*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Pakkolakien vaikutus palkkapussiin laskettu väärin?

  • Kuva 1. Akavan laskelma pakkolakien vaikutuksista.
    Kuva 1. Akavan laskelma pakkolakien vaikutuksista.
  • Kuva 2. Pakkolakien vaikutus vuosituloon eri tuloluokissa.
    Kuva 2. Pakkolakien vaikutus vuosituloon eri tuloluokissa.

Työmarkkinaosapuolet ovat palaamassa neuvottelupöytään tavoitteenaan saada aikaan jo moneen kertaan karille ajanut yhteiskuntasopimus.

Ensisijaisena neuvottelujen tavoitteena näyttää olevan se, että pakkolakien voimaan tulo estetään. Paine sovun syntymiselle on suuri, onhan lakien negatiivisista vaikutuksista uutisoitu suurin otsikoin: palkansaajia on peloteltu sillä, että lakien johdosta tavallisen työntekijän palkkapussi kevenee tuhansilla euroilla. Mutta onko asia niin, vai onko laskelmiin putkahtanut virhe?

 

Kun neuvottelut syksyllä kariutuivat ja hallitus totesi ottavansa tuottavuusloikan lainsäädännön keinoin, oli ay-liikkeen vasta-argumentti lähinnä tekninen: hallituksen puuttumista asiaan pidettiin epäsopivana ja jo siitä syystä tuomittavana.

Nyt kun näyttää siltä, että pakkolait ihan oikeasti saattaisivat tulla voimaan, on pääargumentiksi noussut lakien taloudelliset vaikutukset palkansaajiin. En ota tässä kirjoituksessa mitään kantaa siihen, ovatko pakkolait parempi vai huonompi vaihtoehto kuin yhteiskuntasopimus. Sen sijaan haluan selvittää, onko pakkolakien kaatamisargumenttina käytetty vaikutusarvio oikein laskettu. Mielestäni ei ole, vaan se on rajusti virheellinen.

 

Ammattiyhdistykset ja eri toimialojen asiantuntijat ovat viime viikkojen aikana esittäneet laskelmia siitä, minkä verran pakkolait vaikuttaisivat voimaan tullessaan palkansaajien ansiotasoon. Laskelmissa on yleisesti esitetty, että vaikutus palkansaajien bruttopalkkaan on noin 3,3 – 7,9 %.

 

Viimeksi tänään Ilta-Sanomat julkaisi nettisivuillaan Akavan laskelman pakkolakien vaikutuksesta palkansaajan vuosituloon. Uutisessa kerrottiin, että esimerkiksi 5.000 euron kuukausipalkkaa saavalla, pitkän loman omaavalla henkilöllä vaikutus vuosituloon on -4.999 euroa. Taulukko uutisen tuloksista on kuvassa 1.

Koska uutisessa ei kerrottu, miten näihin lukuihin oli päästy, laskelman oikeellisuutta ei ole mahdollista osoittaa. Tein sen sijaan oman laskelmani, jossa esimerkkipalkansaajalla on 5.000 euron kuukausipalkka. Oletuksena on myös se, että henkilöllä on ns. valtion pitkä loma (38 päivää) ja että hän on virka-aikaa tekevä virkamies.

Akavan väitteen mukaan kyseisessä tuloluokassa ansiomenetys on 7,9 % vuosituloista, kun oman laskelmani mukaan menetys on 1,25 %. Toivottavasti laskelmani on väärin, sillä on erittäin huolestuttavaa, jos virallisten neuvotteluosapuolten toimesta annetaan väärää informaatiota ja siten päätökseen vaikutetaan väärin perustein.

 

LASKELMASTANI TARKEMMIN:

Hallituksen ilmoituksen mukaan pakkolaeilla

  1. leikataan lomarahoista 30 prosenttia,
  2. ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton,
  3. vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja
  4. loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

 

1. leikataan lomarahoista 30 prosenttia

Lomaraha on 50 % rahana maksetusta lomapalkasta. Eli käytännössä puolen kuun palkka. Jos esimerkkihenkilön lomarahaa leikataan, on 30% 2.500 eurosta 750 euroa. Tämä on kiistatta se vuosituloon kohdistuva menetys, joka pakkolaista hänelle aiheutuu. Se on 1,25 % vuositulosta.

 

2. ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton

Kun argumenttina on Akavan laskelmassaan käyttämä “pakkolain vaikutus 5.000 eur kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan VUOSITULOON”, tulee laskelmaan ottaa mukaan sellainen tekijä, joka oikeasti laskee vuosituloa. On virheellistä väittää, että laki sellaisenaan aiheuttaa tulon menetyksen. Menetystä tulee vain, jos sairastaa.

