Minna Isoaho

Huono hallitus vai surkea eduskunta?

Olemme tottuneet siihen, että jokainen sukupolvi vuorollaan on jättänyt jälkeensä paremman yhteiskunnan kuin mitä se perintönä sai: on opetettu kansa lukemaan, parannettu suomalaisten terveyttä, oltu edelläkävijöitä demokratian levittämisessä, taisteltu itsenäisyyden puolesta ja kohotettu elintasoa.

Mikä on meidän perintömme tuleville sukupolville? Mistä tämä aika muistetaan? Mitä Suomesta ja päättäjistämme historiankirjoissa kirjoitetaan?

Näyttää siltä, että vuosikymmenien aikana rakennetusta hyvinvoinnista on tullut meille rasite. Ajattelumme on nyrjähtänyt, kun olemme ulkoistaneet oman ja perheen pärjäämisen valtion huoleksi ja pidämme “saavutettuja etuja” henkilökohtaisesti koskemattomina. Totuus on, että joka ikinen saavutettu etu – on se sitten palkkaa, lomarahaa, tulonsiirtoja, tasa-arvoa, valtaa tai mitä tahansa tukea – on ansaittava joka päivä uudelleen. Ilmaisia lounaita ei ole.

 

Vuosikausia on ollut tiedossa, että tukiviidakosta, tuhansista turhista säännöksistä, työmarkkinoiden jäykkyydestä ja tolkuttoman pitkistä julkisen palvelun prosesseista on tullut uudistumisen este. Vastikkeettoman rahan antamisen tuloksena ei ole ollut parempi yhteiskunta, päin vastoin. Kuin hölmöläiset ikään, jatkamme samalla systeemillä vaikka tulokset eivät siihen kannusta.

Vuosikausien ajan on tiedetty, että maailma ympärillämme on muuttunut ja tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia kilpailukykymme korjaamiseksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että byrokratiahimmeliä ei voi korjata olki kerrallaan, vaan on askarreltava kokonaan uusi.

Aitojen ratkaisujen etsimisen asemesta keskusteluun osallistuvat vaikuttajat ovat tyytyneet haukkumaan hallitusta huonoksi. Eduskunnassa ryyditetään puheita lastenlauluilla, ministereitä syytetään valehtelusta ja julkisissa keskusteluissa on otettu kirosanat käyttöön. Argumentaatiossa ei edes yritetä peittää poliittisia intohimoja ja päätöksenteossa ajetaan täysin avoimesti vain oman sidosryhmän etua muiden kustannuksella.

 

Hallittu rakennemuutos ei onnistu Suomessa

Suomen kriisiytyneiden talous-, työttömyys- ja velkaongelmien keskellä Sipilän hallitus on aikaisemmista hallituksista poiketen edes yrittänyt tehdä muutokseen johtavia päätöksiä. Oppositio ja sen lobbausorganisaatiot ovat kuitenkin onnistuneet vesittämään jokaisen ehdotuksen antamatta tilalle parempia suunnitelmia.

On aika mielenkiintoista, että olemme esimerkiksi luoneet vastikkeettoman rahan jakojärjestelmän, johon ei kuulemma voida tehdä yhtään muutosta romahduttamatta yhteiskuntaa. Olemme onnistuneet luomaan työmarkkinat, jotka eivät edistä työntekijöiden työllistymistä eivätkä mahdollista työntekijän oman osaamisen kilpailuttamista, mutta siitä huolimatta emme suostu käytäntöjen uudistamiseen.

 

Populismipornoa on se, kun äänestäjiä nuoleskellaan “hallitus kurittaa vanhuksia, hallitus leikkaa lapsilta jne.” väitteillä ihan niin kuin hallitus itsensä vuoksi näitä ehdotuksia tekisi. Kurittamisuhoamiset ovat kansaan meneviä, mutta virheellisiä väitteitä. Ei hallitus leikkaa keneltäkään mitään. Kyllä leikkaava taho eli lakien säätäjä on eduskunta, ei hallitus. 

Toinen vakava kansan harhaanjohtamismanööveri on takinkääntöpuheilla mässäily. Koska ideat yhteiskuntamme ajankohtaisten huolien ratkaisemiseksi ovat eduskunnassa vähissä, tyydytään moittimaan naapuria vaalilupausten rikkomisesta tai hallitusohjelman toteutumattomuudesta. Yritysmaailmassa on jo ajat sitten ymmärretty, että strategisia valintoja voidaan joutua muuttamaan hyvinkin nopeassa aikataulussa. Takinkäännöstä ei kukaan puhu mitään, mutta hyvästä johtamisesta saatetaan kiitellä.

