimitusmaksun korotuksen tavoitteena oli asetuksen perusteluiden mukaan ”vähentää lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta”. Ala on voimakkaasti säädelty ja aito kilpailu puuttuu niin hankintahinnoittelusta kuin vähittäismyynnistäkin.

Kantaako valtio liian suurta huolta lupaperusteisen liiketoiminnan kannattavuudesta? Vai onko hinnoitteluohje virheellinen, kun sitä on korjattava toimitusmaksun avulla?

Onko perusteltua, että apteekkitoiminnan kannattavuutta rahoitetaan asiakkaiden maksuosuutta nostamalla? Onko perusteltua ylläpitää ylimääräinen toimitusmaksu nykyisellä tasolla, vaikka apteekkitoiminta ei ole tuloskriisissä?

 

ONKO OIKEIN KÄYTTÄÄ VERONMAKSAJIEN VAROJA KANNATTAVAN, YKSITYISEN LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN SAMALLA, KUN KILPAILIJOILTA ESTETÄÄN PÄÄSY TOIMIALALLE?

Yhteiskunta eli veronmaksajat osallistuvat lääkekustannuksiin Kela-korvauksen kautta. Kela-korvausta maksetaan myös tässä puheena olevasta toimitusmaksusta. Käytössäni ei ole lukuja toimitusmaksujen Kela-korvausten euromääristä, mutta tässä karkea arvio. Laskelmani oletukset on esitetty alla olevassa tekstissä.

  • Lääketeollisuuden tilastojen mukaan korvattavia reseptilääkkeitä on 90 % kaikesta yksityisten apteekkien lääkemyynnistä.
  • Tällöin ”korvattavia reseptejä” olisi 90 % kaikista resepteistä eli 49,5 miljoonaa kpl.
  • Jos käytetään Kela-korvauksen peruskorvaustasona esimerkiksi 40 %, maksavat veronmaksajat nykyveloituksella Kela-korvausten kautta toimitusmaksuista 47,3 milj.€ vuodessa. Vanhalla hinnalla verorahoja olisi käytetty tähän tarkoitukseen 8,5 milj. euroa.

Lääketaksa-asetuksen perusteluissa sanottiin, että hinnoittelu-uudistuksen myötä korvauskustannukset alenevat 15,8 milj. euroa. Toivottavasti laskelmassa on huomioitu edellä esitetty yli viisinkertaisen toimitusmaksun tuoma lisäys korvauskustannuksiin. Kela-korvaus kun lasketaan korvausohjelmaan kuuluvan lääkkeen hinnan ja toimitusmaksun kokonaissummasta.

Jos siis ehdottamani 108 miljoonan euron tulonsiirrosta apteekeille luovutaan, niin

  • Valtio säästää verorahoja noin 39 miljoonaa euroa vuodessa ja
  • Kansalaisten ostovoima paranee noin 69 miljoonalla eurolla vuodessa.

 

2003 käynnistynyt lääkevaihto ja vuonna 2009 sen tueksi säädetty viitehintajärjestelmä sekä markkinoille tulleet kopiolääkeyritysten tuotteet ovat hillinneet lääkkeiden hintojen nousua. Täysin aidosta kilpailusta ei kuitenkaan voida puhua, koska hankintahinnan määrittelee teollisuus poliittisen ohjauksen siivittämänä ja koska ala on suljettu liiga tiukkoine apteekkilupakäytäntöineen. Suomessa lienee pohjoismaiden kalleimmat lääkkeet.

Lääketaksalla säädellään apteekkarien saamaa katetta lääkemyynnistä. Tämä tavoite kuitenkin romuttuu, kun hinnoitteluohjeen lisäksi annetaan lupa laskuttaa kiinteä toimitusmaksu. Tämä maksu voi joissain tapauksissa olla jopa saman suuruinen lääkkeen varsinaisen hinnan kanssa, jolloin asiakkaan prosentuaalinen kulurasite on kohtuuton.

 

Kun säästökohteita etsitään tai kun budjettiraameja suunnitellaan, on tarpeen purkaa perusteettomat tulonsiirrot. Päättäjien vastuulla on läpinäkyvästi sopia, miten yhteistä rahaa kerätään ja mihin sitä käytetään.

Aikanaan toimitusmaksun korotuksesta päätettäessä pelättiin apteekkialan joutuvan tuloskriisiin hinnoittelukäytäntöjen muutoksen sekä kopiolääkeyritysten markkinoille tulon johdosta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, joten nyt on hyvä hetki miettiä reseptien toimitusmaksun palauttamista alkuperäiselle tasolleen tai jopa kokonaan siitä luopumista.

Ehdottamallani toimitusmaksun muutoksella olisi käytännössä iso merkitys esimerkiksi eläkeläisille, jotka  käyttävät paljon reseptilääkkeitä ja siten maksavat myös ison osan toimitusmaksuista. Tässä on tarjolla uudistus, joka parantaa niin heidän kuin myös muidenkin apteekissa asioivien ostovoimaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Yksityisten lääkäripalvelujen kelakorvaus joutaa myös kokonaan poistaa turhana elinkeinotukena... lisäksi ne voisivat olla myös alv:n piirissä.

Henri Pakkanen

Ihan ok puheenvuoro, mutta huomaa kyllä ettei kirjoittaja tunne kunnolla kaikkia alan taustoja ja erityispiirteitä, vaan ajattelee pelkästään taloudellisesta näkökulmasta

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Mistähän Henri Pakkanen päättelee, että en tunne riittävän kunnolla asiaa siitä kirjoittaakseni?

Farmasia-ala on tiukasti säänneltyä ja meillä kaikilla on pääsy asetuksiin ja muuhun poliittisen ohjauksen materiaaliin, jota päätöksenteossa on virallisesti käytetty. Näihin aineistoihin olen tutustunut ja niiden on oltava riittävät antaakseen minulle mandaatin pohdiskella toimitusmaksuasiaa kansantalouden ja veronmaksajan näkökulmasta.

Jos tämä Henri Pakkanen on sama kuin googlaamalla löytynyt nimikaima, joka on työskennellyt vastuullisena johtajana lääketukkukauppa Scanpharma Oy:ssä ja ilmeisesti parhaillaan toimii farmaseutteja välittävässä vuokratyöfirmassa nimeltä Farenta, niin hänellä varmaan on lisätietoa mainitsemistaan "alan taustoista" ja "erityispiirteistä". Niistä olisi mukava kuulla enemmän.

Palataan omaan tekstiini:
Taloudellinen näkökulma on mielestäni perusteltu kriteeri, kun puhutaan verorahojen käytöstä ja kilpailulta suljetun toimialan toimintaedellytysten määrittelystä.

Ihmettelen, jos lääketukkukauppoja ei kiinnosta tuotteidensa myyminen useampaan kuin yhteen jakelukanavaan. Sen vuoksi toivon, että lääketeollisuus ja tukkukauppa olisivat mukana alan kehittämisessä ja avaamisessa kilpailulle. Se toki voi olla vaikeaa, jos Pakkasen mainitsemat "alan taustat ja erityispiirteet" jollain tavalla estävät kilpailun avaamisesta puhumisen.

Käyttäjän ErkkiKostiainen kuva
Erkki Kostiainen

Tämähähän on ihan täyttä höpö-höpöä. Samalla kun reseptin toimitusmaksua vuoden 2014 alussa korotettiin, vastaavasti leikattiin lääketaksaa. Muutos oli kustannusneutraali, eli apteekkien yhteenlaskettu kate ei muuttunut. Osa apteekeista hyötyi muutoksesta, osa hävisi. Hyötyjiä olivat ne apteekit, joiden alueella lääkärit määräävät pääasiassa halpoja lääkkeitä, ja häviäjiä ne apteekit, joiden myynti painottuu kalliimpiin reseptilääkkeisiin.

Kannattaisi ottaa asioista ensin selvää ja kirjoittaa ja tehdä laskelmia vasta sitten.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Hämmentävän alatyylinen ja vähättelevä on Erkki Kostiaisen blogitekstiini kirjoittama kommentti. Apteekkariliiton viestintäjohtajana on Erkki Kostiainen -niminen henkilö, ja mikäli hän on tämä kyseisen kommentin esittäjä, niin ihmetykseni edelleen kasvaa: Miksi Apteekkariliitto ei käy keskustelua avoimesti?

Ehdotuksessani kerron ihan selkeästi miten laskelma on laskettu ja mielestäni yli viisinkertaiseksi korotettu reseptin toimitusmaksu on kohtuuton tulonsiirto apteekkien asiakkailta apteekkareille. En löydä sille perusteluita farmasia-alan ohjausmekanismeista.

Kostiainen antaa ymmärtää, että toimitusmaksun korotus tarvittiin kompensoimaan uudistettua lääketaksaa. Tämä on pöyristyttävää. Apteekin kannattavuus ei voi perustua toimitusmaksuihin, vaan lääketaksa on laskettava niin, että toiminta on turvattu. Jos näin ei ole, on ongelma joko asetuksen valmistelussa tai päättäjien etiikassa.

Kostiainen sanoo myös, että osa apteekeista hyötyi uudesta lääketaksasta, osa ei. Tämä kommentti nostaa edelleen ehdotukseni painoarvoa ja lisää sen tärkeyttä: viisinkertaistetulla maksulla lisätään entisestään lääketaksan muutoksesta hyötyneiden apteekkien tulosta. Aivan aiheetta.

Herää myös kysymys siitä, miksi ihmeessä tehdään uudistuksia, jotka ovat Kostiaisen mukaan "kustannusneutraaleja"? Onko tarkoitus sumuttaa kansaa väitetyllä nollasummapelillä?

En tiedä, mitä asiaa Kostiainen haluaa minun vielä selvittävän lisää. Kaikki laskelmani oletukset ja johtopäätökset on kirjoitettu tekstiin avoimesti. Koska apteekkitoiminta on vahvasti säänneltyä, toivon ja veronmaksajana edellytän että näitä säännöksiä noudatetaan: Kun on sovittu, että apteekin katetta ohjataan lääketaksalla, niin ei aleta ohjaamaan sitä sitten toimitusmaksulla.

Käyttäjän ErkkiKostiainen kuva
Erkki Kostiainen

Monissa maissa, esimerkiksi Saksassa, apteekin saama palkkio perustuu pääasiassa reseptin toimitusmaksuun. Esimerkiksi Saksassa se on noin 8,40 euroa. Vastaavasti marginaali eli vähittäis- ja tukkuhinnan ero on pienempi. Suomessa siirryttiin askeleen lähemmäksi tätä mallia vuoden 2014 uudistuksella. Eli apteekin myyntikatteen riippuvuutta lääkkeen hinnasta vähennettiin. Uudistus ei tuonut yhtään lisää rahaa apteekeille, sillä reseptilääketaksaa leikattiin vastaavasti. Sinun kannattaisi tutustua sosiaali - ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoihin, niin ymmärrät, mistä uudistuksessa oli kyse ja miksi se tehtiin.

Anteeksi, että kirjoitin vähättelevästi.

Ystävällisesti

Erkki Kostiainen
Viestintäjohtaja, proviisori
Suomen Apteekkariliitto

Käyttäjän ErkkiKostiainen kuva
Erkki Kostiainen

Ja lisäyksenä vielä, että reseptin toimitusmaksu on osa lääketaksa-asetusta.

Käyttäjän ErkkiKostiainen kuva
Erkki Kostiainen

Tässä lisätietoa uudistuksesta:
http://www.apteekkari.fi/uutiset/laaketaksa-ja-apt...

Lisää löytyy googlaamalla lääketaksa, lääketaksan uudistus

Käyttäjän MariaKoski kuva
Maria Koski

Kuten tiedämme, Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja on sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema poliittinen linjaus Suomen lääkehuollon tulevaisuuden tavoitteista vuoteen 2020 asti (STM 2011). Linjauksessa lääkehuolto tunnustetaan osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Tähän perustuen lääkekustannukset tulee nähdä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia eikä erillisenä osana (STM 2011).

”Suomessa lienee pohjoismaiden kalleimmat lääkkeet”

Apteekkien ja lääkemarkkinoiden vapauttamista on Suomessa perusteltu lääkkeiden paremmalla saatavuudella sekä hintojen laskulla (Capgemini Consulting 2011; Valliluoto 2012; 2013). Sittemmin on yleisesti tunnustettu, että vapauttamisen jälkeen muualla Euroopassa itsehoitolääkkeiden hinnoissa ei ole merkittävästi tapahtunut toivottua laskua (Rudholm 2008; Vogler ym. 2014). Norjassa on huomattu lääkkeiden hintojen jopa osittain nousseen (Rudholm 2008). Vogler (2014) työryhmineen kartoitti laajalla tutkimuksellaan eri avoapteekkijärjestelmiä Euroopassa. Vertailussa mukana oli viisi maata, joissa apteekkien säätelyä on vapautettu (Englanti, Irlanti, Alankomaat, Norja, Ruotsi) ja neljä maata, joissa apteekkien toiminta on säädeltyä (Itävalta, Espanja, Tanska, Suomi). Vapauttamisen odotetaan mm. laskevan lääkkeiden hintoja. Tulokset eivät osoittaneet teoriaa todeksi, sillä lääkkeiden hintojen laskua ei ollut havaittavissa. Itsehoitolääkkeiden vapauttamisen jälkeen Ruotsissa on havaittu parasetamolimyrkytysten määrän nousseen lähes puolella (40 %) vuodesta 2009 vuoteen 2013 mennessä (Läkemedelsverket 2014). Vuonna 2013 raportoituja myrkytystapauksia havaittiin 1161.

”Apteekin kannattavuus ei voi perustua toimitusmaksuihin, vaan lääketaksa on laskettava niin, että toiminta on turvattu. Jos näin ei ole, on ongelma joko asetuksen valmistelussa tai päättäjien etiikassa”

Suomi ei ole suinkaan ainoa maa maailmassa, jonka apteekit saavat toimitusmaksua. Kansainvälisellä tasolla Stubbings työryhmineen (2011) on esittänyt apteekkien mahdollisuuden ottaa käyttöön kaksi erilaista toimituspalkkiosysteemiä. Niin sanottu tekninen palkkio olisi verrattavissa esimerkiksi terveys- ja lääkäriasemien toimistomaksuihin. Teknisellä palkkiolla katettaisiin kuluja, joita tulee apteekin tilasta sekä laitteista. Ammatilliset palkkiot puolestaan kattaisivat kustannuksia ammatillisten palveluiden tuottamisesta. Tällä hetkellä apteekeilla Suomessa ei ole ammatillista palkkiota käytössä, toisin kuin muilla terveydenhuollon tuottajilla.
Suomessa korotettiin vuonna 2014 voimaan tulleen lääketaksalain uudistuksen myötä apteekkien reseptilääkkeistä saatavaa toimitusmaksua entisestä 0,39 eurosta 2,17 euroon (Valtioneuvoston asetus lääketaksasta 713/2013). Tällä toimenpiteellä pyrittiin kompensoimaan reseptilääkkeistä apteekille jäävän katteen pienenemistä (Hallituksen esitys 170/2013). Suomessakin apteekeissa olisi ainakin teoriassa mahdollista ottaa käyttöön sekä tekninen että ammatillinen palkkio.

Kanadassa apteekki saa tyypillisesti korvauksen myydyistä lääkkeistä, pienestä marginaalista sekä ammatillisesta palkkiosta (Jones ym. 2005). Ammatillinen palkkio on pysynyt suhteellisen samana ollen keskimäärin noin 8.70 dollaria. Palkkio on apteekkien itsensä määrittelemä, mutta perustuu asiakkaiden ja kolmansien osapuolten halukkuuteen maksaa tämän suuruista palkkiota. Australiassa lääkkeistä saatava toimituspalkkio vuoteen 2012 asti oli $ 6,42, jonka jälkeen sitä on indeksikorotettu säännöllisesti (Australian Government, the Department of Health 2010). Isossa-Britanniassa apteekit saavat korvauksen julkisrahoitteiselta National Health Serviceltä lääkeneuvonnan antamisesta, lääkkeiden toimittamisesta ja varastoinnista.

Suomen Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen lääkemääräyksen voimassaolon pidentymisestä nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen (Sosiaali- ja terveysministeriö, Tiedote 73/2015). Toimenpiteellä halutaan säästää lääkäreitten reseptien uusimiseen kuluvaa aikaa ja edistää resurssien vapautumista muihin työtehtäviin. Asetus astuu voimaan vuonna 2017. Se, miten uudistus tulee näkymään apteekkien toiminnassa, jää nähtäväksi. Voitaneen kuitenkin tehdä oletus, että potilaat tapaavat terveyskeskuksen omalääkäriään entistä harvemmin, ja apteekkien rooli potilaiden lääkitysturvallisuuden varmistamisessa kasvaa entisestään.

Apteekkien neuvonta itsehoidossa säästää arviolta 885 miljoonaa euroa terveydenhuollon kustannuksia vuosittain (PricewaterhouseCoopers Oy 2015).

Apteekit ovat niitä harvoja yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä, joissa vielä nykypäivänäkin saa maksutonta mutta terveydenhuollon ammattilaisen henkilökohtaisesti antamaa asiantuntijapalvelua. Lääke- ja terveydenhoitoon liittyvistä asioista pääsee keskustelemaan asiantuntijan kanssa heti, ilman ajanvarausta.

Sen sijaan, että edes teoriassa mietimme tästä nimellisestä toimitusmaksusta luopumista, voisimme pohtia, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin, jotta sekä asiakkaat, että yhteiskunta olisivat valmiita arvostamaan ja maksamaan apteekkien tarjoamasta lääkehoidon asiantuntijapalvelusta sekä palvelujen kehittämisestä jopa enemmän.

”Lääketeollisuuden tilastojen mukaan korvattavia reseptilääkkeitä on 90 % kaikesta yksityisten apteekkien lääkemyynnistä”

Faktatietoa Suomen lääkekorvauksista täältä (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä Kansaneläkelaitos): http://www.kela.fi/documents/10180/1889281/SLT_201...

Maria Koski, apteekkiproviisori

Toimituksen poiminnat