Rehellisempää olisi ilmoittaa vaikka keskimääräisen sairastamisen aiheuttava lovi palkkaan. Kukin voi itse arvioida, mikä vaikutus ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella omaan tulovirtaan mahdollisesti on. Yleistä laskelmaa siitä ei voi tehdä.

 

3. vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi

Esimerkkihenkilön valtion pitkä loma (38 päivää) on lomaviikoiksi muutettuna 7,6 viikkoa. Jos tätä etua lyhennetään 6 viikkoon, tarkoittaa se 8 lomapäivän vähennystä nykytilaan. Huomattava on, että vuosiansioon tai bruttopalkkaan ei tällä muutoksella ole euronkaan vaikutusta.

Kansalaisille pitäisi rehellisyyden nimissä kertoa, että sama rahamääräinen palkka kyllä maksetaan vuositasolla, mutta henkilö on 8 päivää vähemmän lomalla ja vastaavasti noina päivinä töissä. Menetys kohdistuu siis vapaa-aikaan, ei bruttopalkkaan, eikä vuosituloon.

Jos halutaan osoittaa muutoksen vaikutusta laskennalliseen palkkatasoon, niin se toki voidaan tehdä. Tällöin ei kuitenkaan tule viestittää, että käytettävissä oleva rahamäärä vähenee. Ei se vähene. Vapaa-aika vähenee.

 

4. loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi

Tässä on ihan sama viesti kuin edellisessäkin kohdassa. Kuukausipalkkaisen tapauksessa vuosiansio ei pienene loppiaisen tai helatorstain vuoksi, mutta henkilö joutuu samalla  kuukausipalkalla tekemään kyseiset päivät “sisään”, mikäli haluaa olla tuolloin vapaalla. Erotuksena aikaisempaan käytäntöön on se, että vapaa-aika vähenee. Palkka ei euromääräisesti vähene lainkaan. Eli tälläkään muutoksella ei ole vaikutusta ostovoimaan.

 

SUMMA SUMMARUM

Näin laskettuna pakkolakien todellinen rahamääräinen vaikutus esimerkkihenkilön vuosituloon on siis 750 euroa, eikä Akavan väittämä 4.999 euroa. Kuvassa 2 on sama vertailu myös muiden uutisessa olleiden tuloluokkien osalta. 

 

ENTÄ JOS MENETETTY VAPAA-AIKA LASKETTAISIIN MUKAAN?

 

Esimerkkilaskelmassa siis löydettiin aitoa menetystä 750 euron verran. Lisäksi

  • jos 8 menetettyä lomapäivää hinnoitellaan, on niiden vaikutus 1.818 euroa (yhden päivän hinta on 227 euroa, kun 5.000 eur/22 työpäivällä)
  • jos loppiainen ja helatorstai hinnoitellaan, on niiden vaikutus yhteensä 455 euroa

Yhteenlaskettu “menetys” on näin ollen 3.023 euroa. Jää vielä melkoinen ero Akavan esittämään 4.999 euron “vuositulomenetykseen”. Siihen summaan päästään, jos em. lisäksi lasketaan mukaan 9 yksittäistä palkatonta sairaslomapäivää, eli rahaksi muutettuna 1.976 euroa esimerkkituloluokassa.

 

Kun kansalaisia pelotellaan pakkolakien vaikutuksella, niin toivottavasti kerrotaan totuus eikä vääristellä sitä. 

  • Jos väittää uudistuksella olevan varman vaikutuksen vuosituloon, on se osoitettava laskelmin.
  • Jos haluaa simuloida eri vaihtoehdoilla ja mahdollisilla tulonmenetyksillä, on reilua kertoa oletuksen perusteet. Esimerkiksi, että jos sairastaa 9 yksittäistä päivää, niiden vaikutus on tässä tuloluokassa 1.976 euroa.
  • Jos haluaa muuttaa menetetyn vapaa-ajan “rahaksi”, on syytä kertoa, että summa on pelkästään laskennallinen, ei aito vähennys palkkapussiin.

 

Toistan vielä, että toivon todellakin olevani väärässä. Toivon, että Akava ja muut rahamääräisiä vaikutuksia esittävät avaavat esittämiensä lukujen taustan, jotta ne voidaan tarkistaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Edeltävä ikäluokka ay-väki taisteli lakkoili,piti huolta tulonjaossa, että nykyinen hyvinvointi saatiin tulonjaon sekä Tupon kautta oikeudenmukaiseksi, nyt on marssit loppuneet päämäärä ja omat edut on tavoitettu, ei välitetä vähävaraisista, eläkeläisistä sekä vanhuksista, jotka omalta osaltaan olivat mukana rakentamassa tätä hyvinvointi yhteiskuntaa raskaissa olosuhteissa, ja josta nykyinen sukupolvi on saanut nauttia vuosia, nyt vanhusten hoitoketjuja ym. hyvinvointi palveluja puretaan, kun omat edut on turvattu. Myös työvoimareservi on kasvanut, kuka tämän maksaa ? Ei yritykset työllistä jos se ei kannata.