Myös hallituksen on muutettava linjaa samassa tahdissa maailman muuttumisen kanssa. Jos eduskunnassa ei ymmärretä, että hallitusohjelmaa on päivitettävä toimintaympäristön muuttuessa, olemme valinneet harvinaisen osaamattoman edustajajoukon puolestamme asioista päättämään.

 

Minua ei ihan aidosti kiinnosta huomauttelu siitä, kenen takki kääntyy ja onko nurja puoli päällä vai sisällä. Puolueiden valtataistelua olennaisempaa on, että akuutteihin asioihin löytyy toimivat ratkaisut. Ihan sama, mitä lukee hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelmassa oleva maahanmuuttopolitiikan kirjaus on hyvä esimerkki siitä, että toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin se oli vielä keväällä hallitusohjelmasta päätettäessä. Ei ole järkeä jääräpäisesti toteuttaa vanhentunutta ohjelmaa ihan vaan sen vuoksi, että puolueen kannatus säilyisi. Todella vastuutonta ajattelua.

Vastuutonta on myös sen mielikuvan ylläpito, että hallitusohjelma olisi jotenkin velvoittava. Ei se ole. Hallitusohjelma sen enempää kuin vaalilupauksetkaan eivät ole edustajia sitovia. Maailman muutosnopeus osoittaa yhä selvemmin, että hallitusohjelmien tekemisestä on ehkä viisasta luopua kokonaan ja perustaa hallituskumppaneiden yhteistyö luottamukseen ja muutettavissa oleviin  aiesopimuksiin. Kansanedustajia valittaessa tärkeää olisi varmistua edustajaehdokkaan osaamisesta muuttuvissa tilanteissa eikä juuttua kiinni yksittäisiin vaalilupauksiin. Varsinkaan, kun näillä lupauksilla ei ole mitään katetta niitä annettaessa. Niitä tulisikin kutsua vaalitoiveiksi.

 

Eduskunnan ja sen ohjauksessa olevan hallituksen vastuulla on tehdä kansan kannalta hyviä päätöksiä. Moni muutoksia vastustava perustelee kantaansa sillä, että maata ei voi johtaa kuin yritystä. Kyllä voi. Mutta maata ei voi johtaa huutoäänestyksellä. On vaarana, että opposition vastuuton ja lisäarvoa tuomaton huutelu nolaa koko kansanedustuslaitoksen. Ja se on kuitenkin se paikka, jossa päätökset tehdään.

 

 

Kolme kysymystä eduskunnalle

 

1. Suomen talousjärjestelmä perustuu markkinatalouteen.
Miten selitätte sen, että ette ole tehneet rakenteellisia uudistuksia yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi?

Erityisesti mini-mikroyritysten (alle 4 henkilöä työllistävien yritysten) työnantajavelvoitteet ovat kohtuuttomat. Näihin yrityksiin syntyy lähes kaikki uudet työpaikat maassamme, mutta siitä huolimatta uhraatte hyvän työllistämismahdollisuuden työmarkkinapolitikoinnin alttarille.

 

2. Suomen valtionhallinnon merkittävimpiin tehtäviin kuuluu yhteiskunnan jatkuvuuden turvaaminen sekä yleisen yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen.

  • Oletteko eduskunnassa tehneet kaikkenne, että ette tietoisesti horjuta yhteiskuntarauhaa omien poliittisten tavoitteidenne edistämiseksi?
  • Voitteko osoittaa, että olette työssänne pyrkineet aidosti ratkaisemaan koko kansakuntaa riepottelevat talous-, työttömyys- ja velkaongelmat vai oletteko tyytyneet keräämään mielikuvapisteitä äänestäjiltänne kenties yhteiskuntarauhan kustannuksella?

 

3. Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Se tarkoittaa, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada palveluja. Perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Mielestäni nämä edellä kuvatut mahdollisuudet ovat Suomessa kaikkien ulottuvilla. Toiset hyödyntävät niitä paremmin kuin toiset, mutta sama perustuslaillinen mahdollisuus on kaikilla.

Huomattava on, että yhdenvertaisuudella ei tarkoiteta sitä, että esimerkiksi varallisuus jaetaan tasan kaikkien kesken, tai kaikilla on sama palkka tai että työnteon tai yritystoiminnan kautta vaurastuminen olisi rikollista tai edes paheksuttavissa olevaa. Päin vastoin, yksityinen sektori on merkittävässä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidossa.

  • Toimivatko ne kansanedustajat oikein ja vastuullisesti, jotka puheissaan luovat mielikuvaa yhdenvertaisuuden toteutumattomuudesta Suomessa?
  • Toimivatko ne kansanedustajat oikein ja vastuullisesti, jotka antavat kansalaisten luulla, että tuloerot johtuvat köyhempien epäoikeudenmukaisesta kohtelusta?
  • Onko oikein syyllistää tavallisia suomalaisia siitä, että he ovat onnistuneet työllään saavuttamaan vakaan taloudellisen aseman elämässään?
     

Viime aikoina on esitetty useiden kansanedustajien toimesta väitteitä, että rikkaat eivät osallistu tämän maan rakentamiseen, hyvätuloiset riistävät köyhiä jne.

Mielestäni eduskunnan uskottavuuden kannalta on tärkeä jatkossa määritellä termejä tarkemmin etenkin silloin, kun niitä käytetään kapuloina muutosten rattaissa.

On kohtuullista edellyttää, että termit hyvätuloinen, köyhä, parempiosainen tai vaikkapa työläinen määritellään, jotta voidaan arvioida mistä itse asiassa puhutaan. On myös kohtuullista edellyttää, että jos väitetään jonkun ryhmän olevan taloustalkoiden ulkopuolella, osoitetaan väitteen oikeellisuus jollakin faktalla pelkän huutelun asemesta.

 

Toivottavasti rakenteelliset uudistukset saadaan tehtyä niin työmarkkinoilla kuin hallinnon himmeleissä ja tukiviidakoissakin. Jos näitä uudistuksia ei toteuteta hallitusti itse, niin markkinat hoitavat ne kriisien kautta. Esimerkiksi yksi suomalaisen merkittävän pörssiyhtiön toimitusjohtaja totesi, että kyseisen yhtiön vielä Suomessa oleva toiminta ja pääkonttori voidaan siirtää helposti ulkomaille. Aikaa tähän siirtoon tarvitaan yksi kuukausi. Koska suomalaisista työntekijöistä tai tämän maan olosuhteista ei aidosti koidu korvaamatonta lisäarvoa, on silkkaa hyväntekeväisyyttä pitää toiminto Suomessa. Tähän voi tulla helposti muutos, jos tahmeaan talouden tilaan ei tule parannusta.

Toivottavasti kansanedustajat ymmärtävät, että kilpailukykymme ei parane sillä, että tekemällä tehdään vastakkainasettelua tämän maan sisälle. Rajojemme ulkopuolella ei juuri ketään kiinnosta, onko meillä yleissitovat työmarkkinaratkaisut tai onko vaalilupaukset pidetty. Kansana kilpailemme kansainvälisillä markkinoilla ja voi olla, että näin pienen kansan kannattaisi edustaa tätä maata yhteisenä rintamana ja samaan maaliin juosten.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Hallituksen ja eduskunnan enemmistön (se ryhmäkuri) tahtotila Sipilän ja Bernerin viitoittamalla tiellä. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/339375...

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Pitkän kirjoituksen ydin on, että palkansaajan tuloista on nipistettävä palkanmaksajan eduksi.
Mikä on kirjoittajan moraali tilanteessa missä pörssiyhtiöt takovat historiansa suurinta tulosta ja veroparatiisit pullistelevat suomalaista rahaa?
Kirjoittaja täytyy olla myös tietoinen Eurostatin tilastoista, joissa Suomen palkkakustannukset ovat kilpailijamaita pienemmät.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuossa palkkakustannus vertailussa pitäisi ottaa huomioon myös teollisuuden rakenne kyseisissä maissa. Jos Suomen viennistä suurin osa perustuu erilaisten puolivalmisteiden tai raaka-aineiden viennistä ja Saksassa tuo osuus on toisinpäin korkean teknologian valmistuotteiden eduksi, niin palkkakustannusten osuus tuotteen lopullisesta arvosta on myös ihan jotain muuta. Nuo tilastot ovat aivan liian yksioikoisia, että niiden perusteella kannattaisi lopullisia vertailuja tehdä. Ja paljonkohan mahtaa pörssiyhtiöiden tulosten paranemiseen vaikuttavan sellaisen seikan, että johdossa on ehkä moraali parantunut, eikä tulosta yritetä enää hivuuttaa alaspäin erilaisilla verokikkailuilla. Tuohon veroparatiisi kikkailuun kansallisilla päätöksentekoelimillä ei kauheasti vaikutusvaltaa ole, joten sellaisten siirtäminen hallituksen vastuulle osoittaa tietämättömyyttä.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Ihan vaan Laaksolle tiedoksi, että kannattaa seurata mediaa. Verottaja on onnistunut pelastamaan suomalaista rahaa esim. Luxenburgista. Hallituksen hämärärekisteri hankekin lienee Sinulle vieras. Lukeminen kannattaa aina sanoi Donner.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Taloustieteilijät alkavat olla yksimielisiä suomen eurosta eroamisen hyödyistä.
Nyt olisi hallitus joka sen voisi tehdä. Jarruna on varmaan vain Sipilä ja Stubb?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jos kaksi taloustieteilijää on yksimielisiä, lauseesi on totta: silloin nämä taloustieteilijät alkavat olla, ehkä ovatkin yksimielisiä.

Mikäli tarkoituksesi oli yleistää, että kaikilla taloustieteilijöillä olisi yleinen yksimielisyys, että eurosta eroaminen hyödyttäisi Suomea, olet väärässä. Itse en toki kaikkia taloustieteilijöitä tunne, mutta vain harva näyttää julkisesti liputtavan eurosta eroamisen puolesta.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Tässä on muutamia suomalaisia:
Tämän raportin tuottamiseen ovat osallistuneet EuroThinkTankin tutkijaryhmästä Jukka Ala-Peijari,Elina Berghäll, Vesa Kanniainen, Heikki Koskenkylä, Tuomas Malinen, Ilkka Mellin, Sami Miettinen,Peter Nyberg ja Stefan Törnqvist. Toimitustyöstä on vastannut Vesa Kanniainen.
Eikä heidän ajatustensa kumoamiseen riitä ihan kevyt heitto.

https://siljander.wordpress.com/2015/10/10/eurojar...

Ulkomaalaisten jatuksia en paljon noteeraa koska he eivät aja suomen etua.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #12

Liberan kaikki mitä haluat tietää eurosta tilaisuudessa suurin osa talousalan asiantuntijoista oli sitä mieltä ettei eurosta tule erota. Vesa Kanninen, Elina Lepomäki olivat ainoita euro eron puolustajia. En muista kenen osalta oli 50% käsi pystyssä. http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/10/08/...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mitä hyvätuloisiin tulee, kirjoittaja ottaa sen ikään kuin hyvätuloisuus olisi seurausta heidän työntekemisestään. Aika harvoin näin on. Työnteon osuus kovapalkkaisilla on yleensä vain pieni osa palkasta, loppuja voidaan nimittää vaikka pelivoitoiksi. Ne voitot viedään työn tekijöiltä, joiden palkka on alle oman työpanoksensa ja/tai lisäarvosta, josta suuri osa valuu työtä tekemättömälle omistajaluokalle. Kirjoittaja marisee sitä, että osa lisäarvosta eli pelivoitosta käytetään verotuksen kautta myös niiden elättämiseen, jotka on sysätty työmarkkinoiden ulkopuolelle. Hän vaatii vastikkellisuutta varattomien elatukselle kertomatta, että vastikkeellisuus tarkoittaisi samaa kuin julkisin varoin rahoitettu työpaikka – mikä oikeistolaisille on kauhistus. Tuo logiikka pikemminkin kuulostaa hölmöläisajattelulta.

Kokonaisuutena kirjoitus osoittaa että nykyinen EK-henkinen hallitus voisi pestata kirjoittajan propagandansa levittäjäksi. Tai sitten kaupallinen media vallan puudeliutensa toteuttajaksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Monetkin nimekkäät tahot epäilevät, ettei tästä mitään taida tulla.

Viimeisen vuoden aikana hyvinvointia rahoittavalta taholta katosi 27.000 työpaikkaa, joka kertoo yritysmaailman vakavasta uskonpuutteesta tilanteen kehyttymiseen jonakin päivänä Suomessa parempaan suuntaan.

Meillä on kaiketi n. 350.000 työtöntä ja samainen määrä lisää vajaatyöllistettyjä.
Ikävä kyllä ainoa taho, jonne yksityisrahoitteisia työpaikkoja voisi syntyä, on kasvavat pienyritykset, joita on varsin rajoitetusti. Ongelmina näilläkin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat riskikertymän lisäksi Euroopan huonoimmat omavaraisuusasteet ja rahoituksen saatavuus muutoinkin pääomaköyhässä maassa.

Huonolta näyttää, mutta asialliseen vuoropuheluun näyttää oleva täysin mahdotonta siirtyä monien muiden maiden tapaan, ymmärtäen samalla muuttuneen globaalin maailman ja EMU:n vaatimusten merkityksen talouden kannalta myös Suomen osin.

Kapitalistien osin, kuten tässä jo edellä aatten palossa mainittiin, tilanne on muuttunut suuresti sitten 1980-luvun. Tänä päivänä suomalainen kapitalisti voi lähteä rahoineen ja koneineen maasta milloin katsoo sen aiheelliseksi - kenenkään voimatta puuttua asiaan sen kummemmin.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Ajattelumme on nyrjähtänyt, kun olemme ulkoistaneet oman ja perheen pärjäämisen valtion huoleksi."

Puhu ihan vain omasta puolestasi.

Veikko Nironen

Varmasti kirjoitus on hyvä analyysi, josta on monelle taholle hyviä ohjenuoria, mutta mutta, heti "määrätyltä taholta" alkoi heti sama vanha marina tekstissäkin mainittua syyttelyn heittelyä ilman faktoja esim. EK:n asiamiehestä +m...

Juuri sen takia, kun Ay liike ja kannattajat eivät ole haluneet tosissaan sitoutua välttämättömiin muutoksiin on Sipilän hallitus pakon edessä muutoksien ajamisessa...

Varmaa on myös ,että kaikki takinkääntöpuheet ja muut perusteettomat heitot äänestäjien kalastamiseksi jatkuvat, mutta toivottavaa olisi,että ruvettaan peräämään enemmän perusteita huutelijoiden väitteisiin...

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Täytyy sanoa, että kirjoittajan ajatukset ovat sellaisia, joita Suomi tarvitseekin pysyäkseen edes jonkinlaisena hyvinvointiyhteiskuntana tulevaisuudessa. Tuo ajattelumalli olisi hyvä useammankin kaduntallaajan iskostaa mieleensä. Tuo on pitkälti totta, että meillä on suurelta osaa kansaa ulkoistettu tuo vastuu omasta elämästään liiallisen sosialistamisen takia. Samalla on myös tapettu osa luovuudesta. Tuon huomaa hyvin siinä, että esim. Nokian raunioilta olisi pitänyt syntyä huomattavasti enemmän uusia työpaikkoja, kuin mitä on syntynyt. Sosiaaliturvamme on mahdollistanut sen, että tuo suurimman aivokapasiteetin omaava suurituloinen insinöörijoukko on vetäytynyt viettämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollistamaa lomaa. Jo parin kuukauden lomailun jälkeen verkostot ovatkin pienentyneet huomattavasti ja samalla on passiivisuus lisääntynyt. Suomessa kun muutenkin on tuo kynnys siirtyä yrittäjäksi melko korkea, niin tuon ylenpalttisen sosiaaliturvan johdosta sitä vain korotetaan. En halua syyllistää ketään insinööriä vaan pikemminkin koko järjestelmää tuosta, eikä tuossakaan pidä yleistää asiaa kaikkia koskevaksi.

Tietynlainen uuden ajattelutavan sisäistäminen ei varmaan tapahdu ihan hetkessä, mutta siihen on pakko siirtyä, koska maailma on väistämättömästi menossa siihen suuntaan, jossa sosiaaliturva heikkenee ja ay-liikkeiden valta pienenee huomattavasti. Väkisin tuota vanhakantaista ajattelua ylläpitämällä vain heikennetään tulevien sukupolvien mahdollisuuksia selviytyä uusista haasteista. Esim. velkaelvytystä puolustellaan useissa piireissä, vaikka sitä juuri kokeiltiin 30 miljardin edestä ja tulokset olivat yhtä hyvät, kuin olisi vetänyt kyseisen summan viemäristä alas korkoineen.

Ja juuri tuohon yhteiseen tavoitteeseen pyrkimiseen pitäisi voimavaroja kohdentaa sen sijaan, että kiistellään asioista erilaisten ideologioiden takia. Ja meidän keski-ikäisten olisi hyvä ajatella asioita siltä kantilta, mikä olisi eduksi juuri työelämään siirtyvien näkökulmasta eikä siitä, miten omista saavutetuista eduistamme pystytään pitämään kynsin hampain kiinni. Myös tuon parlamentaarisesti valitun eduskunnan ja siitä muodostetun hallituksen päätöksiä pitää kunnioittaa, eikä ryhtyä vastustamaan niitä minkään vastakkaisen ideologian varjolla. Tuo on kuitenkin ainoa instanssi, joka on demokraattisesti valittu päättämään maamme asioista, kaikki muut halveksivat demokratiaa asioita vaikeuttamalla.

Mutta yhteenvetona voidaan todeta, että Minnan kirjoitus on täyttä asiaa ajateltuna juuri niin, kuin 2000-luvulla tässä globaalissa ympäristössä kuuluu ajatellakin.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Poliitikkojen, kuten myös yritysjohtajien, makrotalouden tiedot ontuvat!
"Jatkamme samalla systeemillä kuin hölmöläiset": hölmöläisten matonkudontaahan tämä on ollut jo monta vuotta. Julkinenkin sektori irtisanoo työntekijöitä säästösyistä. Työnteon sijaan kansalaiset saavat 500 päivän ansiosidonnaisen sapattiloman. Olisi kai parempi pitää heidät työn syrjässä kiinni vaikka valtion työvoimatuella (SDP:n työseteli on muuten vanha jo käytössä oleva innovaatio). No niin, ja sitten halutaan lyhentää ansiosidonnaista. Seuraava askel on varmasti sitten leipäjonojen pidentäminen.

Talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä:
Nykytilanteessa talouskasvua voidaan saada aikaiseksi ainoastaan kutistamalla taloutta ensin! -Säästämällä. Kakkihan Euroopan maat säästävät! Siis kuka ostaa suomalaisia tuotteita, jos muutkin maat säästävät? Tämän takia vientituotteiden hinnat laskevat sitä mukaa, kun kustannuksia lasketaan. Nettovaikutus on +- nolla, eli vientihinnat laskevat, kuten myös tuontihinnat. Suomi ei ole sen sairaampi maa, kuin mikään muukaan maa Euroopassa. Suomi vain kasvoi silloin, kun Olli Rehn kierteli ympäri ongelmamaita käskyttäen niitä säästämään. Nyt on Suomen vuoro odotella muita talouskasvussa.

Nollasummapeliä:
Euroopan maiden välinen talouspeli on nollasummaista; kaikki maat eivät voi koskaan omata positiivista vaihtotasetta yhtäaikaisesti. Positiivisten ja negatiivisten vaihtotaseiden summa on vakio. Eli yhden voitto on toisen tappio. Tähän sairauteen voidaan vaikuttaa ainoastaan Euroopan tasolla. - EKP rahapolitiikallaan yhdessä euromaiden finanssipolitiikan kanssa.

Mitä ratkaisuksi Suomelle? Voisiko nollakasvuvaihtoehto olla Suomelle oikea ratkaisu? Fiskaalinen devalvaatio:
1) Bruttokansantulo (BKTL) on 2014: 205 miljardia euroa.
2) Valtion rahantarve olisi 4 miljardia.
3) Siis veroja olisi korotettava 4/205x100% = 2% kaikille tahoille.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuo veronkorotus vaihtoehto on viimeinen keino laittaa lappu koko valtion luukulle ja sammuttaa valot. Tuon nykyisen kokonaisveroasteen takia täällä ostovoima onkin olematon ja työttömyys senkuin lisääntyy. Muuta on ihan turha väittää, koska inflaatio on pitkään ollut olematon eikä palkkoja ole laskettu.

Julkista sektoria olisi pitänyt karsia rajusti hyvinä aikoina, niin olisi vältytty niiltä negatiivisilta asioilta, joita sen karsiminen tässä taantumassa aiheuttaa. Mutta jokatapauksessa julkisen sektorin menot ovat kestämättömällä tasolla nykyisellään ja ovat pikemminkin kasvussa suurten ikäluokkien vain eläköityessä. Nuo ovat eräänlaisia itsestään selvyyksiä, joilta aiemmat hallitukset ovat ummistaneet silmänsä omien kannatuslukujen romahdusta pelätessään.

Nokian romahdus on suurin yksittäinen tekijä nykyisessä taantumassa, koska se loi hyvinä aikoina vääristyneen kuplan, jonka varjolla julkista sektoria kasvatettiin ja palkkoja nostettiin ennen näkemättömällä vauhdilla. Nyt sen kuplan puhjettua pitäisi yrittää sopeutua uuteen tilanteeseen ja sopeuttaa myös nuo ylimitoitetut rakenteet oikealle tasolleen. Viennin rakenne on pudonnut noista ajoista huomattavasti matalamman jalostusasteen tuotteisiin, jolloin sen arvo on myös ihan muuta koska määrää ei kovin helppoa äkkiä ole kasvattaa. Sanoihan työministeri taannoin, että viennin arvon pitäisi olla 30 miljardia korkeampi, jotta nykyisen kaltaista julkista sektoria pystyttäisiin rahoittamaan ilman velkaantumista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Niin, Suomen julkiset menot ovat kasvaneet v. 2007 jälkeen n. 40 %, vaikka varsinaista talouskasvua ei ole ollut lainkaan. Julkinen velka on kasvanut 66 miljardilla eurolla huolimatta siitä, että veroastettamme on nostettu rajusti veronkorotuksin. Mikään ei tunnu riittävän.

Millä ihmeen perusteella julkisia menojamme on nostettu yli kaksinkertaisesti ( 40 % ) keskimäärin muihin rahaliiton talouksiin ( 18 % ) verraten v. 2007 jälkeen, varsinkin kun samaan aikaan vientimme on jäänyt pysyvästi yli 10 miljardia euroa alemmalle tasolle ?

Alli Erkkilä

Mikä on työtä tekemätön omistajaluokka? Ymmärtääkseni he ovat sijoittajia ja rahoittajia, jotka ovat joko oman aikaisemmin tehdyn työn tuloksilla tai vaikka vanhempiensa tekemän työn eli perinnön kautta sijoittavat rahaa perustettaviin yrityksiin. Näin uudet yritystoiminnat lähtevät käyntiin. He ottavat riskin ja menettävät omaisuutensa, jos yritys ei tuota ja saavat palkkion, jos tuottoja tulee. Kun raha on töissä se näkyy vain jossain papereilla lukuina. Tämä raha on kuitenkin tarpeellinen ja välttämätön taustavoima ja energia, eikä sitä oikein voi ottaa pois siltä paikalta missä se on ilman seuraamuksia.

Henkilöt, jotka ansaitsevat paljon, ovat tarpeellisia sijoittajina. Yksityishenkilöinä he eivät pysty paljoa kuluttamaan. Niinpä he sijoittavat edelleen uusiin kohteisiin. Näin syntyy uutta työtä ja uusia työpaikkoja jossakin. Lopulta liiketoiminnat kuihtuvat ja kun muualla syntyy uusia toisenlaisia yrityksiä, niin raha siirtyy sinne missä tehdään luovempaa työtä. Raha vaihtaa omistajaa. Näinollen sijoittajakin voi köyhtyä.

Koska pelkkä raha ei tuo onnea niin monet sijoittajat tukevat koulutusta, hyväntekeväisyyttä tai muuta hyödyllistä ja saavat siitä iloa ja tyydytystä elämäänsä.

Myös työntekijän tulisi olla sijoittaja. Hän voisi säästää palkastaan aina sopivasti ja sijoittaa näin saatu summa johonkin liiketoimintaan. Näin hänkin pääsisi osalliseksi voitoista, jota esim oman työnantajan yritys tuottaa. Kannattaisin tätä lämpimästi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Voi olla jos huomioidaan tunnista maksettu palkka mutta jos mittana on tunnissa tehdyn työn arvo olemme tosi kalliita. Jos me vastaisimme tehokkuudessa anglosaksista maita niin silti meidän palkkaamme per tunti pitäisi olla pienempi kun heillä johtuen syrjäisestä sijainnista ja maantie yhteyden puuttumisesta Eurooppaan koska meidän rahti kustannukset ovat tuplat Rutsiinkin verrattuna Saksasta puhumattakaan. Miksi ulkomaiden sijoitukset Suomeen ovat vain viidennes verrattuna Ruotsiin jos meidän työvoima olisi kilpailukykyistä ja miksi Suomen parhaiten menestyvät yritykset pärjäävät sen takia että niillä suurin osa tuotannosta on ulkomailla eikä täällä Suomessa. Ainoastaan tuotekehittely kannattaa pitää meillä koska insinöörien palkat ovat Suomessa kilpailukykyiset .

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Voi olla jos huomioidaan tunnista maksettu palkka mutta jos mittana on tunnissa tehdyn työn arvo olemme tosi kalliita. Jos me vastaisimme tehokkuudessa anglosaksista maita niin silti meidän palkkaamme per tunti pitäisi olla pienempi kun heillä johtuen syrjäisestä sijainnista ja maantie yhteyden puuttumisesta Eurooppaan koska meidän rahti kustannukset ovat tuplat Rutsiinkin verrattuna Saksasta puhumattakaan. Miksi ulkomaiden sijoitukset Suomeen ovat vain viidennes verrattuna Ruotsiin jos meidän työvoima olisi kilpailukykyistä ja miksi Suomen parhaiten menestyvät yritykset pärjäävät sen takia että niillä suurin osa tuotannosta on ulkomailla eikä täällä Suomessa. Ainoastaan tuotekehittely kannattaa pitää meillä koska insinöörien palkat ovat Suomessa kilpailukykyiset .

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Julkisen sektorin kasvussa alkaa olla ongelma jo demokratiakin kannalta kun yli 50 prosenttia elää verorahoilla niin tuottavan työn tekijät ovat vähemmistönä jolloin yritykset tulevat olemaan ahtaalla kun jostain se raha on etettava ja kun julkinen sektori ei kansantuloa kasvata eli yksitys sektori heidät elättää ja poliitikot ajavat enemmistön etuja.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Hallitusammattilaiselta - Minna Isoaho - melko sekava kirjoitus.

Hallituksen finanssipolitiikkaa pitäisi käsitellä kansantaloutemme kokonaiskysynnästä käsin. Julkishallinnon koko on kasvanut niin suureksi Suomessa, että sillä on suuri merkitys kokonaiskysynälle miten hallitus ratkaisee tulojen hankkimisen ja menojen suuntaamisen.

Ensinnäkin pitäisikö hallituksen tehdä myötäsyklistä vaiko vastasyklistä finansipolitiikkaa? Suomessahan on harrastettu myötäsyklistä talouspolitiikkaa oikeastaan jo vuosikymmeniä. Tarkoittaa sitä, että hallitus on antanut nousukausien ylikuumentua ja laskukausia on pahennettu kiristävällä finanssipolitiikalla. Tämmöistä meininkiä hallitusammattilainen näyttää haluavan jatkaa eli Kreikan perässä pitäisi taivaltaa.

Mitä enemmän hallitus haluaa säästää lamaolosuhteissa, niin sitä enemmän hallitus velkaantuu. Näin se nyt vain menee, vaikka arkijärki yrittäisi muuta väittää.

Sitä ei kukaan järkevä kiistä, etteikö julkishallinnon läskiä pitäisi sulattaa, mutta samanaikaisesti pitäisi hallituksen rohkeasti suunnata miljarditolkulla varoja elvytysinvestointeihin. Lehtitietojen mukaan tieverkostommekin kärsii noin 2,5 miljardin korjausvelasta.

Mutta kun Suomi kärvistelee siinä euron pakkopaidassa. Liikkumavaramme on kapea, koska meillä ei ole käytössämme omaa kelluvaa valuuttaa eikä omaa keskuspankkia. Tämä on aivan keskeinen puute, jotta saisimme kammettua kansantaloutemme kasvu-uralle. Onhan aivan eri asia onko valtion velkamme 100 miljardia euroa vaiko 100 miljardia markkaa suoraan Suomen Pankin setelipainosta.

Raimo Sailaskin on julkisuudessa todennut, että "Epäonnistunut euro tarvitsee ihmeen". Tätä ihmettä on nyt vartoiltu jo kohta seitsemän vuotta. Eipä ole ihmettä näkynyt. Päinvastoin ollaan menty eurokriisitä toiseen jatkuvalla syötöllä. Nyt riittää - kelluva markka takaisin ja heti, eikä sitten joskus.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Sipilä Ylen Ykkösaamussa: Kreikka joutaisi lähteä eurosta

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan on todennäköistä, että Kreikka lähtee eurosta. Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan on todennäköistä, että Kreikka lähtee eurosta. Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kotimaa | Turun Sanomat | 8.9.2012 11:19 | 0
Jaa artikkeli:
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan on todennäköistä, että Kreikka lähtee eurosta. Hänen mielestään näin saa myös tapahtua, jos maa ei pysty asioitaan hoitamaan.

Sipilä uskoo, ettei Kreikka pysty maksamaan velkojaan ja päätyy velkajärjestelyyn. Hän ei antaisi Kreikalle kolmatta tukipakettia eikä olisi antanut toistakaan.

Hallituksessa keskusta kuitenkin ajoi Kreikan tukipakettia Mari Kiviniemen johdolla.

Sipilän mukaan ensimmäinen kriisiapu olikin tarpeen, koska muuten olisi seurannut dominoilmiö, joka olisi jatkunut ympäri Euroopan.

Kreikan lähdöllä eurosta ei Sipilän mukaan olisi enää suuria vaikutuksia Suomeen, koska markkinat ovat jo varautuneet siihen.

Sipilän mielestä veroparatiisit ja harmaa talous ovat iso ongelma Euroopassa. Jos ne saataisiin kuriin, olisi kaikkien maiden budjettivajeet sillä ratkaistu.

Hän kertoi itsekin saaneensa aikanaan yrityskauppoja tehdessään ehdotuksia sijoittaa voitot veroparatiiseihin, mutta kieltäytyneensä niistä.

Sipilä vahvisti ohjelmassa, että Helsingin Sanomien taannoinen arvio hänen omaisuudestaan on suunnilleen oikea. Se on noin 10 miljoonaa euroa.

TS–STT

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset