Minna Isoaho

Vastaus Sarvamaalle: osuustoiminta ei ole myytävänä

Uusi Suomi –uutisen mukaan (21.3.2016) europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii EU-komissiota puuttumaan Suomen vähittäiskaupan tilanteeseen. Sarvamaan mielestä näyttää olevan tärkeää, että saadaan kotimaiset menestyvät yritykset äkkiä tuhottua ja tilalle ulkomaisia toimijoita. Hän maalailee erheellistä mielikuvaa siitä, että pelkkä uusien toimijoiden rantautuminen alentaisi rajusti hintatasoa Suomessa.

Sarvamaa näkee ongelmana sen, että K- ja S-kauppojen tarjonta on niin hyvä, että suomalaiset asioivat niissä enemmän kuin kilpailijoiden kaupoissa. Hän on kirjallisessa kysymyksessään vaatinut  komission apua kilpailun lisäämiseksi Suomen vähittäiskauppaan. Tämä on kummallista, sillä Suomeen saa jo nyt kuka tahansa perustaa kaupan ja tulla myymään tuotteitaan niin halvalla kuin haluaa. Meillä ei ole kaupan perustamiseen liittyviä rakenteellisia tai muita lainsäädännöllisiä esteitä tai kilpailua rajoittavia säädöksiä. Myös tuottajat voivat perustaa omia vähittäismyymälöitään, mikäli niin haluavat.

Kilpailun lisääntyminen on hyvä asia. Kilpailua ei kuitenkaan saa lisätä tekemällä väkivaltaa jo alalla oleville. Se, jos joku on kilpailun rajoittamista. Sen sijaan, että hyökkää jo menestyvien yritysten kimppuun, kannattaisi miettiä, mikä estää uusien toimijoiden tulon markkinoille. Olisiko byrokratialla, lupakäytännöillä, Suomen pienellä markkinapotentiaalilla, isoilla logistiikkakuluilla, työmarkkinavelvoitteilla tms. mitään tekemistä asian kanssa?

Syntyneessä keskustelussa termit ovat aika väljästi määriteltyjä ja asioiden sisällöt hämärtyvät ikävästi. Sarvamaa puhuu koko vähittäiskaupan ongelmista, mutta tarkoittanee todennäköisesti vain päivittäistavarakauppaa. Hän myös antaa ymmärtää, että yli 30 %:n markkinaosuus olisi jotenkin rikollista ja siihen pitäisi puuttua. Aika rajua tekstiä, sillä kyllä yrityksellä saa olla vaikka 100 %:n markkinaosuus, jos asiakkaat niin haluavat. Määräävän markkina-aseman omaaville on jo olemassa käyttäytymissäädökset ja valvontamekanismit, joten komission huomiota ei tähän asiaan enempää tarvita.

Aikooko Sarvamaa vaatia EU-komissiota myös puuttumaan esimerkiksi Microsoftin ylivoimaan mitä tulee Office-pakettien myyntiin? Onko kansalaisia kiellettävä ostamasta Word-ohjelmia, kun Microsoftin markkina-asema on niin suuri ja hintakin taitaa olla aika korkea?

 

Pari sanaa hintatasosta

Kotitalouksien kulutuksesta menee elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin noin 13 %. Päättäjänä olisin enemmän huolissani asumisen ja energian kustannuksista, joihin kuluu jopa 30 % kotitalouden tuloista. (Lähde: www.stat.fi ”Keskiarvokotitalouden kulutus euroina vuonna 2012.”) En myöskään toimisi aktiivisesti sellaisten hankkeiden puolesta, joiden lopputuloksena yritystoiminnan voittovarojen valuminen Suomesta ulkomaille kiihtyy.

Hintatasokysymys ei ole ihan niin yksinkertainen juttu kuin Sarvamaa antaa ymmärtää.

Esimerkiksi Suomen suurimman osuuskaupan eli HOK-Elannon marketkaupan operatiivinen tulos oli netissä olevien tietojen mukaan  viime vuonna 2,3 % liikevaihdosta.

Konsernin tunnusluvuista aikaisemmilta vuosilta voidaan nähdä, että ylijäämä on ollut tällä tasolla jo pitkään. Eli mitään kovin huikeita voittoprosentteja ei päivittäistavarakaupassa tehdä.

Ei ole kovin reilua antaa kansalaisten ymmärtää, että pelkkä toimijoiden määrän lisääminen alentaisi kuluttajahintoja. Jotain muutakin on tapahduttava, sillä automaattinen hinnanalennusvara on tunnuslukujen valossa jopa pienempi kuin se kuuluisa 5%:n tuottavuusloikka, mitä ei tässä valtakunnassa tunnuta saavan millään ilveellä aikaan.

 

Osuustoiminnan erityispiirteet

Osuustoimintaa on harjoitettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Toiminnan juuret ovat syvällä historiassamme ja toiminnan periaate on säilynyt muuttumattomana: asiakasomistajat omistavat osuuskaupat ja hyötyvät sen toiminnasta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto on Suomen laajimmin omistettu yhtiö: jopa 80 % alueen kotitalouksista on liittynyt osuuskauppaan ja on siten mukana sen toiminnassa. HOK-Elanto työllistää tuhansia ihmisiä ja investoi alueelle kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Paljon parjattu voitto jää Suomeen: Osa siitä palautetaan asiakasomistajille bonuksen muodossa ja loput käytetään toiminnan kehittämiseen. Osinkoja ei jaeta. Luvut yhteiskuntamme hyväksi moninkertaistuvat, kun huomiodaan kaikkien maassamme toimivien osuuskauppojen työllistämis- ja investointipanokset.

 

En voi ymmärtää, miksi osuustoimintaa pitäisi suitsia ja jopa estää sen leviäminen. En voi myöskään olla ihmettelemättä, miksi K-kaupan menestystä pitäisi jotenkin estää? Kaupan alalla on kilpailulle tilaa, kysymys on vain siitä, nähdäänkö markkinamme riittävän houkuttelevana kohteena toiminnan käynnistämiselle.

Varmaa on, että ei ole kansalaisille eduksi, jos osuustoimintaa rajoitetaan maassamme. Paljonkohan elintarvikkeet maksaisivat syrjäseudun kyläkaupassa, jos S-ryhmän tarjoamaa logistiikkahyötyä ei kauppiaalla olisi ja jos tuotteen hankintahintaan laitettaisiin rahtikulut toteutuneiden kuljetuskilometrien mukaisesti? Jos isot toimijat joutuvat vetäytymään, on päättäjillä melkoinen pähkinä purtavaksi varmistaessaan kansalaisille kauppapalvelut  maan joka kolkassa. Isot kauppaketjut itse asiassa hoitavat melkoisen osan peruspalveluinfrasta myydessään jugurttipurkin kauppiaalle samalla hinnalla Helsingissä ja Rovaniemellä.

Osuustoiminta on aidosti kansanvaltaista toimintaa ja se on olemassa aidosti omistajiaan varten. Osuuskaupan hallinnosta vastaava edustajisto valitaan joka neljäs vuosi vaaleilla. Lisäksi asiakasomistajien ääni kuuluu  suoraan hallintoneuvostossa ja hallituksessa.

HOK-Elannon edustajistovaalit järjestetään sopivasti tänä keväänä huhtikuussa. Sarvamaan vaatimukset osuustoiminnan aatteen heikentämiseksi ovat rajuja. Nyt on tärkeää varmistaa, että edustajistoon valitaan henkilöitä, jotka puolustavat osuustoiminnan perusperiaatteita ja jotka varmistavat osuustoiminnan jatkumisen myös tulevaisuudessa.

Olen itse ehdolla HOK-Elannon edustajistoon äänestysnumerolla 309.

Kerään ideoita hienon osuuskauppamme edelleen kehittämiseksi osoitteessa www.isoaho.net. Kerro sinäkin mielipiteesi, vien sen mielelläni eteenpäin tiedoksi osuuskauppaväelle. Tehdään tästä kansanliikkeestä entistäkin vahvempi!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Kuluttajan ostoskäyttäytymistä säätelee ensisijaisesti hinta. Millään pienellä toimijalla ei ole edes paikallisesti rahkeita haastaa suuria toimijoita hintakilpailussa. Yli 30% markkinaosuudet aiheuttavat tilanteen, jossa tukkukauppa on voimakkaasti keskittynyttä ja pienillä toimijoilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada samoja sisäänostohintoja ja tämä vääristää kilpailua.
Lopputuloksena asiakas voittaa, mutta yhteiskunta häviää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No ei osuustoiminta kyllä ihan samanlaisena ole tiemmä pysynyt?

Jos ajattelee,että täällä oli pellervolainen osuustoiminta ja edistyksellinen osuustoiminta vierekkäin..tai oikeastaan kilpailemassa.

Toimituksen poiminnat