Politiikan arvot ovat muuttuneet,asemansa vuoksi he vaikuttavat suoraan kaikkien meidän elämään, päätöksenteossa, nyt ikääntyvät ihmiset laitetaan maksumiehiksi. Ikääntyvä ihminen joutuu nuoruutta ihannoivan kulutusyhteiskunnan marginaaliryhmäksi. Vanhuus mielletäänkin modernissa elämässämme kammottavaksi olotilaksi. Siksi vanhukset eristetään yhteiskuntamme ulkopuolelle omiin reservaatteihinsa. Heidät mielletään tarpeettomiksi. Vanhentumista kammoksutaan ja se kielletään omalle kohdalle sattuvana olotilana. Vanhukset nähdään tarpeettomiksi ja siksi säästötoimenpiteet ulottuvat heidän vaippoihinsa asti, palveluja ajetaan alas, sekä yksityistetään, markkinatalouden armoille.

Vanhukset edustavat nykyihmiselle vain luopumista ja kuolemaa, ja juuri siksi he jäävätkin unohduksiin. Ikuista nuoruutta palvova elämäntapa eristää ulkopuolelleen vanhukset ja kuoleman. Tämä on hätkähdyttävä osoitus nyky-yhteiskuntamme piittaamattomuudesta niitä ikäluokkia kohtaan, jotka ovat tätä maata rakentaneet ja puolustaneet ja luoneet nuorille sukupolville elämisen perustan. Miksi vanhusväestöä ei arvosteta? Miksi emme kunnioita näitä elämän rakentajia, puutteellisissa olosuhteissa uskoa ja toivoa ylläpitäneitä arjen sankareita?

Siksi, että nyky-yhteiskunnassamme arvot ovat täysin muuttuneet. Jos tämä valtion sekä kuntatalous jatkaa samanlaista kehitystä, jossa hallinto sekä siihen liittyvät kalliit kustannusrakenteet/palkat ym.koko ajan nousevat,eikä saada tasattua että klpailukyky paranisi ja töllisyys saataisiin nousuun,eikä rakennemuutosta/yhteiskuntasopimusta saada aikaan, mistä riittää se veronkantokyky, ja kilpailukyky ylläpitää tätä järjestelmää, kun se on jo nyt monellakin köyhällä eläkekeläisellä ym. vähävaraisella selviytymisen äärirajoilla asumiseen ym.kohonneissa liittyvissä kustannuksissa.

Tapelkaa se Tuponne siellä neuvottelupöydässä, niin se edeltäväkin sukupolvi /ay-liike teki, ei se tehnyt maksumieheksi yhteiskunnan vähävaraisia, eikä avuttomia vanhuksia.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Vuosiloman lyhentäminen taitaa tosin leikata lomarahaa toistamiseen, sillä lomarahan summa käsittääkseni määräytyy vuosilomapäivien määrän perusteella.

Tästä pienestä virheestä huolimatta laskelmasi taitaa kuitenkin olla lähempänä todellisuutta kuin Akavan.

Eugen Koev

Koska olen laskelman isä olen tietenkin velvollinen perustelemaan

Ensinäkin yleisestä asetelmasta. Kirjoittaja on sitä mieltä, että jos palkkaa ei tosiaan laske, vaikka työaika pitenee mitään ei ole menetetty.
En voi yhtyä tähän. Sanotaan, että palkatun lomani lyhenee 8 päivällä. Palkkani on entisellään vain jos käyn 8 päivää enemmän töissä. Jos pidän yhtä pitkä loma kuin ennen, joudun ottaman 8 päivän palkatonta lomaa ja palkkani vähenee juuri 8 työpäivän verran.

Totean, että Akavan sivuilla on kerrottu laskentaperusteista ainakin sen verran kun mitä yleensä on tapana laittaa. Ei sen tarkempia selostuksia kukaan valtionviranomainenkaan laita, mutta kysymyksiin tietenkin vastataan.

Ne teistä, jotka jaksavat lukea tämän tekstin loppuun tulevat huomaamaan että laskelman taustat ovat huomattavaan teknisempiä kuin mitä bloggaaja on kuvitellut.

Kuten tämän tapaisissa laskelmissa asian laitaa on, valintoja ja arvioita joutuu tekemään useassa eri kohdassa ja jossain määrin yksinkertaistamaan asioita, ei kuitenkaan liikaa.

"Absoluuttista" totuutta ei ole, mutta esimerkin laatijan tulee kuitenkin pystyä perustelemaan valintojensa asiantuntijoille. Minä pystyn. Blogin kirjoittaja ei ole ollut minuun yhteydessä joten en ole voinut myös esittää perusteluni. Hänen omat laskelmansa ovat aivan liian yksinkertaistettuja. Minusta on oikein, että laskelmien taustoja ja oikeellisuutta kyseenalaistetaan, mutta sekä itsekriittisyys että toisten kunnioitus vaatii selvittämään taustat, ennen kuin omia näkemyksiä ja syytöksiä esitetään. Nämä periaatteet eivät valitettavasti sido muita kuin journalisteja

Esimerkiksi tämä 5000 euron kuukausipalkan jakaminen 22 päivällä päiväpalkan arvioimiseksi eiole tapa, jolla sen enemmän minä kuin kollegatkaan laskevat. Vuodessa nimittäin ei ole 12*22=264 työpäivää, koska on lomat, arkipyhät ja keskimäärin 10 päivän sairasteluja sekä muita poissaoloja. Yhden työpäivän hinnaksi on tavanomaista arvioida 0,45 % vuositulosta, eikä 0,38 % kun kirjoittajan laskelmassa. Kerroin 0,45 % vastaa 222 työpäiviä. Todellisuudessa työpäiviä on keskivertotyöntekijälle tätä ainakin jonkin verran vähemmän, joten yhden työpäivän vaikutus on enemmän kuin 0,45 %. Laskelmassani 8 päivän lomien lyhennys vastaa 8*0,45 % = 3,6 % vuositulon "laskennallista" menetystä. 5000 euron palkalla vuositulo on 12,66 * 5000 = 63 300 ja menetys on tästä johtuen 2 279 euroa vuodessa eikä 1818 euroa, Jos nyt joku kysy miksi vuositulo on 12,66 kk. palkka - siksi, että kunnan yleisessä sopimuksessa pitkissä työsuhteissa lomaraha vastaa noin 66 % yhden kuukauden kokonaispalkkaa.

Kertoimista vielä sen verran, että kerroin 0,45 kuvastaa 1 työpäivän "hintaa" eli tilannetta, jossa yksi vapaa päivää muuttuu työpäiväksi. Toinen kerroin, joka laskelmassa käytetään, on 0,39. Tämä taas kuvaa palkallisen päivän muuttamista palkattomaksi. Palkalliseksi päiviksi luetaan työpäivien lisäksi lomapäivät arkipyhät ja muut palkalliset poissaolot.

Vastaavasti lomarahojen leikkaus pitkissä työsuhteissa koostuu kahdesta elementistä. Kuntien sopimus on sellainen, että kun lomaoikeus lyhenee automaattisesti myös lomaraha pienenee. "Pakkolakien" lomarahaleikkaus tulee tämän päälle, eli kuntasektorin yleisessä sopimuksessa lomarakan leikkaus suhteessa kuukauden kokonaispalkkaan on yhteensä 41,7 % ja vaikutus vuosituloon on tosiaan 2,2 %, 5000 euron kuukausipalkalla (63 300 vuositulolla) tämä tarkoittaa 1393 euroa tulon menetystä.

Akavan laskelman taustat ovat hyvin perusteltavissa ja kertovat siitä, että pakkolakien vaikutukset ovat tietyissä työntekijäryhmässä todella merkittäviä. Laskenta ei ole missään nimessä tarkoituksenhakuista.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Ai että tuntuu faktanillittäjälle hyvältä, kun joku tuo asiat näkyviin ja lyö spekulaatioita ja mutua numeromurskaimilla.

Kiitos tästä. Tuli hyvä mieli.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Kuten blogissani kerroin, tein oman laskelmani ja vertasin sitä Akavan laskelmaan. Tekstissä avasin yksityiskohtaisesti laskelmani perusteet. En ymmärrä, miksi yksityishenkilönä olisin velvollinen ottamaan Akavaan yhteyttä ja pyytämään heiltä tarkistusta omalle mielipiteelleni.

Tekstini tarkoitus oli, kuten siinä ilmaisin, arvioida onko Akavan uutisoima viesti totta. Akava väitti, että palkansaajan vuositulot absoluuttisesti vähenevät esitetyillä summilla. Yksinkertaistettu tai ei, osoitin laskelmallani että Akavan väite ei pidä paikkaansa.

Selvää on, että palkansaaja saa vähemmän pakkolakien seurauksena rahaa per tehty työtunti, mutta absoluuttinen rahan määrä ei siinä määrin vähene, kuin Akava tiedotteessaan väittää.

On varmasti mielenkiintoinen ay-poliittinen kysymys keskustella siitä, mitä työtuntien lisääminen tarkoittaa, mutta viittaus siihen, että palkka rahamääräisesti pienenisi esitetyllä 5000 eurolla on mielestäni edelleenkin virheellinen.

Akavan vastineessa blogiini annetaan ymmärtää, että laskelmani olisi kokonaisuutena väärin ja että vastineesta löytyy siihen kattavat perustelut. Itse asiassa perustelette väitteitänne vain lomarahan näkökulmasta ja siinäkin vain yhden palkansaajaryhmän näkökulmasta. Ilta-Sanomien uutisoinnissanne annatte ymmärtää vaikutuksen koskevan kaikkia palkansaajia. Jätätte myös selvittämättä epäsuorien vaikutusten osuutta lukuihinne. Kuten sanottu, ne ovat ay-poliittisesti mielenkiintoisia, mutta niillä ei ole suoraa välitöntä yhteyttä vuosituloihin.

Eugen Koev

Akavan alkuperäisessä uutisessa ( http://www.akava.fi/uutishuone/teemajutut/pakkolak... ) on selkeästi eroteltu kaksi tapausta - normaali loma ja pitkä loma, todettu oletukset sairauspoissaoloista, ilmoitettu erikseen kukin elementin vaikutukset ja vaikutukset jaettu "suoriksi" ja "epäsuoriksi". Siinä mielessä olemme toimineet hyvin eettisesti.

Teillä ei tietenkään ole velvollisuutta ottaa yhteyttä meihin ennen kuin kirjoitatte, mutta näin minä olisin tehnyt ennen kuin niin rajua väitettä esittäisin toisen asiantuntijan työstä. Samalla olisin kohta kohdalta selvittänyt mitä ja miten on laskettu.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vapaa-ajan arvo on huomattava. Monet julkisen sektorin naisvaltaiset alat ovat myös sellaisia, että naiset ovat tietoisesti tehneet niihin kohdistuneen uravalinnan pitkien lomien ja yksityistä sektoria parempien lisäetuuksien kuten ikälisien ja korkeampien lomarahojen toivossa. Syynä tähän taas on perheellistymisen aiheuttamilta urahaitoilta suojautuminen, mikä ei välttämättä ole yhtä helppoa yksityisellä sektorilla.

Ei ole myöskään liian eksoottista ajatella, että etenkin alle kouluikäisten lasten ja pienten koululaisten äidit voivat olla jopa pakotettuja vaihtamaan väkisin lyhennettyjen lomien puuttuvia osia palkattomiin vapaisiin, jolloin palkka todella alenee ja työuralle voi tulla muutakin harmia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Hyvä keskustelun kannalta, että tuli vastine, mutta tuo menetetyn vapaa-ajan laskeminen rahalliseksi menetykseksi on vähintäänkin tulkinnanvaraista.

Palkattoman loman ottaminen ei ole pakollista.

Mitä tulee itse lomarahaan, voisiko sen vain muuttaa kiinteäksi kaikille? Sen leikkaukset kirpaisevat eniten pienituloisia, joiden esim. pitäisi maksaa vakuutukset ja autoverot vuodeksi sillä rahalla. Jospa summa olisi kiinteä, esim. katto?

Rahaa on kiva saada, mutta jos säästöjä mietitään, niin tuo (entinen) lomaltapaluuraha olisi helpoimpia kohteita. Se ei ole rahaa työstä vaan vain työpaikalle saapumisesta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Tuntuu naurettavalta tuo AKAVAN laskelman taustaoletus, että loma-ajan lyhentäminen eli työajan pidentäminen vähentäisi henkilön vuosituloja.

Päinvastoin lomalla yleensä tuhlataan työaikana ansaittuja rahoja, jolloin loma-ajan lyhentäminen tosiasiassa lisää henkilön varallisuutta, koska tuhlausmahdollisuudet vähenevät :)

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"5000 euron kuukausipalkalla (63 300 vuositulolla) tämä tarkoittaa 1393 euroa tulon menetystä."
Onpa iso menetys :)
Mitenhän ne pärjää, kun jotkut täytyy tulla 1000e eläkkeellä toimeen !

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei henkilö, joka saa 1000 euroa eläkettä kuukaudessa, maksa tulostaan myöskään 23 326,05 euroa tulo-, kunta-, kirkollisveroa ja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vuodessa.

Näin tekee kuitenkin henkilö, joka asuu Helsingissä ja ansaitsee tuon 5 000 euroa kuussa. Lisäksi tuo henkilö ei saa kunnan vuokra-asuntoa eikä hänelle makseta yhteiskunnan avustuksia mm. asumistukea.

Toisaalta voit hyvin ajatella niin, ettei tuo 1000 euron eläkkeen saaja selviäisi, jos ei olisi näitä 5 000 euron kuukausituloisia, joiden verotuloilla hänen saamansa tuet rahoitetaan.

Jyrki Paldán

Mutta eikö tässä tapauksessa kuitenkin Isoaho ole oikeassa? Ei vapaapäivän menettäminen laske tulotasoa, vaan palkkatasoa. Palkkataso toki on paljon tulotasoa olennaisempi asia, tienaahan esimerkiksi kolmea täyspäiväistä duunia ja lisäksi kahta viikonloppu/sesonkiduunia painava minimipalkkatyöläinen hyvin mahdollisesti ihan yhtä paljon kuin lääkäri, vaikka palkka, elämäntaso ja vapaa-aika ovatkin ihan eri tasolla.

Pelkkää semantiikkaa toki(koska selvästi Akavan selvitys koski palkkatasoa, vaikka termistön käytössä haparoitiinkin), mutta siihenhän nämä kinastelut aivan liian usein kulminoituvatkin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Entisenä akavalaisena työntekijänä, nykyisenä työntekijänä minun on pakko sanoa, että Akavan laskelmat eivät välttämättä ole väärin lasketut, vaan väärin tiedotetut.

Isoaho on oikeassa siinä, että rahallisesti 5000 euroa kuukaudessa ansaitseva palkansaaja menettää 750 euroa vuositulostaan. Toki ansionmenetystä tulee myös siitä, että sairaspäivien ensimmäisen päivän palkattomuudesta sekä sairaspoissaolopäivien ansion leikkauksista. Kaikki muu on laskennallista spekulaatiota.

Toki neuvotteluasetelmaa varten on helpompi ymmärtää määrällisesti mitattavan yksikön, rahan, käyttämistä arvottamaan eri eriä, joita neuvottelupöydässä käytetään.
Mutta älkää, hyvän tähden sanoko julkisuuteen, että pakkolakien johdosta työntekijä menettäisi 4999 euroa vuodessa, kun oikea menetys on 700 euroa ja mitä tahansa laskentaa käytättekin oletettavien sairaslomapäiväleikkausten vaikutuksen olevan.

Minulle itselleni arkipyhä on vain ylimääräistä vapaa-aikaa, jota tietenkin nautin kiitollisena. Mutta mieluummin luovun näistä ylimääräisistä vapaahetkistäni kuin rahasta. Jokainen voi kuitenkin halutessaan vapaahetkiä ottaa tarpeen mukaan, palkattomana. 200 tuntia lisää työaikaa vuodessa - varsinkin, kun suurin osa on toteutettavissa arkipyhäleikkauksina, on minulle helpompi hyväksyä kuin edes tuon lomarahan puolittaminen.

RDIT: Itse en edes ymmärrä, miksi te ammattiyhdistyksessä olette noin mieltyneitä arkipyhiin. Koko arkipyhävapaapäiväjärjestelmä on työntekijän kannalta tarpeeton. Se on lisäksi tuotantotaloudellisesti äärettömän kallis ja heikentää yhteiskunnan tehokkuutta. Arkipyhät pitäisi irrottaa kokonaan työehtosopimuspöydästä ja siirtää lainsäädännöllä päätettäväksi.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Keskustelu näiden lukujen ympärillä on ollut vilkasta ja näkemyksiä on kysytty monilta tahoilta. Mm. professori Seppo Koskinen päätyi 21.1.2016 Ilta-Sanomissa samoihin lukuihin, joita minä esitin laskelmassani.

Olen samaa mieltä kanssasi, että Akavasta päin katsottuna kysymys voi olla myös väärästä tiedottamisesta. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään pikkujuttu, sillä tässä tapauksessa uutisoinnin virheellisyys on yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa. Ongelmallista Akavan kannalta on se, että he ovat "virheellisellä tiedottamisellaan" vaikuttaneet olennaisesti yleiseen mielipiteeseen kysymyksessä, joka on paitsi ajankohtainen niin maamme kannalta erittäin tärkeä.

Huolta aiheuttaa se, että mikään taho ei ole kuluneiden viikkojen aikana huomannut tätä virhettä ennen kuin otin asian esille blogissani. Monet muutkin liitot ovat esittäneet vastaavia virheellisiä tietoja ja ne ovat menneet mediassa läpi jopa suurten otsikoiden saattelemana.

Toinen huolenaihe liittyy tuottamuksellisuuden arviointiin. Onko "virheellinen tiedottaminen" tehty tietoisesti omia neuvottelutavoitteita tukemaan vai onko se vahinko? Jos se on vahinko, niin mieleen tulee epäilys osaamattomuudesta, jos virheellinen tiedottaminen on ollut tahallista, niin päätöksentekijöiden luotettavuus on koetuksella.

No, me kansalaiset voimme vaan jäädä odottamaan. Toivottavasti tulee hyviä päätöksiä, kun herrat jälleen kohtaavat neuvottelupöydässä.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Yleensä näitä työntekijöiden säästöosuuksia ja yhteiskunta sopimuksen vaikutuksia kannattavat johtajat ja ylempi johto ja tietyntyyppiset konsultit.
Tähän on hyvät perusteet heillä.

1. Heillä on riittävän korkea palkka
2. Saavat riittävän suuria bonuksia ja palkkiota palkan lisäksi.
3. Palkkaan sisälle on laskettu lisäpalkkaa, jotka korvaavat ylityöt ja osan lomia.

En vain ymmärrä edellenkään, miksi pienipalkkaisten, +/- 2100€ hankkivilta pitää leikata palkkaa eri muodoissa, koska heidän ansiotulonsa keikkuvat nettona jo toimeentulon rajoissa. Pk-seudulla esimerkiksi vuokrat syövät suurenosan toimeentulosta. Ehkä se on parempi että hekin siirtyvät luukulle saamaan toimeentulonsa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

johtavat politiikot, johtavat virkamiehet, ammattiyhdistyspamput on nykysuomessa melkein 100 % veronmaksajien rahoilla suoraan tai välillisesti loisivaa ”pullamössöeliittiä”. Kyseinen porukka ei innovoi mitään ja ylläpitää pysähdystä, lamassa on menty kohta kymmenen vuotta. Asemansa vuoksi vaikuttaa suoraan kaikkien meidän elämään.

Ei osaa motivoida ihmisiä oikein kun ei tarvitse eikä voikaan kun systeemi on mikä on. Pelaavat omaa nolla-summa-valta-peliään. Puhuu toista ja tekee toista.Verkostoituu tehokkaasti – raha, valta ja suhteet ratkaisevat, ei kansalaisten hyvinvointi.

Asemansa takia työntää mädän alaisilleen omissa organisaatioissaan ja välillisesti melkein kaikkialle koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä porukka viihtyy pääpuolueissa, kuinkas muuten. On poikkeuksia tästä stereotypiasta, mutta pääsääntöisesti systeemin tikapuilla pärjää vain systeemin säännöillä.

Jyrki Paldán

"johtavat politiikot, johtavat virkamiehet, ammattiyhdistyspamput on nykysuomessa melkein 100 % veronmaksajien rahoilla suoraan tai välillisesti loisivaa ”pullamössöeliittiä”."

Niinhän he toki ovat, ja ihan määritelmällisesti. Heidän tehtävänsä ei ole innovoida, vaan ylläpitää ja kehittää olemassaolevaa. Onneksi kuitenkin suomessa nuo julkisen sektorin johtakorvaukset ovat OECD-maiden pienimpien joukossa:

http://www.compareyourcountry.org/public-sector-co...

Sama pätee vielä toistaiseksi myös siihen yksityisen sektorin pääomallaan lorvivaan "pullamössöeliittiin", joka niinikään ei ole(ainakaan vielä) sivistyneiden maiden vertailussa hälyttävän korkealla.

Hyvä kuitenkin että eriarvioisuuteen jaksetaan kiinnittää huomiota. Ikävää vain että se noin valikoidusti keskittyy ihmisiin toimintasektorin mukaan.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tavalliselta palkansaajalta lähtisi muutamia kymppejä kuukaudessa mutta AKAVAhan ajaakin hyväpalkkaisten etua ja heiltä lähtisi eniten lomapäiviä ja eniten palkkaa ja siksi tämä hirveä haloo "köyhien kurittamisesta"!
Rikkaat ja kovapalkkaiset ovat nyt "köyhän asialla"! Ja joku vielä uskoo tätä propagandaa! Ei ihme, että asiat ovat Suomessa niin kuin ovat!

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

Jokaisen työttömän palkkatulot ovat 100% pienemmät joka tapauksessa. Ei ne lisäänny sillä että lakkoillaan ja ajetaan työpaikat kiinaan.

Sami Helin

Aivan liian simppelisti ajateltu tuo vapaapäivien muutos työpäiviksi.

Jokainen vapaa päivä on todellakin priceless!

A. Enemmän työaikaa, vähemmän palautumista, on tod. näk pieni lisäys sairaspäiviin, joista taas ensimmäinen palkaton.
(Todellakin se yksi vapaapäivä on henkisesti todella iso asia + se fyysinen puoli)

B. Suoraan menetetty Mahdollisuus lisäansioon työntekijän näkökulmasta. Voin olla työssä muualla eli menetys 100% päiväpalkasta. Tai tehdä ylityönä 150% tai peräti pyhäylityönä 200% päiväpalkasta.

C. Lisäntyneet työpäivät aiheuttavat useille lisäksi KUSTANNUKSIA. Täytyy sinne töihin kulkeakin eessun taas, kalliimpaa syömistä, lasten hoidot jne.

Pienistä puroista isot erot. Pieni tuloiselle SUURIA asioita.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Vapaa-aika lisää rahan tarvetta sillä kaikki vapaa-aika on viihdyttävä.
Tämä nyt poitolistalla oleva lomaviikko voi maksaa työtekijälle enemmän kuin sinä aikana maksettava lomapalkka.
Työnantajan on huolehdittava ettei työntekijältä kulu rahaa työaikana.
Internetin aikana on riski suuri että työaika alkaa maksamaan.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Hei Minna, jos olet esim. Facebookissa, tee näin:
Lähetä sähköpostiviesti Akavalle ja liitteeksi blogisi. Kerro FB:ssä viestistäsi ja linkkaa se Akavan sivulle. Kerro sitten vastasiko Akava mitään ja mitä, jos vastasi.

Eli jotenkin liitot ja muu byrokratia pitää julkisuuden kautta saada avaamaan väitteitään.

Käyttäjän MinnaIsoaho kuva
Minna Isoaho

Jotta saamme Suomen jaloilleen, meidän on osattava kysyä oikeat kysymykset ja saatava niihin asialliset vastaukset. Valitettavasti kovin usein meillä vaietaan asiat kuoliaaksi. Tähän on tultava muutos :)

Ehdotuksesi vastauksen pyytämisestä on hyvä. Tähän nimenomaiseen caseen liittyen Akavasta tuli vastine pyytämättä. Surullista oli se, että vastineessa käsiteltiin vain marginaalista osaa kokonaisuudesta ja todettiin "Akavan olevan oikeassa" ja että "Isoahon laskelmat ovat merkittävästi yksinkertaistettuja ja vääriä". Niin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi professori Seppo Koskinen ihmetteli eilen Ilta-Sanomien uutisessa Akavan lukuja ja arvioi pakkolakien vaikutukset juuri samoin kuin minä olin aikaisemmin tehnyt. On mielenkiintoista nähdä, miten näitä lukuja käsitellään varsinaisissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.

Olennaista ei ole miekkailla siitä, kuka laskee oikein. Tärkeää on, että päätöksenteon taustalla on oikeaa faktaa, ei propagandaa. Surullista vastineessa oli siis se, että merkittävät vaikuttajat itsepintaisesti väittivät mustaa valkoiseksi. Toivottavasti tästä otetaan opiksi kaikilla yhteiskunnan foorumeilla. Ja toivottavasti jatkossa epäkohdan esiin ottaminen käsitellään huolella ja rohkeasti eikä omaa mantraa kritiikittömästi toistellen.

Käyttäjän TommiTaipale kuva
Tommi Taipale

Suomesta löytyy useampi ala, jossa on taannoin luovuttu palkankorotuksista ja vastapainoksi lomapäivien määrää on nostettu. Nyt nämä halutaan sitten poistaa. Mielestäni nuo voidaan suoraa muuttaa euroiksi, koska tilannehan olisi sama, jos palkankorotukset olisi ensin tehty ja sitten muutaman vuoden päästä kerrottaisiin, että nyt poistetaan aikaisemmin saamanne palkankorotukset. Sitten sanottaisiin, ettei palkkanne pienene, tehän vaan menetätte aikaisemmin saamanne korotukset.

Käyttäjän TommiTaipale kuva
Tommi Taipale

Jatkan vielä sen verran, sairasloman ensimmäinen palkaton päivä koskettaa aika merkittävästi fyysisen työn tekijöitä. Flunssassa (joita aika moni sairastaa) fyysisen työn tekeminen voi olla jopa hengenvaarallista, tosin kuin tietokoneen ääressä nuokkuva "johtaja" voi aivan yhtähyvin hörppiä kahvia työpöytänsä ääressä ja vastailla puhelimeen ja ottaa vaikka pikku nokoset kesken päivää vaikka pikku kuumeessa olisikin. Ihan saman lopputuloksen hän aikaiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset