Minna Isoaho

Kolme kysymystä ammattiyhdistysjohtajille

Ay-liike pyrkii pysäyttämään Suomen ensi perjantaina. Lukuisat toimenpiteet ovat jo paikallisesti häirinneet yritysten toimintaa. Koska ay-liikkeellä on lain suoma mahdollisuus häiritä yhteiskunnan toimivuutta ilman sanktioita, toivon että näiden järeiden keinojen äärellä ainakin selvästi perusteltaisiin, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Toivon, että ay-johtajat vastaavat kukin tahollaan seuraaviin kysymyksiin ja niihin liittyviin lisäkysymyksiin:

1.Miksi luotte kansalle mielikuvan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä sodasta?

2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?

3.Mitä ovat ay-liikkeen esittämät RATKAISUT työllisyyden parantamiseksi Suomessa?

 

1.  MIKSI LUOTTE KANSALLE MIELIKUVAN HALLITUKSEN JA AY-LIIKKEEN VÄLISESTÄ SODASTA?

Antti Rinne esitti Lauri Ihalaista selvitysmieheksi hallituksen ja työmarkkinaosapuolten väliseen ”pattitilanteeseen”. Rinteen mukaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä on kärjistynyt tilanne ja ne välit on selvitettävä jotta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa säilyisi rauha.

 

Onko todellakin niin, että mielestänne nyt on kysymys näiden kahden tahon välienselvittelystä?

Eikö teidän mielestänne ole kysymys Suomen talouden vakauttamisesta? Eikö kysymys olekaan siitä, että Suomi ei houkuttele ulkomaisia investoijia tai siitä, että tuotteemme eivät käy kaupaksi? Onko teidän mielestänne työn tekeminen ja teettäminen kannattavaa, sujuvaa ja kansakuntaamme menestykseen siivittämää?

Toivottavasti ette ihan oikeasti ajattele, että tästä selvitään nollasummapelillä ja sillä, että välienselvittelyn jälkeen hallituksen ja ay-pomojen kokouksissa on aikaisempaa parempi tunnelma. Meidän muiden mielestä on tärkeää, että työn tuottavuus ja työn hinta saadaan oikealle tasolle.

 

Erittäin huolestuttavaa on se, että puheissanne ei kertaakaan viitata huoleen maamme velkaantumisesta. Kommenttienne perusteella teitä huolestuttaa yhteiskunnassamme lähinnä se, että ay-liikkeen päätösvaltaa ollaan vähentämässä. Presidenttikin on luopunut valtaoikeuksistaan sen mukaan miten maailman kehitys on luontevasti edellyttänyt. Kai nyt ay-liikekin voi tarkastella omia vaikuttimiaan ja rooliaan globaalin menon mukaisesti.

 

Aiotteko perjantaina kertoa lakkoileville kansalaisille, millä heidän etunsa rahoitetaan tulevaisuudessa?

Toivottavasti itse ymmärrätte sen, että käytännössä yksityinen sektori maksaa nyt puheena olevat edut. Jos lamautatte yksityisen sektorin ja jatkatte yrittäjyydellä menestyvien häpäisyä, niin olette melkoisen innovaatiohaasteen edessä. Kuten US-blogissani 17.7.2015 kerroin, Suomella on maksuvalmiutta vain pariksi-kolmeksi viikoksi. Tämä tarkoittaa siis ihan oikeasti sitä, että valtion kassassa on rahaa alle kuukauden menoja vastaava summa.

Jos ette ole valmiita mihinkään leikkauksiin, niin kertokaa ihmeessä miten olette ajatelleet hoitaa rahoituksen.

http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198483-kestaa-enaa-8-vuotta-ja-olemme-samassa-tilassa-kuin-kreikkalaiset-tanaan

 

2. MIKÄ ON SUOMEN KILPAILUKYVYN KANNALTA TÄRKEIN KORJATTAVA ONGELMA?

Kysyn tätä sen vuoksi, kun julkisesta keskustelusta tämä ei ole oikein selvinnyt. Vastaukseksi ei kelpaa, että ”pitää saada vienti vetämään”.

Se, että vienti vetää, edellyttää uusia tuote- ja liiketoimintainnovaatioita, työn tekemisestä syntyvää lisäarvoa ja menestyvää liiketoimintaa. Nämä asiat ovat yritysten hommia, sillä yksikään ammattiyhdistysliike tai sen edustaja ei ole ollut viennin vetojuhtana. Joten jotain muuta näkökulmaa pitää nyt puoleltanne esittää.

Syytätte hallitusta siitä, että se on luonut varjon työntekijöiden saavutettujen etujen päälle. Tämä on kätevää ja kansaa kiihottavaa. Samalla pönkitetään ay-liikkeen asemaa ja vähät välitetään Suomen tulevaisuudesta. On kuitenkin vastuutonta perustella yksittäisen henkilön palkkakuitilla koko kansakunnan tilanteen korjausliikettä.

 

Haluan kuulla näkemyksenne siitä, mikä on kansantaloudellisesti ja työelämää kokonaisuutena katsottaessa se tärkein asia, joka kannattaa ensimmäisenä laittaa kuntoon.

Jos todella on niin, että olette vain jäsenistönne saavutettujen etujen valvoja, ettekä kanna vastuutanne koko Suomen pelastamisesta, sanokaa se selvästi. Vaarana on, että kansalaiset luulevat ay-liikkeen nyt käyttämien keinojen auttavan Suomen pelastamisessa.

 

Aamulehden mukaan Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari sanoi lakkohuumaa hehkuttaessaan, että  ”… liitolta vaaditaan vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tuntuvia toimenpiteitä työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi ja maan hallituksen linjausten vastustamiseksi.”

Kertokaa siis, mitä vastustatte ja miksi. Toivottavasti näkökulmanne on Suomen tasoinen, koska sillä tasolla hallitus työtään tekee. Jos menette hallituksen tontille ja perustelette kantojanne yhteiskunnallisilla asioilla, varmistakaa että tarjoamanne lääkkeet auttavat koko kansakuntaa, ei vain teidän jäsenistöänne.

Erityisen pettynyt olen paperiteollisuuden toimiin. Paperitehtaan piipun juurella kasvaneena tiedän, että paperimiesten edunvalvontatyö on ollut erittäin tuottavaa. Paperitehtaalla on vuosikymmenten ajan saatu ammattikoulutasoisella koulutuksella paljon parempi palkka kuin mitä valtaosa yliopistokoulutuksen saaneista koskaan saa.  Paperimiehen ansiot ovat helposti yli 60.000 euroa vuodessa. On varmaan ihan inhimillistä vaatia, että näistä eduista ei tingitä. Ei, vaikka koko Suomi pysähtyisi! Ei, vaikka koko tehdas jouduttaisiin sulkemaan! Moraalinen perustelu  onkin sitten jo vaikeampi pähkinä purtavaksi.

 

Miksi luotte kansalle mielikuvan, jossa työnantajat ovat työntekijöiden vihollisia?

Kommenteistanne on käynyt ilmi, että ratkaisuna Suomen erittäin vaikeaan taloudelliseen ahdinkoon te yllytätte työntekijöitä työnantajaorganisaatioiden taloudelliseen ja toiminnalliseen vahingoittamiseen.

Puhutte vastakkainasettelusta ja maalailette tätä viholliskuvaa avoimesti. Ennustatte jopa yhteiskuntarauhan rikkoontumista. Puhutte, että kosto työnantajille tulee viimeistään ”sitten kun työrauhavelvoitetta ensi syksynä ei enää ole”.

Jos jatkatte tätä koston kierteellä pelottelua ja joukkovoimalla kiristämistä, niin kertokaa selvästi, mitä asiaa nyt olette kostamassa. Sitäkö, että Suomen kilpailukyvyn laskusta johtuen joudumme laittamaan suun säkkiä myöden?

Kertokaa ihmeessä meille muille ihan selvästi, mitä pahaa työnantajat tekevät, kun tarjoavat mahdollisuuden työpaikkaan?

 

3.  MITÄ OVAT AY-LIIKKEEN RATKAISUT TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEKSI SUOMESSA?

Toivon, että listaatte kolme mielestänne tärkeintä asiaa, jotka toteutuessaan tuovat lisää työpaikkoja Suomeen ja samalla turvaavat nykyisten työpaikkojen olemassaolon.

Koska ay-liikkeellä on monessa merkittävässä työelämäasiassa lain suoma valta yli demokraattisesti valitun eduskunnan, on sanomattakin selvää, että teidän on ratkaisumalleja esittäessänne otettava esille sellaisia asioita, joita itse olette valmiita laittamaan toimeksi.

 

Nyt ei riitä, että pyydetään työnantajaa tai hallitusta tai rikkaita tekemään jotain. Mitä ovat ne ratkaisut, joita ay-liike voi tehdä työllisyyden parantamiseksi Suomessa?

Vinkkinä voin sanoa, että esimerkiksi työn tuottavuudessa on työpaikka- ja työntekijäkohtaisesti VALTAVIA eroja. Ay-liike tekisi palveluksen jäsenistölleen, jos se sallisi edes hiukan joustavuutta, kun työn tekemisen tavoista ja tavoitteista työpaikalla puhutaan.

 

Vielä bonuskysymys:

Onko mahdollista, että ay-liikkeessä lopetetaan sanan ”edunvalvontajärjestö” käyttäminen?

Käytännössä on kyse ay-liikkeen roolin uudistamisesta. Sillä on varmasti paikkansa tässä maailmassa, mutta uhkailvana, kiristävänä ja taloudellista ilkivaltaa tekevänä kumppanina sen houkuttelevuus on koko ajan vähenemään päin.

Jos tätä termiä ja siis ay-liikkeen roolia ei päivitetä, on turha edes uskotella, että olette yhteisellä asialla Suomen puolesta. Ei myöskään vaikuta kovin ratkaisukeskeiseltä uudistamisinnolta, jos tavoitteena on vain valvoa saavutettuja etuja, viis siitä onko näiden etujen maksamiseen varaa.

Elämme verkottuneessa maailmassa – tahdommepa sitä tai emme – ja siinä ei voi kertakaikkiaan menestyä, jos pyrkii saamaan etua vain itselleen. Siinä ei myöskään pärjää, jos ei kehitä toimintaa ja uudista osaamista koko ajan. On siedettävä se, että asiat eivät pysy kiveen hakattuina täältä ikuisuuteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (124 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hieno kirjoitus ja oikeinkin ytimeen osuvat kysymykset, näkyy hyvin Isoahon pitkä kokemus työ- ja yrityselämästä kysymysten kiteytyksessä kattamaan olennaisimmat seikat.

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat luoda uutta yritystoimintaa ja tulisivat samalla luoneeksi työpaikkoja Suomeen, mutta nykyisellään hyvin epäedulliset ja epävarmat, ailahtelevat (mm. työtaisteluiden uhka) olosuhteet latistavat liian monen. Jää ne työpaikatkin syntymättä.

Milloinkahan ohitimme sen pisteen, jolloin ay-järjestöt kokonaisuutena katsoen lakkasivat olemasta jäsenistönsä tosiasiallista etua ajavia järjestöjä? Itse veikkaisin ko. pisteen olevan jossain 80-luvun alussa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Yhdyn edelliseen, hieno ja asiallinen kirjoitus. Tähän Minnan kysymykseen yhdyn minäkin. Tämä on se olennainen kysymys, johon ymmärtääkseni kannattaisi ihmistenkin hetkeksi pysähtyä ja unohtaa oma itsekäs näkökulma edes hetkeksi.

Millä tiellä Suomi nyt kyntää ja auttaako saavutettujen etujen vuoksi lähteä taas lakon tielle ja pitemmällä tähtäyksellä romuttaa koko hyvinvointi Suomi. Silloin emme voi auttaa edes niitä kaikkein heikommassa asemassa eläviä kansalaisiamme kuten nyt. Nytkin teemme sitä vain velalla, mutta kuinka kauan voimme siihen luottaa?

"Eikö teidän mielestänne ole kysymys Suomen talouden vakauttamisesta? Eikö kysymys olekaan siitä, että Suomi ei houkuttele ulkomaisia investoijia tai siitä, että tuotteemme eivät käy kaupaksi? Onko teidän mielestänne työn tekeminen ja teettäminen kannattavaa, sujuvaa ja kansakuntaamme menestykseen siivittämää?"

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Paljonko omia kokonaistulojasi saa leikata?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Aika paljon Jouko hyvä, mutta älä vain ala puhumaan taas "perijättärestä" minun kohdallani:) Voisin tinkiä hyvin monestakin asiasta ja siitä huolimatta olisin tyytyväinen elämääni. Sanotaanko nyt 20 prosenttia olisin valmis luovuttamaan yhteiseksi hyväksi, jos vain rintamalinjat ovat selkeät, eikä rintamakarkureita ole liikaa näkyvissä kuten nyt näyttää olevan.

Nyt ajattelen enemmänkin lastenlasteni tulevaisuutta, kun he joutuvat elämään niin kovin erilaisessa maailmassa kuin me... Kilpailu vähistä työpaikoista tulee kasvamaan yhä enemmän ja oletan heidän myös joutuvan tinkimään monesta edusta, mistä me nyt itsestään selvästi nautimme.

Väestöräjähdys tulee jo pitämään siitä huolen ja pitkälle kehitetyt koneet ym. halpatyövoiman lisäksi vievät työpaikat Suomesta. Merkkejä siitä näkyy jo nyt. Mitä meille sitten jää? Toistemme palveleminen, mutta kuka siitä riittävästi pystyy maksamaan, jos sossukaan ei enää meitä pysty liiemmälti auttamaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Joopajoo. "Emmäää, kuei muutkaa."

Mutta sen 20 % voit lahjoittaa vaikka heti yliopistoille, niin SSS:n kouutusleikkaukset vähän tasaantuvat. Ovat nimittäin rahaa kerjäämässä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #15

"Emmäää, kuei muutkaan".

Minusta tässä tapauksessa rintamalinjan pitäisi olla lähes yhtenäinen, sillä eihän minun yksittäisellä lahjoituksellani yhteistä Suomeamme pelasteta yhä enemmän velkaantumasta ja lasku sitten kylmästi vain tuleville sukupolville. Ei Suomi olisi sodassakaan pärjännyt niin hyvin, jos rintamakarkureita olisi ollut suurin osa työtätekevästä kansasta.

Näiden kaikkien rutisioiden pitäisi vähän kiertää muailmaa ja nähdä kuinka muualla eletään paljon vaatimattomammin ja siitä huolimatta ilman jatkuvia valituksia, kun en saa sitä tai tätä... Eipä siitä ole kauaa kun tv-uutisissa haastateltiin pienpalkkaista naista, joka valittaen totesi, että sitten joutuukin luopumaan tekokynsistä ja ripsistä, jos Sipilä saa tahtonsa läpi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Jep. Paljonko sinulta pitäisi leikata, ennen kui tekokynsistä ja ripsistä pitäisi luopua? Vai onkió niin, että vain pienituloisilta saa ottaa?

Mitä taas tulee sotiimme, niin olihan niitä rintamakarkureita. Niitä on aina. Mutta sinä voisit näyttää esimerkkiä, ja kaikki leikkausten kannattajat voisivat ihan omatoimisesti lahjoittaa 20 % tuloistaan vaikka juuri yliopistoille - tai johonkin muuhun, missä tarvittaan raha, vaikkapa vientiyrityksille.

Siitä se alkaa...

On tietysti toinen mahdollisuus, jossa karkureita on vähemmän: veronkorotukset, veroremonttija progression selvä kiristäminenkokonaistulojen yläpäästä.

Jos kolmen ja puolen miljoonan kokonaisvuosituloista perittäisiin 90 % veroa, jäsi käteen vielä kymppitonni päivässä, arjet, pyhät. Eikö riitä?

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #20

"Paljonko sinulta pitäisi leikata, ennen kui tekokynsistä ja ripsistä pitäisi luopua?"

Jouko, pidä kyntesi irti minun tekokynsistä ja ripsistä! Niihen ei kosketa.

Pekka Sundelin Vastaus kommenttiin #20

Jouko, sinulla kun näyttää tuota osaamista ja mielipidettä olevan.
Millä toimilla sinun mielestäsi

1. Suomen velkaantuminen saadaan lopetettua?
2. Saadaan reilut 200 000 uutta työpaikkaa (työttömiä heinäkuussa 232 000)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #20

Ammattyhdistys tietää enemmän kuin hallitus ettei työtä mahdollisesti tule enää lisää ja on keskitettyvät olemassa olevan jakamiseen aivan kuten ehdotat.
Tuttavani osti valmistalon avaimet käteen ja pystyttämään kesällä tulivat puolalaiset.
Naapuriini pientilalle tuli uusi omistaja ja parhaillaan kolmeen ulkorakennukseen uudet peltikatot asentavat puolalaiset.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas Vastaus kommenttiin #101

Siitähän tässä juuri on kysymys, tässä vaiheessa. Ja koska olemassa olevakin pienenee ja se jaetaan yhä isommalla luvulla jää jokaiselle vähemmän. Siinä ei mikään auta.

Sen sijaan se auttaisi, jos jokainen yrittäisi vähän enemmän ja saataisiin vaikka osa niistä puolalaisista korvattua suomalaisilla... ja täm ei tietenkään ole mikään rakennusalan ongelma pelkästään. Sama tilanne useimmilla aloilla.

Käyttäjän AnttiOllikainen kuva
Antti Ollikainen Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #17

Kaija Kelhu. Ansaa yrittävät Sinulle rakentaa, vaikka olet oikeassa. Suomalaisiin erikoisuuksiin kuuluu kaiken yli menevä keskitetty hallinto ja AY-liikkeen perustuslainkin ylittävä neuvostotyylinen vallankäyttö. Sellaiseen tämä maa vielä hukkuu, kun aivovuoto alkaa...

Uteliaana ja hieman ilkikurisena (ex-yliopistolehtorina) testasin asian ja - yllätys, yllätys - niinhän se oli: itsenäinen ajattelu, lahjoitus ja vapaan sopimuksen teko on tukittu betonilla.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/143412/Turun+ylio...

Juttu on puutteeellinen ja voi antaa väärän kuvan. Kyse oli mm. siitä, että tarjouduin jatkamaan yliopiston kokonaisia kursseja, joiden peruuttamista se perusteli opiskelijoille rahapulalla.
Nyt, kun se olisi voinut ilmoittaa opiskelijoille, että kurssit pidetään (eikä se maksa yliopistolle mitään), koko valtion rahoittama lafka menikin umpisolmuun...

"Ei helvetti - mitä me tälle tarjoukselle tehdään!?" --- Eivät tehneet mitään. Ja häpesivät julkisuutta sekä laitoksen sisällä syntynyttä keskustelua ja säpinää, jonka koko tarina sai: Jenkeissä opettanut (UIUC) ei saanut edes vastausta lahjoitukseensa...
:-)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Jouko Heyno: "Paljonko omia kokonaistulojasi saa leikata?"

Tuossa aamusella tuli kolmen eläkeläisrouvan viesti Pohjanmaan suunnalta. Ammatit ovat olleet ompelija, kunnan palkanlaskija ja pienviljelijä.

Heillä kullakin eläke n. 1000 €/kk. Sanoivat, että olisivat samantien valmiita luopumaan 50 eurosta kuukausittain (halusivat mukailla viime aikoina esillä ollut viiden prosentin lukemaa). Aika hyvin linjassa sen kanssa, että itse voisin hyvin luopua 150 €/kk.

Jatketaan edelleen kuitenkin noilla eläkeläisillä. Nyt en tiedä tarkkoja lukuja, mutta oletetaan (varmaankin alakanttiin) tuossa eläkeluokassa olevien määräksi 300 000 Suomessa.

Pelkästään siis tonnin kuussa saavilta eläkeläisiltä kertyisi noita lukemia käyttäen vuositasolla 180 milj. €. Jonkinlainen puro liitettäväksi kokonaisvirtaan. Puhumattakaan siitä, mitä kaikilta eläkeläisiltä yhteensä säästyisi.

Verrokkina paljon sunnuntaityötä tekevien kahvila- tms. myyjien ja lähihoitajien palkkaleikkaukset. Myyjillä tyypillinen palkka 2150 €/kk. Hallituksen esitysten mukaisesti kuukausittain lähtisi 85 €/kk. Edelliset lukemat siis PAMin laskelmista.

Ei noilla alennuksilla kukaan vielä kuolisi kuten eläkelaisrouvienkin viesti oli - lopulta tilanne paranisi kun työpaikkoja syntyisi Suomeen lisää ja reaalisen ostovoiman paraneminen söisi ennen pitkää palkanpudotuksen pois.

Ennenkaikkea koko yhteiskunnan hyväksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

En huomannut tekstistäsi, että olisit kertonut, paljonko sinun tuloistasi saa leikata.

Jarna Repo Vastaus kommenttiin #35

Ja mä en ole huomannut yhdestäkään sinun tekstistäsi, että olisit valmis tekemään mitään yhtään enempää (kuin soittamaan suutasi) yhteisen hyvän eteen? Vai luuletko todella, että vetämällä lonkkaa saadaan tuloksia, niin kuin jäljempänä ehdotat? Ja ennen kuin alat nillittämään mun tuloista ja valmiuksista leikata omasta palkasta tai ajankäytöstä, kerron taustat. Mun tulot on bruttona 2100€/kk, kotona 2 alaikäistäkin. Perinteisenä junttina ja duunarina ymmärrän oman kotitalouden hoidon pohjalta, että enempää ei voi kuluttaa mitä omat tienestit on ja jos haluan saada jotain, mun on tehtävä töitä sen eteen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valtion, kunnan tai yrityksenkään talous ei yksittäisen kotitalouden hoidosta eroa-ei voi loputtomasti elää yli varojensa tai tulee seinä vastaan.

Voit puhua ja kommentoida ihan vain omasta puolestasi, mutta älä kommentoi kuin puhuisit koko kansan suulla, sillä ainakin minä, Suomen tavallisena kansalaisena, olen valmis tinkimään ja tekemään pikkasen enemmän töitä, menemään ensi perjantainakin töihin ja aion jatkossakin olla kuulumatta yhteenkään sekopäiseen ammattiliittoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

Voivoi. Julkinen talous ei todellakaan toimi niin kuin kotitalous. Täällä lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Jos todella mieluummin teet pitempää päivää kuin annat työtä työttömille ja vietät aikaasi lastesi kanssa, on vallinta sinun.

Jarna Repo Vastaus kommenttiin #50

Eli sinun ratkaisusi olisi, että kaikki tekisi osa-aikaisina töitä? Sekö sitten lisäisi sitä paljon puhuttua ostovoimaa? Sulla on ihan höpöhöpö jutut.
2 päivää vuodesta töissä tai palkattomalla vapaalla, ei mun ja lasten elämää hetkauta. Myöskään mun vastuulla ei ole muiden työllistäminen tekemällä itse vähemmän, sillä se olisi sitä hölmöläisten peiton jatkamista. Ja mitä enemmän soitat suutasi, sen enemmän vain nolaat itsesi. Muista, että kaikki ei ajattele niin kuin sinä ja sen takia sun on turha yrittää kyykyttää toisin ajattelijoita keskustelupalstoilla. Elämä ei ole mustavalkoista ja sinunkin kannattaisi kokeilla fyysistä työntekoa, se virkistää kehoa ja mieltä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Mistä ihmeestä sait päähäsi tuon osa-aikajutun?

Etkö tosiaan ymmärrrä, että SINÄ makst veroissasi niitä työttömyyskorvauksia, ja jos työtön saa töitä, SINÄ et joudu niitä veroina maksamaan?

Jarna Repo Vastaus kommenttiin #56

Ymmärrän kokonaiskuvan oikein hyvin, mutta ymmärrätkö SINÄ kokonaiskuvaa, jos työaikaa lyhennettäisiin? Mulla ois silti samat elinkustannukset, mutta pienemmät tulot ja olisin hakemassa eri tukia palkan lisäksi. Sillä jos saman työn tekee kaksi, josta yksi selviää yksin, niin työstä maksettava korvaus jaetaan. Yleinen hintataso pysyis ennallaan, sillä tuotannon kustannukset pysyisi ennallaan. Mutta hienoa, kun sulla on lähes vedenpitävä ratkaisu lisätä työpaikkoja. Bravo.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #63

Et ajattele asiaa loppuun asti.

Ensinnäkin, SSShän on nimenomaan juuri edellyttämässä lisää työtä nykyisellä palkalla. Tällä hetkellä palkastasi peritään veroja sen toisen, sen työttömän, elatukseen. Jos vähennät työtunteja, saat vähemmän brutto, mutta maksat vähemmän veroja. Käteesi jäävä ostovoima kasvaa, koska se nyt kotona keskaria kittaava työtön on tuottamassa, tuottamassa sitä, mitä sinä voit alentuneilla reaalikustannuksilla ostaa. Toisin sanoen, tuotannon kustannukset EIVÄT pysy ennallaan, kun verotus aidosti kevenee. Myös sillä työnantajalla.

Suomalainen yrittäjä vain on perinteisesti niin saakelin tyhmä, että maksaa mieluummin 300 % palkkaa ylitöistä kuin palkkaa uuden työntekijän tekemään samaa 100 % palkalla. Niin, ja maksaa sitten veroa tuon työttömän elättämiseksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #72

Jouko: "Suomalainen yrittäjä vain on perinteisesti niin saakelin tyhmä, että maksaa mieluummin 300 % palkkaa ylitöistä kuin palkkaa uuden työntekijän tekemään samaa 100 % palkalla."

Kuinka pitkällä kokemuksella yrittäjyydestä kirjoitat tuon?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #50

" Julkinen talous ei todellakaan toimi niin kuin kotitalous. "

Mene ja kerro tuo kreikkalaisille. Valtio ja yksityinen sektori voi velkaantua eikä raja tule vastaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Kyllähän kreikkalaiset sen itsekin tietävät. Maalla menee ihan OK, kauppa käy ja raha jää pyydyksiin. Valtion vekselivelka kasvaa uusintadiskonttauksilla, mutta entä sitten? Maan valuuttavaranto on kolminkertainen Suomeen verrattuna, ja kansallisvarallisuus lähes satakertainen.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #35

Jouko: "En huomannut tekstistäsi, että olisit kertonut, paljonko sinun tuloistasi saa leikata."

Kirjoitin kyllä samaisessa kommentissa 24. "aika hyvin linjassa sen kanssa, että itse voisin hyvin luopua 150 €/kk."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

No, mikä estää ilmoittamasta työnantajallesi, että leikkaa palkastasi tuon summan joka kuukausi? Ja jos et kehtaa, voit lahjoittaa sen esimerkiksi jonkin yliopiston kerjuurahastoon, kompensoimaan SSSn leikkauksia koulutukssta.

Ja vienti alkaa osaltasi vetää!

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #69

Oikeasti tuskin olet noin tyhmä kuin kommenttisi itsessään antaa ymmärtää?

Brita Pasila

Mielestäni tämä oli niin hyvä kirjoitus, että jokaisen pitäisi lukea lukea se.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hieno kirjoitus, ytimeen osuvat kysymykset, mutta blogistin omat käsitykset kansantlaoudesta ja tämänhetkisestä taloustilanteesta lähiökapakan kaljarengin tasoa, joka kohdassa.

Lyhyesti:

1) AY-liike antaa kuvan tuosta "sodasta", koska Sipilän hallitus on sellaisen sodan aloittanut. Pitäiskö kansalle valehdella?

2) Suomen kilpailykyvyn kannalta suurin ongelma on vanhentunut tuotevalikoima. Kilpailukyky sinänsä on kunnossa, meillä ei ole sellaista myytäväää, jota asiakkaat kaipaavat. Toiseksi tärkein ongelma on massatyöttömyys, joka kuluttaa yli 6 mrd euroa joka vuosi, ja summakasvaa. Tehokkain keino tähän on työajan lyhentäminen ja eläkeiän laskeminen.

3) Tehokkain keino työttömyysongelman ratkaisemiseksi on edellä esitetty, työajan lyhentäminen ja eläkeiän laskeminen.

On selvää, että nämä keinot eivät miellytä kaikkia, mutta se nyt on toinen juttu, mitään muita keinoja ei oikeastaan ole.

SSSn esitys koulutusleikkauksista on, paitsi petos, idiotismia.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Jouko tässä selittääkin näppärästi miksi maamme on tilanteessa missä on. Kun ymmärtämys on tätä luokkaa niin ei ole kumma että lakkokin maistuu kun joku siihen käskyttää. Tilanteessa kuin tilanteessa.

Onneksi 2/3 Suomalaisista ei enää edusta Joukon yksinkertaisen punaista maailmaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kerropa nyt, ihan väreistä piittaamatta, mikä on se kauhistuttava tilanne, missä maamme nyt on.

Odottelen mielenkiinnolla.

Esitäpä samalla pari hyvää väritöntä ratkaisuehdotusta.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén Vastaus kommenttiin #8

Niin kuin 2/3 vaaleissa ymmärsi, maamme ottaa nyt 14 miljoonaa lisää lainaa joka päivä. Osaksi ylipöhöttyneen ja 10 viime vuoden aikana 50% kasvaneen julkisen sektorin takia joka maksaa liikaa. Nyt kun sitten yritetään asialle jotain tehdä niin sitten lakkoillaan ja puhutaan perjantain keltaisesta kortista jonka jälkeen sitten yleislakkoillaan.

Ollaan vihaisia kun pienituloisten etuuksia leikataan ja vaaditaan suurituloisia mukaan talkoisiin. Muutama havainto, suurituloisilta (tai yrittäjiltä tuloista riippumatta kuten allekirjoittanut) on paha mennä leikkaamaan kun etuisuuksia ei ole leikattavaksi.
Suurituloiset kyllä ovat jo vuosikymmenet osallistuneet talkoisiin. 8,5% veronmaksajista maksavat 68% kaikista veroista. 74% veronmaksajista maksavat ainoastaan 3 % koko veropotista.

Jotta maamme >110 miljardin ulkomaanlainan kasvu saadaan hallintaan jotain on tehtävä. Sen jälkeen soisi tehtävän lisää kun lainaa pitäisi maksella poiskin, ei ole reilua nauttia etuuksista jotka lapsemme sitten maksavat.

Tässä Joukolle faktaa ilman värejä jos hän vaikka haluaisi ymmärtää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #9

Ronald Reigania apaasti alinatakseni: Voiko kansan valtaenemmistö olla väärässä? Vastaus: No, kyllä voi. Ja jos tuo esittämäsi on totta, niin onpa ollut pahemman kerran.

Valtion velkaantumisen syy nimenomaan ei ole julkinen sektori, vaan suurituloisten verotuksen keventäminen. Pääosa lainataakasta olisi hyvinkin voitu korvvata suurituloisten verrotuksella, vuosien varrella, ja täysin kivuttomasti. Nyt kukaan ei haua sen enempää ajatella tosiasioita kuin osallistua maksamiseen. Eivät varsinkaan nuo suurituloiset, jotka ovat kehityskestä hyötyneet.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén Vastaus kommenttiin #10

Mikä jäi ymmärtämättä tuosta "8,5% veronmaksajista maksavat 68% kaikista veroista. 74% veronmaksajista maksavat ainoastaan 3 % koko veropotista."

Koskahan Joukolle riittäisi suurituloisten veroprosentti? Kun olisi tasan 100% ?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Miten maksajien osuus ja veroprosentti liittyvät toisiinsa? Mikä se suurituloisten kokonaistuloveroprosentti nyt on?

Pyysin ratkaisuehdotuksiasi. "Jotain pitäisi tehdä" ei ole validi ratkaisuehdotus. Itse olen ratkaisuehdotuksni esittänyt. Ei kelpaa sinulle. Esitä parempi.

Odottelen mielenkiinnolla.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén Vastaus kommenttiin #13

No ihan aluksi yhdyn täysin hallituksen ideoihin. Tosin ne eivät riitä, pitää saada turhia etuuksia pois vähintään kilpailijamaiden tasolle. Lapsista, vanhuksista ja sairaista pidetään huolta, terveiltä työikäisiltä ilmaiset tuet vähemmälle rankalla kädellä. Niin rankalla että verotusta voidaan helpottaa ja työnteko ja yrittäminen tehdä kannattavaksi ja velaksi eläminen loppuu heti. Silloin maamme nousee taas jaloilleen.

Ollaan nyt nähty mihin vasemmiston ja ay-liikkeen kateuteen ja passiivisuuteen nojaavat aatteet johtavat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Niin, että noita ratkaisuehdotuksia sitten edelleen odottelen

Mitä turhia etuuksia pitäisi poistaa, ja mikä olisi siitä viennille saatava hyöty?

Mitkä ilmaiset tuet pitäisi työikäisiltä saada vähemmälle ja mikä olisi siitä viennille saatava hyöty?

Odottelen edelleen...

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén Vastaus kommenttiin #18

En jaksa enää jankuttaa kanssasi, jatkan töitä (ihan ilman lisiä). Kun ei halua ymmärtää niin ei ymmärrä. Onneksi 2/3 ymmärtää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

Eli sinulla ei ole siis hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä, ei mitää ratkaisuehdotuksia.

Ei yllättänyt.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #16

Miksi ohitit täysin esitetyn kritiikin liittyen noihin veronmaksuosuuksiin? Tilastokeskuksen lukujen mukaan vuonna 2013 parastuloisin kymmenys maksoi yhteensä noin 33% maksetuista tulonsiirroista(sisältää ansiotuloverot, pääomatuloverot, kunnallisverot ja muut maksetut tulonsiirrot), ja sai noin 31% kaikista tuloista. Maksuosuus oli siis tuloihin suhteutettuna ihan tismalleen linjassa.

Ohitit täysin myös argumentin verojen historiallisesta kehityksestä(parastuloisimman prosentin veroaste on noin puolittunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana).

Käyttäjän VesaJskelinen1 kuva
Vesa Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #45

Hyvää tietoa kokonaisverotuksesta. ALV:n vaikutus kokonaisveroasteeseen on suuri pienillä tuloilla. Hyvätuloiset ja keskituloiset pitävät maata pystyssä. Huipputuloiset pääsevät vähemmällä. Voisihan tuota ammattimatemaatikot rukata vähän oikeudenmukaisemmaksi.

Marja-Leena Kuronen Vastaus kommenttiin #12

70% Verotuloista tulee muusta kuin ansiotuloveroista. ALV:tä maksavat kaikki.
Koska pienituloisen koko nettopalkka menee asumiseen ja loput kulutukseen,
on se pieni tuloinen ihan yhtä hyvä veronmaksaja kuin se parempituloinenkin.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #10

"Valtion velkaantumisen syy nimenomaan ei ole julkinen sektori, vaan suurituloisten verotuksen keventäminen. Pääosa lainataakasta olisi hyvinkin voitu korvvata suurituloisten verrotuksella, vuosien varrella, ja täysin kivuttomasti."

Onhan Joukolla näitä ehdotuksia. Mutta kun on se paha pieni yksityiskohta, että verotuksella on myös se ei-toivottu ohjaava vaikutuksensa. Jos kiristät suurituloisten ja varakkaiden verotusta pääoma karkaa muihin maihin, ja ne, jotka jäävät maahan kätkevät rahan, eli se siirretään verottajan ulottumattomiin pois investoinneista.

Mutta ei hätää, tähän suurituloisten verotusta kannattavat vetoavat staattiseen maailmankuvaan, jossa mekaaninen liike yhdessä osassa koneistoa saa aikaan vastaavan liikkeen/tuloksen toisessa osassa koneistoa. Kun suurituloisia verotetaan prosentuaalisesti enemmän, heidän rahavirtansa tuottaa joka vuosi vastaavassa suhteessa lisäprosentteja verotuloja euroina.

Heureka! Uusi rahantekokone, Sampo on keksitty.

Suomen ongelma ei ole varkkaat ihmiset eikä heitä koskeva verotuspoltiikka, vaan investointien ja investoijien puute.

Käyttäjän MarttaKorhonen kuva
Martta Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Nuo veronmaksajaprosentit aina muuttuu riiippuen kirjoittajasta.
Vaikeasti sairaatkin vievät hyvin suuren osan trveydenhuollon rahoituksesta. Alkoholistit juovat suurimman osan vuosittaisesta viinan kulutuksesta.
Aina löytyy vaikuttavin ryhmä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #8

Kauhistuttava tilanne on siinä, ettei osa kansaa, kuten Jouko, Lyly, Rinne, jne, edes tunnusta, että maassa on ongelma. Puolimiljoonaa työtöntä, syömävelka kasvaa humisten, vienti on pysähtynyt. Täytyy olla tosi luupää, ellei näe tässä mitään ongelmaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Ratkaisuehdotuksesi on mullistava.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #33

Toivon Sipilän hallituksen onnistuvan, muuten joudumme kaikki kuokkimaan kolhoosin kaalimaata. Ei minulla muuta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #32

Näinhän se on. Suomi on kuin laiva tai iso vene joka ajelehtii merellä ja ruoka ja vesi on loppumassa. Silloin ruokaa vettä on tasattava kaikille, mutta ainakin soutajille riittävästi, joista riippuu kuoleeko kaikki nälkään ennen pelastusta.

Matti Adolfsen

Ykköskysymyksen vastaus on kohdallaan, hallitus tämän aloitti.

Kysymykseen 2 pitää pistää tarkennuskysymys: mihin perustuu väite, että kilpailukyky olisi romahtanut? Tässä linkki, jonka takaa löytyy tosiasialliset tiedot, ja ne poikkeavat merkittävästi EK:n lobbaamasta käsityksestä. http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/1...

Kysymykseen 3 löytyy monta ratkaisua, edellämainitut ovat hyvä aloitus. Julkisen talouden tasapainottamiseksi pitäisi kiireesti korjata aikaisempien hallitusten tekemä vinoutuma verokertymään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

On se nyt törkeää, että jokin "Keskisuomalainenkin" alkaa sotkea tosiasioita ja lukuja tällaiseen hyvin edistyvään palkanalennuskeskustluun, kesken kaiken. Jos noita joku vielä lukee ja jopa ymmärtää, menee hyvä kusetusyritys ihan hukkaan.

Kehtaavatkin!!!

Käyttäjän KimTrskelin kuva
Kim Träskelin

hallitus aloitti? hmmm, muistaakseni ay liike torppasi kahdet neuvottelut, pääosassa SAK SDP pellejen tuella. Hallitushan ilmoitti että jos ei neuvotella niin tehdään omat ratkaisut. AY väki tätä tilasi ja sai mitä halusi. Turha sitä hallitusta on syyttää

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Kutsu neuvotteluun: "No, niin. Nyt tehdään näin, tai saatte turpaanne."

Mistä neuvoteltiin?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Joyko, kirjoitat usein tästä: "(...) massatyöttömyys, joka kuluttaa yli 6 mrd euroa joka vuosi, ja summa kasvaa. Tehokkain keino tähän on työajan lyhentäminen ja eläkeiän laskeminen."

Näin teknisesti onkin, mutta miten myisit ajatuksen nyt työssäoleville, joiden palkan pitäisi laskea suorassa suhteessa työajan vähenemiseen? Ja eläkeläisille, joiden eläke pienenisi siinä suhteessa, mitä uusia eläkeläisiä tulee?

Muutenhan rakennelmasi ei toimi.

(Massatyöttömyys on sinänsä vakava ongelma, joka on ratkaistava.)

Kai Schleutker

Täyttä asiaa, hyvä Minna .. !
Itse mietin onko taustalla se että meillä on oikeasti niin vähän ihmisiä joilla on kokemusta pienten tai isojen yksiköiden johtamisesta. Vain jos ei ole itse koskaan joutunut miettimään 'mitä sitten' - firman ja työntekijöiden kannalta - voi esittää näin tyhjän tuntuista polemiikkia kuin vaikkapa media nyt (Yle etunenässä).
Siis johtajuusvaje. Se näkyy toisaalta myös siinäettä nämä isojen firmojen niin sanotut 'huippujohtajat' ovat tyystin poissa keskustelusta. Samoin kuin ne jotka elävät pelkillä pääomatuloilla. Esimerki olisi kova sana ... !

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Hienoa, että otit esimerkiksesi tuon paperitehtaiden tilanteen, niin otti myös norjalainen taloustieteilijä Financial Timesissä. Ehkä siksi, että toimittajien voisi kuvitella ymmärtävän jotakin printtimediasta. Siis: Suomen viennin huipputuote oli pitkään sanomalehtipaperi. Sen menekki on pitkään laskenut, sillä lehtiä on mennyt nurin ja painokset ovat pienentyneet. No, jos tuo 5%:n tuottavuushyppy olisi mennyt läpi ja kokonaisuudessaan paperin hinnan alennukseen, se ilmeisesti olisi saanut aikaan sen, että uusia lehtiä olisi perustettu kaatuneiden tilalle ja pystyssä oleville lehdille olisi uusia tilaajia tullut sankoin joukoin ja taas olisi saatu paperia kaupaksi. Niinkö? Tai ehkä Nokian matkapuhelintuotanto olisi saatu herätettyä taas henkiin? Niinkö?

Eikö? No ei todellakaan, sillä Suomen ongelma on uusien tuotteiden puute, sillä investointeihin ei ole ollut varaa, kun täytyy jakaan ennätysosinkoja. Ja yhteiskuntasopimushan olisi ollut miljardiluokan tulonsiirto palkansaajilta sijoittajille - siis Suomen suurin huijaus kautta aikojen. Onneksi ei onnistunut!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" No ei todellakaan, sillä Suomen ongelma on uusien tuotteiden puute, sillä investointeihin ei ole ollut varaa, kun täytyy jakaan ennätysosinkoja. "

Suomen ongelma ei ole uusien tuotteiden puute. Pörssiyrityksemme pärjäävät ihan hyvin. Investointeja tehdään mutta ei Suomeen. Miksi. Koska ongelmana on Suomen kustannustaso verrokkimaihimme verrattuna ja vientimaihin nähden.

Jos huippuhilavitkuttimen valmistaminen on järkevää muualla kuin Suomessa, se valmistetaan sitten siellä muualla. Vaikka jokaikinen suomalainen duunari naulaisi rukkasensa kirkon seinään ja Suomi seisoisi 24/7, aika monet pörssiyritykset jatkaisivat tuloksen tekemistä entiseen malliin pienen notkahduksen jälkeen.

AY-porukka elää mielikuvissaan yhä aikakautta jolloin suomalaiset yritykset olivat enimmäkseen Suomessa toimivia. Sen aikainen ajattelu, että riittää jos kehittelemme parempia tuotteita, ei globalisaation aikana vaikuta suomalaisten työllistävyyteen juurikaan. Vientiteollisuutemme toimii globaaleilla markkinoilla myyjinä ja valmistajina. Ideat eivät ole VAIN kansallisesti hyödynnettävissä, eikä meillä kehitettävät paremmat tuotteet vain Suomessa valmistettavissa.

Duunarin kilpailukyky ei parane myöskään siten, että vaaditaan investointeja parempiin tuotantovälineisiin. Huippumoderni sorvi toimii ihan yhtä lailla muuallakin ja otetaan siellä käyttöön koska investointi kannattaa tehdä sinne.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Jos näin on, niin eivätpä nämä hallituksen toimet siihen vaikuta, mitään siis ei voida tehdä.

Tosiasia kuitenkin näyttää olevan se, että ne, jotka osaavat (esim. Valmet Automotive, Meyer Werft, Kone jne.) tekevät, ne jotka eivät osaa, ruikuttavat ilmaista rahaa - jota Sipilä niin auliisti lupaili.

Käyttäjän OlliLuukkainen kuva
Olli Luukkainen

1. Ainakaan ne järjestöt, joissa itse olen mukana (OAJ, JUKO, Akava) eivät ole julistaneet mitään sotaa. Hallitus sinällään on haastanut ammattijärjestöjä ilmoittamalla lähtevänsä rajaamaan sopimisoikeuksia. Kaikkien kansainvälisten linjausten mukaisesti työtä ja työehtoja koskevilla määräyksillä on tavoitteena ja tarkoituksena suojella heikompaa eli työntekijää. Hallitus on kääntämässä tämän asian päälaelleen. Siitä on perjantain mielenilmaisussa kysymys.

2. Viennin kannalta kaikkein tärkeintä on uusien tuotteiden innovointi, tuotteistaminen ja myynti. Talouselämän ennakkotietojen mukaan on tulossa osinkojen supersyksy, ei investointien syksy. Investointien ja uusien tuotteiden kautta työtä Suomeen..

3. Katso edellä.

Käyttäjän KimTrskelin kuva
Kim Träskelin

ensimmäiseen kohtaasi.. en tiedä missä laatikossa asut, mutta ihan tiedoksi sinulle että AY liike aiheutti tämän tilanteen. Selvennykseksi sinulle koska et selvästikkään tiedä mitä on tapahtunut voin kertoa lyhyesti. AY liike kaatoi neuvottelut ilman edes kunnon aloitusta vaikka hallitus ilmoitti ryhtyvänsä tämän jälkeen omiin toimenpiteisiin. Eikö tämä sinun mielestä tarkoita sitä että AY mafian pomot aiheutti tämän tilanteen? Jos hallitus ei olisi tehnyt mitään, niin SDP ja SAK nauraisivat nurkan takana että mitä velli housuja kun eivät uskaltaneet toteuttaa uhkaustaan. Nyt koko AY liike heristelee nyrkkiään vaikka itse kusivat kintuillensa. Herätkää jo todellisuuteen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Neuvottelut?

Neuvottelukutsu: "No, niin. Nyt tehdään näin, tai saatte turpaanne."

Neuvottelut???

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ihan mielenkiinnosta,osaatko kertoa mitä niissä neuvotteluissa keskusteltiin ja mitkä olivat ay-liikkeen ehdotuksia?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ilmeisesti et ole tietoinen, että työmarkkinoilla on kaksi osapuolta - ja työnantajapuolella on enemmän taloutieteilijöitä ;-)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Hallitus sinällään on haastanut ammattijärjestöjä ilmoittamalla lähtevänsä rajaamaan sopimisoikeuksia. "

Eikö suomalainen TUPO/TES -työmarkkinamalli rajaa sopimusvapautta? Jos yrityksen työntekijöiden etuna olisi alentaa palkkojaan, työnantajalla ei taida olla oikeutta siihen suostua ja työntekijöillä velvoitetta paikallisessa sopimuksessa pysyä. Vai onko?

En vastusta työmarkkinajärjestöjen välisesti neuvoteltavia TES:ejä, mutta sitovuudesta on luovuttava ja siirrettävä lopullinen päätöksenteko yritystasolle. Jos paikallista sopimusta ei ole, TES'iä sitten noudatettava.

Kari Vuorimaa

Erinomainen kirjoitus, kommentointi on osin omassa luokassaan. Joku väittää, että ongelma ei ole julkisen sektorin paisuminen, tästä olen jyrkästi eri mieltä ja heitän provokaatioksi ihan uudenlaisen ehdotuksen. Otetaan vuoden 2005 kaikkien julkisten organisaatioiden organisaatiokaaviot ja poistetaan kaikki mitä sen jälkeen on tullut. Muistaakseni silloinkin ipanat kävivät koulua, lääkäriin sai ajan ja vanhuksetkin hoidettiin. Todellinen ongelma nimittäin on se keskiportaan virkamiessakki joka ei ole kansalaisten kanssa tekemisessä millään lailla. Ottakaapa vaikka jonkun elykeskuksen henkilöstöluettelo ja katsokaa montako tarkastajaa löytyy.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olli, "2. Viennin kannalta kaikkein tärkeintä on uusien tuotteiden innovointi, tuotteistaminen ja myynti"

Tästä pitäisi aloittaa ja ripeästi sittenkin. Nopeasti se ei käy, mutta ehkä toimarien vaihto nuorempiin tekisi jo terää ja hyvien veljien taantunut kerho hajoaisi - olisi jo siihenkin korkea aika... Ammattiyhdistysliikkeillä on sama "tauti"...näkevät vain lähelle, vaikka pitäisi nähdä jo kauas tulevaisuuteen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Aiotteko perjantaina kertoa lakkoileville kansalaisille, millä heidän etunsa rahoitetaan tulevaisuudessa?"

En ole ay-johtaja. Olen yrittäjä, ja maksamme jatkossakin sunnuntaityökorvaukset ja muut palkanlisät entiseen tapaan.

EK:n ja Sipilän kirveslinja on hyökkäys suomalaisia työntekijöitä vastaan.

Tässä alla helppo tapa tasapainottaa valtion talous ja rahoittaa kansalaisten minimiedut.

1. Leikataan pankkien ja yhtiöiden voitot nostamalla yhteisöverokanta 40 prosenttiin. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 2,7 miljardia euroa.

2. Leikataan pääomavoittoja nostamalla pääomaverokanta 60 prosenttiin ja laajennetaan veropohjaa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 800 miljoonaa euroa.

3. Palautetaan varallisuusvero ja nostetaan yli miljoonan euron perintöveroa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 300 miljoonaa euroa.

4. Tukitaan veronkiertomahdollisuuksia, estetään korruptiota ja palautetaan asteittain veroparatiiseihin piilotettua verorahaa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 700 miljoonaa euroa.

5. Jätetään maksamatta EU-jäsenmaksuja taloustilanteeseen vedoten. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 600 miljoonaa euroa.

Jo näillä toimilla valtion ensi vuoden verotulot lisääntyisivät 5,1 miljardilla eurolla, budjetti olisi tasapainossa, lisävelkaa ei tarvitsisi ottaa ja kansalaisten perusturva sekä muut minimioikeudet eivät vaarantuisi.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Tuolla linjalla Kommunistinen Työväenpuolueesi saikin peräti 0,04 prosenttia äänistä viime vaaleissa.

Jotenkin uskon tavallisempaan suomalaiseen järkeen enemmän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Aiotteko perjantaina kertoa lakkoileville kansalaisille, millä heidän etunsa rahoitetaan tulevaisuudessa?"

Jos ei työttömiä saada tuottavin ansiotöihin, niin ei millään. Nyt pitäisi miettiä mistä saadaan sitä työtä suomalaisille. Se on varmaa ettei ostovoimaa vähentämällä saada kuin lisää työttömiä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Mehiläinen itse siirtyi keväällä 2006 ulkomaiseen omistukseen, kunCapman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille.Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC.

Mehiläinen tavoittelee sekä lastensuojelusta, vanhusten hoivapalveluista, mielenterveyskuntoutuksesta ETTÄ PERUSTERVEYDENHUOLLON ULKOISTUKSISTA kustakin kymmenien miljoonien BISNESTÄ. Jos tavoite toteutuu, julkisrahoitteiset palvelut lähes kaksinkertaistavat yhtiön liikevaihdon, jota viime vuonna syntyi 136 miljoonaa euroa.

Sarjayrittäjä osaa työnsä

Leivoyhtiöille liikevaihtoa kertyi viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden odotus on 15 miljoonaa.

Leivoyhtiöt on yksittäisistä palveluyksiköistä koottu ketju, jonka taustalta löytyy terveysalan sarjayrittäjä Kari Niemi, 49. Perheineen Niemi omisti kokonaisuudesta 35 prosenttia.

Osto kiinnosti myös venäläissijoittajaa

Reilun 20 vuoden yrittäjäuransa aikana Niemi on myynyt toistakymmentä yhtiötä. Sarjayrittäjä oli muun muassa perustamassa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa Mikevaa.

Nopeasti kasvavilla Leivoyhtiöillä on kymmenen yksikköä eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana ketjuun tulee viisi uutta yksikköä, joista yksi, Suomen ensimmäinen YKSITYINEN LASTENPSYKIATRIAN sairaala, avautuu toukokuussa Hyvinkäällä.

”Usein mielletään, että tämä on puhdasta bisnestä. Jos niin ajattelee, on väärällä alalla”, Niemi sanoo. ”Ensisijaisesti me palvelemme asiakkaita.”

Aiheesta lisää
Raha ryntää vanhuksen luopäivitetty 17.2.2009
Terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniäpäivitetty 5.1.2012
A Company lähti lastensuojeluunpäivitetty 21.11.2008

Mehiläinen neuvotteli Leivoyhtiöiden ostosta yhdeksän kuukautta. Muita kiinnostuneita olivat Niemen mukaan muun muassa Mikeva, Mainio Vire eli entinen Medivire Hoiva,Diakonissalaitoksen Hoiva sekä joukko pääomasijoittajia. Leivoyhtiöt kiinnostivat jopa yhtä venäläistä pääomasijoittajaa.

Ostajat piirittivätkin hoiva-alan yrityksiä todennäköisesti samalla tavalla kuin lääkärikeskuksia vielä joku vuosi sitten. Suomessa on satoja pieniä alan yrityksiä, joten järjesteltävää riittää.

http://www.talouselama.fi/uutiset/sitra+teetti+20+...

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/3b606e8d6ae2bb8442256ad80029c378/$FILE/ainola40.htm
Mäkinen: "… kuitenkin hyvä muistaa, minkä takia sijoittaja tulee yritykseen: Sijoittaja haluaa tuottoa, se ei ole mitään hyväntekeväisyyttä."”2008 "UUDISTETUN" LASTENSUOJELULAIN JÄLKEEN OVAT HUOSTAANOTOT LISÄÄNTYNEET.mm.HUOSTAKERROIN,SEKÄ HUOLENVYÖHYKKEISTÖ SEKÄ NYT SITRA:n SUOMEEN TUOMA "HUOLILIPUTUSMALLI"OVAT VÄLINEITÄ VARHAISESSA PUUTTUMISESSA ,JONKA JOHDOSTA LASTEN ULKOISTAMINEN LAITOKSIIN JNE.ON RÄJÄHTÄNYT KÄSIIN.LAINMUKAISUUS ON UNOHTUNUT TOIMINNASSA JONKA TARKOITUKSEKSI ON TULLUT AIVAN MUU,KUIN PERHEIDEN AUTTAMINEN JA TUKEMINEN.NYT TÄMÄ TUKI OHJATAAN SIJAIS(ammattimaiseen),AMMATTIPERHEKODEILLE SEKÄ 100 000 VUODESSA ,PER.LAPSI MAKSUOSOITUKSENA LAITOKSILLE.

Näinkö suomi on saatu nousuun?Lisätty työpaikkoja,hyvinvointia,perheiden hyvinvointia,kasvatettu valtion kassaa?

http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16575...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Vaikuttaa ihan siltä, että veronmaksajien rahaa syydetään jo liikaakin yksityisten yritysten yhtiöihin. Ei kai muuten kaikki veroparatiisiyhtiöt ja ulkomaiset sijoittajat olisi niistä niin kiinnostuneita? Viime viikolla kerrottiin Attendon rakentavan satoja uusia vanhuspalvelun toimipisteitä ympäri maata.

Pienet yrittäjät ovat syöty pois jo valtionkin omien säännösten vuoksi - esimerkiksi minimikoot hoidokeille ja omat pesutilat huoneiden yhteyteen. Järjettömiä sääntöjä - kuulemma. Vanhuksille olisi ollut tärkeämpää saada olla pienissä kunnan vanhainkodeissa tuttujen ihmisten parissa, mutta meillähän riittää rahaa kaikkeen hömppään, joka ei olisi niin välttämätöntä.

Pertti Salonen

Tämä veroparatiisi on kyllä ongelma

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen

Suomessa on noin 160.000 yksinyrittäjää. He tekevät eri tilastojen mukaan noin 1.75 miestyövuotta. Jos heistä vaikkapa joka toinen palkkaisi yhden työtekijän, syntyisi 80.000 uutta työpaikkaa. He eivät palkkaa siksi, että työntekijän edut ovat niin paljon paremmat kuin hänen omansa. He eivät voi sitoutua siihen että EK ja Sak sopivat hänen puolestaan, millä ehdoilla hän voi palkata työntekijän. Siksi hän itse raataa melkein kahden ihmisen työt.
Suomen viennistä reilut 20 yritystä hoitaa yli 60%. Uusia tuotteita syntyy koko ajan patenttien määrän myöntämisen perusteella, mutta noiden tuotteiden valmistus viedään pois Suomesta. Miksi? Saksan viennistä 2/3 on pienten ja keskisuurten yritysten varassa, vaikka maalla on valtava autoteollisuus ja elektroniikkateollisuus. Miksi? Siellä kannattaa valmistaa tavaroita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos yrittäjällä menee noin surkeasti, kannattaa yritys välittömästi lopettaa ja mennä jonkin yrityksen palvelukseen.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Muutama kysymys Minna Isoaholle:

1. Miksi meillä on amatöörimäinen hallitus, että se ensitöikseen astuu miinaan ahneuksissaan?

2. Pitäisikö AY liikkeen katsoa vierestä, kun hallitus lopettaa sen toiminnan?

3. Onko SUomessa niin taitamattomia yrittäjiä ja johtajia, että meillä täytyy olla euroopan alistetuimmat palkansaajat, että pärjäämme kilpailussa?

4. Miksi hallitus tekee ratkaisuja tulojen siirtämiseksi palkansaajilta yrityksille, eikä ratkaisuja SUomen tilanteen parantamiseksi?

6. Miksi hallitus käy heikoimpien kimppuun?

7. Miksei yrittäjät, johtajat, omistajat, sijoittajat ja maanviljelijät joudu osallisutmaan? (turha sanoa, että osallistuvat jo, koska niin tekevät myös palkansaajat.)

8.Miksei harmaantalouden ja verokierron estämiseksi tehdä toimnepiteitä lisää?

9. Mitä ihmisten pitäisi tehdä, kun nämä herrat valehtelevat vaaleissa ja tekevät valintansa jälkeen ihan muuta, kuin millä perusteella heidät on valittu? Kun äänestäminen on lottoa, niin en keksi vaikutuskanavaksi, kuin mielenosoitukset, kansalaistottelemattomuuden ja lakkoilun.

10. Pitäisikö palkansaajien nyt ola hiljaa ja hyväksyä kaikki? Hyväksyisitkö itse, jos leikkaukset koskisivat sinua?

Ihan turha laittaa tätä tilannetta AY liikkeen ja palkansaajien piikkiin. ENsin tuli tsiisus sipilä ja sanoi, että nyt pidennetään 5% työaikaa, jos ette hyväksy ei tule yhteiskuntasopimusta ja aletaa leikkaamaan. Sitten tuli tsiisus sipilä ja sanoi, että nyt kärsitte. KUKAHAN se on se tilanteen aiheuttaja ja riidan haastaja?

Käyttäjän KimTrskelin kuva
Kim Träskelin

1. AY liikehän se meni miinaan kun ei uskonut hallituksen uhkausta toimenpiteistä.

2. Eiväthän he ole tehneet tähän mennessäkään yhtään mitään muuta kuin itkeneet että lisää liksaa ja mieluummin vielä lyhyemmät työpäivät

3. Suomessa taitaa olla kalleinta työvoimaa....

4. Mitä varoja siirretään keneltä kenelle? taidat keksiä omiasi

6. tämähän koskee kaikkia. Älä keksi omiasi

7. paljonkos yrittäjät saavat sairaslomalta rahaa ensimmäiseltä kolmelta päivältä? Montako työpaikkaa olisi tarjolla ilman sijoittajaa?

8 kokoajanhan sen eteen tehdään, mutta AY liike ajaa tähän koko ajan kun työkuluja haluavat kasvattaa

9. miksi AY liike ei suostu yhteistyöhön vaan ajaa hallituksen jyrkkiin toimenpiteisiin?

10. Ainakin itse hyväksyn, älä taas keksi omiasi ja puhu kaikkien puolesta. Sokeat itkevät nyt muurilla kun eivät ymmärrä tilannetta

Ihan turha laittaa tätä hallituksen syyksi. AY liike (pääosassa SAK ja kumppani SDP) ei edes halunnut neuvotella hallituksen kanssa aikaisemmin. Hallitus sanoi että tiukkoihin toimiin ryhdytään yksipuolisesti jos neuvottelu ei saada vietyä läpi. AY liike päätti että ei neuvottele ja pohti varmasti itsekseen etteivät ne mitään uskalla tehdä. Nyt AY mafialla tuli hätä käteen kun hallituksella olikin kanttia ryhtyä toimenpiteisiin.
Kukahan sen tilanteen aiheutti? Kannattaisi joskus pysähtyä ja miettiä mitä ympärillä tapahtuu. Huutaminen ja itkeminen ei ole hirveän tehokkaita tapoja toimia.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Perustietoa Sitrasta(medialle)

Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka rakentaa huomisen menestyvää, kestävää ja hyvinvoivaa Suomea. Riippumattomana toimijana Sitralla on mahdollisuus tarttua nopeasti yhteiskunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Sitra tuottaa tietoa, kehittää uusia toimintamalleja ja kokeilee niitä käytännössä. Sitra myös kokoaa rajat ylittäviä verkostoja sekä kehittää ja rahoittaa liiketoimintaa.

(aivan..)

Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Rahaston tehtäväksi annettiin Suomen vakaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden kasvun sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi rahastoksi vuonna 1991.

SITRA KUULUU KANSALAISILLE

Eduskunnan alaisena rahastona päätöksentekomme on sidottu suomalaiseen parlamentarismiin. Hallintoamme hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies. Hallinnon ja tilien tarkastajina toimivat eduskunnan valitsemat tilintarkastajat.

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenet. Hallintoneuvosto tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista.

Hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat henkilöt:

Vanhanen, Matti, kansanedustaja, puheenjohtaja
Oinonen, Pentti, kansaedustaja, varapuheenjohtaja
Ala-Nissilä, Olavi, kansanedustaja
Kääriäinen, Seppo, kansanedustaja
Satonen, Arto, kansanedustaja
Urpilainen, Jutta, kansanedustaja
Viitanen, Pia, kansanedustaja
Vähämäki, Ville, kansanedustaja
Zyskowicz, Ben, kansanedustaja
Hallintoneuvoston sihteerinä toimii varatuomari Anton Mäkelä.

Sitran hallitus valmistelee ja esittää hallintoneuvoston päätettäväksi tulevat asiat ja vastaa rahaston yleisestä johdosta. Hallitus nimittää yliasiamiehen esityksestä rahaston asiamiehen. Sitran muun henkilökunnan nimittää yliasiamies.

Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetusministeriön tulee olla edustettuina hallituksessa. Sitran yliasiamies on hallituksen jäsen. Hallituksen kokoonpanossa pyritään lisäksi varmistamaan elinkeinoelämän ja rahoituksen asiantuntemus. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt:

Hetemäki, Martti, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja
Peltonen, Petri, osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö, varapuheenjohtaja
Kosonen, Mikko, yliasiamies, Sitra
Kovalainen, Anne, akatemiaprofessori, Turun kauppakorkeakoulu
Lehikoinen, Anita, kansliapäällikkö, opetusministeriö
Jatka lukemista...

http://www.sitra.fi/sitra/organisaatio

Sitrasta ei taida suurin osa "kansasta"edes tietää,eikä sen rahoittamista kasvuyrityksistäkään,saatika siitä keitä sen johtopalleilla istuskelee jne.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Toivottavasti Suomen kotimrkkinoilla toimivat yrittäjät ovat varautuneet siihen, että kotimainen kysyntä laskee myös. Kyllähän kyyti on kylmää, ja kylmemmäksi käy. Kyllähän sekin kylmää, kun voittoa tahkova yritys heittää porukkaa pihalle ja siirtää tuotantoaan halpamaahan tehdäkseen vielä enemmän voittoa. Suomessa ei ole mahdollista elää 9/€ päiväpalkalla, vaikka tätä jotkut yrittäjät kovasti toivoisivatkin.

Saksan työmarkkinoita on kovasti ihasteltu. Siellähän on työntekijöillä palkkaa ehkä lukuun ottamatta parempi asema kuin Suomessa, eli työntekijä on mukana yrityksen päätöksenteossa.

On selvää, että että työpaikkoja katoaa ja työt automatisoituu. Mitäs jos yksinkertaisimmat työt tekeekin joskus työrobotit. Siirrymmekö kansalaispalkkaan?

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Ilman suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä robotisaatiota pyöritetään helposti maan rajojen ulkopuolelta. Robotisaatio saattaa mahdollistaa kansalaispalkan vain mikäli niiden omistajat haluavat asua Suomessa. Muussa tapauksessa Suomen robotisaatio mahdollistaa kansalaispalkan esim. virolaisille, mikäli robottifirmat päättävät hoitaa homman Virosta käsin. Avoimen markkinan EUssa tälle ei ole mitään estettä. Se on sama juttu kuin miksi kaljat haetaan Tallinnasta... Miksi pitäisi jäädä Suomeen kärvistelemään jos voi siirtyä hieman etelään ja hoitaa hommat sieltä käsin?

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

On tämä kummallista. Hieno kirjoitus jossa oikeita ja relevantteja kysymyksiä, joihin voisi olettaa että meidän kaikkien pitäisi pohtia vastauksia.

Sen sijaan lähes kaikki kommentit ovat henkilökohtaisuuksiin meneviä heittoja ja useimmat eivät edes yritä tuoda yhtään uutta ideaa.

Suomalaiset tuotteet pärjäävät jos niiden hinta ja laatu ovat kohdallaan. Yksi merkittävä uusien ideoiden lähde tällä hetkellä on digitaalisuuden lisääntyminen kaikissa tuotteissa ja palveluissa. Tämä vaatii tietotekniikan osaamista syvällisesti mutta se ei suinkaan ole vain "johtajien" vastuulla osata. Kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista vaaditaan koko henkilökunnalta. Vastaavasti uusia kasvumahdollisuuksia löytyy monelta muultakin alueelta, nanotekniikasta, lääketieteestä, biotekniikasta jne. Useat näistä uusista ratkaisuista vaativat muutoksia regulaatioon, joiden pitää olla kansainvälisesti harmonisoituja, jotta suomalaisten yritysten ei tarvitse kehittää juttujaan useaan kertaan eri markkinoille.

Mitä sekä AY että EK porukat voisivat tehdä nopeuttaakseen muutosta Suomessa, jotta uudet tekniikat saadaan käyttöön ja että yhteiskunnan muutos olisi nopeampaa, metrot kulkisivat automaattisesti ja junat ja lentokoneet, robotit hoitaisivat työt satamissa. jne. Nämä kaikki tekniikat ovat jo rajatusti olemassa, nyt vaan pitää saada nopeasti laajaan käyttöön.

Ehdottaisinkin, että tätä kommentointia jatkettaisiin siten että jokaiseen kommenttiin liitettäisiin yksi uusi liikeidea tai tekninen idea, jonka joku voisi poimia ja pistää firman pystyyn sitä kaupallistamaan. Jos ei ole mitään annettavaa, niin sitten taitaa lisä arvo keskusteluun jäädä vähäiseksi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Me voitaisiin välttää hallituksen suunnittelemat leikkaukset jos SAK määräisi jäsenensä kehittämään parempia vientituotteita.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

1.Miksi luotte kansalle mielikuvan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä sodasta?

Ay-liikkeen olemassaolo johtuu juuri siitä työantajayrityksen ja työntekijän (yksilö) välisestä neuvotteluepäsuhdasta. Kaikki ihmiset ovat perustaltaan itsekkäitä. Itsekkyys johtaa todennäköisemmin vaurauteen kuin epäitsekkyys. Kyse on ollut ja on edelleen tulonjakotaistelusta. Muun väittäminen on pelkkää hurskastelua.

Poliittisten päättäjien intressit ovat olleet sitten 80-luvun jatkuvasti lähempänä työnantajan tavoitteita kuin työntekijöiden tavoitteita. Tämä näkyy tulonjakotilastoista. Kapitaalilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet ajaa puolueiden johtoon heille mieluisia henkilöitä kuin työläisillä eli "Meillä on paras mahdollinen hallitus mitä rahalla saa".

Totta hi...sa meillä on hallituksen ja ay-liikkeen välinen sota.

2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?

Omaan kelluvaan valuuttaan siirtyminen, ja valtiontalouden rahoittaminen omasta keskuspankista.

Todella, todella ja vielä kerran todella haluaisin lukea järkeviä argumentteja, joilla esittämäni ratkaisu tyrmätään toimimattomana. Yli neljä vuotta olen yrittänyt promotoida tätä ratkaisua omalla vaatimattomalla panoksellani, ja kertaakaan ei ole vastustajilta tullut mitään muuta kuin myyttien toistelua. Kova äänisimpiä myyttien toistelijoita ovat ne, jotka eivät mitään rahataloudesta ymmärrä. Tässäkään kirjoituksessa mikään ei viittaa ymmärrykseen.

3.Mitä ovat ay-liikkeen esittämät RATKAISUT työllisyyden parantamiseksi Suomessa?

No, ei ay-liike ainakaan johtonsa osalta näytä olevan kartalla. Toki on mahdollista että kabineteissa puhutaan asiaa, mutta julkisuuteen tulee tuubaa kuten työnantajapuoleltakin.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Tuo omaan valuuttaan siirtyminen ..... ja ymmärtääkseni oletat kelluvan valuutan kelluvan alaspäin, devalvoituvan. Kannattaa ehkä muistaa että Suomi ja suomalaiset ovat velkaa ulkomaille huomattavasti, yksi valtio vajaat 100 miljardia...kunnat, firmat ja yksityishenkilöt lisää... mahdollisesti itselläsikin on lainaa, joka on siis Euro määräistä. Vaikka Suomi ottaisi käyttöön oman valuutan kaikki Euromääräiset velat ja varat jäisivät Euromääräisiksi, joten meidän kaikkien velat kasvaisivat devalvoitumisen verran.

Palkat säilyisivät markoissa mutta putoaisivat Euroissa, jolloin suurin osa tavaroista kallistuisi merkittävästi, eli ostovoima putoaisi. Tarvittava devalvaatioprosentti pitäisi olla jossain 15-20% tienoilla, joten vaikkapa appelsiinit kallistuisivat lähes tuon verran.. eri tuotteissa prosentit tietenkin vaihtelevat, mutta tuskin mikään jäisi ennalleen.

En oikein ymmärrä miten tämä poikkeaisi siitä vaihtoehdosta kun nyt on tulossa.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Tuo omaan valuuttaan siirtyminen ..... ja ymmärtääkseni oletat kelluvan valuutan kelluvan alaspäin, devalvoituvan."

Lisäisin tähän vielä sen, että puheet palaamisesta omaan valuuttaan ovat puheenvuoro kilpailukyvyn parantamisen puolesta, eli juuri saman asian puolesta, mitä hallitus on päätöksillään tavoittelemassa. Ne erottaa toistaan vain keinovalikoima.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Taas myyttejä ja väärinymmärryksiä. Tietenkin kaikki Suomessa olevat pääomat, velat, maksut, palkat, verot ym. siirtyvät automaattisesti markoiksi. Pelkkiä tilikirjauksia. Tietysti joku itkee pääomiensa arvon laskusta, mutta kyseessä on yksinkertainen eduskunnan päätös joka valmistellaan salassa. Kiistat katsotaan sitten oikeudessa, mutta kansantaloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa ei kannata uhrata typerällä sisäisellä devalvaatiolla, joka muuten ei lopulta tuo hintakilpailukykyä. Euron tarkoitus oli juuri suojella kertyneitä pääomia, joka käytännössä tarkoittaa vain tulonsiirtoa talouseliitille. Miksi tehdä asioita typerästi jos ne voi tehdä älykkäämmin? Tietysti kotimaassa tehty velka muuttuu markoiksi. Tämähän on itsestään selvää. Ne jotka muuta väittää tekevät sen vain suojellakseen Euro-uskontoaan. Ps. Vaikka tästä lamasta noustaisiin euro-järjestelmän sisään on leivottu sellainen myrkky että tauti uusii varmasti. Liittovaltio tai oma kelluva valuutta, valitse siitä.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas Vastaus kommenttiin #81

Mutta kun ulkomailta lainatut velat ovat tilikirjoissa myös ulkomailla ja siellä ne eivät muutu markoiksi. Siihen Suomen tekemillä päätöksillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Vertaa Japanin ja Kreikan tilannetta niin mäet eron.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #85

Firmoilla jotka toimii kansainvälisesti näin on tavallisestikin, mutta heille valuuttamuutos ei ole muutenkaan ole iso juttu. Kotimaantoimijalle joka hakee rahoitusta ulkoa on ongelma, aivan kuten 90-luvun alussa. Yksityiset ovat lähes kaikki Suomen sisällä tehneeet velkansa. Valtioiden velat ovat kohta ekp:llä joten sekään ei ole kuin neuvottelukysymys, jossa euroeroajalla on paljon sananvaltaa koko järjestelmänkin näkökulmasta. Mitään suurta ongelmaa ei euroerosta ole, muutenkuin poliittinen kampitus. Yksityiset kiistat hoidetaan sitten oikeusteitse. Merkittävin yliarvostetun valuutan haitta on ulkomaan romun kasvanut kilpailukyky meidän markkinoilla. Vahvan markan politiikka ja nyt euro yksipuolistavat kotimaista tuotantoa, ja nyt se näkyy. Markan devalvoituminen olisi myös väliaikaista. Kun elvytys alkaa purra nousee tuottavuuskin samalla. Euro on vaan jarru.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas Vastaus kommenttiin #92

Yksityisten veloista on paha sanoa, mitkä siellä ovat ketjutukset, mutta selvää tietenkin on, että iso osa noista ketjuista johtaa ulmomaille ja niiden vuoksi yksityisten velkojen korot nousevat vastaamaan devalvaatiosta saatua arvon muutosta. On lapsellista ajatella että olisi mitään konstia välttää velkojen maksua siltä osin kun ne ovat ulkomailta tullutta rahaa. Suljetun talouden aikana meillä ei ollut ulkomaista rahaa, mikä rajoittia talouden kasvua 90 luvulle asti. Ulkomaisten rahoituskanavien aukeaminen aiheutti kuplan velkamarkkinoille 80 luvun lopussa, mistä 90 luvun lama isolta osin johtui... plus muutamista vääristä toimenpiteistä...

Mitä tulee valtion velkaantumiseen EKP:lle, niin toden totta, Kreikka sitä sopimusta on nyt hieronut jo muutaman tovin. "Mitään suurta ongelmaa" siinä ei ehkä sinun mielestäsi ole ollut. Se lienee kyllä mielipidekysymys. Minun mielestä se on ollut mitä hankalin prosessi, erityisesti kreikkalaisille itselleen.

Vahva valuutta on tietenkin ongelma, siinä referenssinä on meitä 15 kertaa isompi talous, Saksa. Siksi meidän pitäisi linjata mahdollsimman paljon tekemisiämme niin, että ne olisivat OLEELLISILTA osin yhdenmukaisia Saksan tilanteen kanssa. Euro ei olisi jarru, jos rakenteet olisivat kunnossa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #103

"...On lapsellista ajatella että olisi mitään konstia välttää velkojen maksua siltä osin kun ne ovat ulkomailta tullutta rahaa...."

Heiiiii... kamoon. Pankit eivät VÄLITÄ rahaa vaan luovat uutta velasta. Tämä on juuri se myytti, josta lähes kaikki rahatalouteen liittyvät väärinymmärrykset johtuvat. Käsittääkseni vasta tämän vuoden painokseen Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen pääsykoekirjaan on muutettu rahan syntymekanismi sellaiseksi kuin se on reaalimaailmassa. Kaikki kansantaloustieteen perusoppikirjat ovat aina opettaneet että pankit välittävät sinne sijoitettuja varoja. Tämä ei pidä paikkaansa. Joten kirjoituksesi "...siltä osin kun ne ovat ulkomailta tullutta rahaa..." ei pidä paikkaansa, koska raha ei tule mistään velkaa myönnettäessä, vaan kaikki Suomessa tehty velka on Suomessa luotua rahaa.

Tässä karkea esitys:

"Kun tarvitset uuden kodin, menet pankkiin pyytämään asuntolainaa. Lainaprosessi ei kuitenkaan mene niin että pankinjohtaja lähtee etsimään olisikohan jollakin muulla asiakkaalla kertyneitä pääomia, joita voisi lainata sinulle, vaan pankki yksinkertaisesti lisää tilillesi lainaamasi summan ja lisää kyseisen summan omiin lainasaataviin. Tarvittiin vain "enterin" painallus ja binäärinumeroita ilmestyi debetiin ja kreditiin. Lainaan ei tarvittu "kertyneitä" pääomia vaan halutessasi investoida uuteen kotiin juuri sinä loit lainasumman verran uutta pääomaa. Näin syntyy pääomat."

"...Suljetun talouden aikana meillä ei ollut ulkomaista rahaa, mikä rajoittia talouden kasvua 90 luvulle asti..."

Jos ymmärrät rahan syntyvän tyhjästä pankin luotonannosta, ymmärrät ettei tuo väitteesi voi pitää mitenkään paikkansa. Eikä se pidä. Raha on täysin hallinnollinen (virtuaalinen) järjestely, eikä siksi siitä voi koskaan olla niukkuutta. Niukkuus voi olla työvoimassa, koulutuksessa ja luonnon resursseissa, mutta ei koskaan aidosti rahassa.

Tilastotkin kertovat Suomen talouden kasvaneen eniten juuri sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, vaikka silloin vallitsi luotto säännöstely. Talouden kasvu liittyykin reaalitalouden investointeihin eikä pääomien "vapauttamiseen". Pääomien vapauttaminen 80-luvulta lähtien ei ole ainakaan edesauttanut taloudellista kasvua. Kasvu on ollut viimeisen 30 vuoden ajan huomattavasti alhaisempaa kuin sitä edeltäneenä 30 vuotena.

Pääomien vapauttaminen ja se ideologia, jolla se on perusteltu on kotoisin ideologiasta jolla on hyvin vähän tekemistä reaalimaailman kanssa. Kyse on ollut tulonjakotaistelusta, joka on markkinoitu poliitikoille talouskasvun edistämisenä.

"...mistä 90 luvun lama isolta osin johtui..."

90-luvun laman sai alkunsa rahamarkkinoiden vapauttamisesta ja vahvan markan politiikasta. Vahvan markan politiikka oli ja on täysin tuomittavaa kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kuitenkin sitä harjoitetaan edelleen eurossa. 90-luvun lama hoidettiin aivan pöyristyttävän vähällä ymmärryksellä: pelastettiin virtuaalitalous (pankit) ja tuhottiin reaalitalous (yrittäjiä ja yrityksiä) eli se joka luo sen kakun jota jaetaan. Tuo virhe näkyy vieläkin työmarkkinoilla. Norjassa 90- luvulla pelastettiin reaalitalous ja kansallistettiin pankit. ´Talous oikeni Norjassa nopeasti. Eikä kannata laittaa kaikkea öljyn piikkiin, koska tuolloin öljyn hinta kävi huonoimmillaan 10 dollarissa / barreli eli aivan liian alhaalla Norjan tuotantokustannustasoon verrattuna. Entä Islanti, kansallisti pankit ja ilmoitti ettei pankkien holtittomuuden takia muodostuneita velkoja siirretä valtion kontolle. Korppikotkarahastot yrittävät kyykyttää nyt Islantia, niin kuin Argentiinaakin, mutta työllisyys on erinomainen ja talous toimii. Kiistat hoidetaan oikeussaleissa, mutta mihinkään typerään hallinnollisen järjestelyyn (euro) ei tule hirttää kansantaloutta.

"...Kreikka sitä sopimusta on nyt hieronut jo muutaman tovin..."

Kreikan ongelma on halu pysyä eurossa. He luottavat siihen että heitä rahoitetaan täältä epämääräiseen tulevaisuuteen eurossa. Muutenhan euro ei toimikaan kuin tulonsiirtounionina (oikeasti velansiirtounionina nyt). Kreikalle tuputettiin tietä ulos eurosta, mutta he eivät ottaneet sitä vastaan. Yksinkertaisen vastuuton päätös Tsiprakselta ja hänen kannattajiltaan.

"...ne olisivat OLEELLISILTA osin yhdenmukaisia Saksan tilanteen kanssa. Euro ei olisi jarru, jos rakenteet olisivat kunnossa...."

Jos tätillä olisi munat niin se olisi setä!!!

Tuo on pelkkää hypoteettista jossittelua.

Uusklassisesta talousteoriasta sanotaan juuri niin, että sen suurin virhe on se, ettei se katso reaalitaloutta siten kuin se on, vaan siten kuin sen pitäisi olla (jonkin epämääräisen ideologian mukaan).

Me emme ole Saksa, vaan me olemme Suomi, emmekä halua olla Saksa, jossa on työtätekevä siirtolaisköyhällistö ja kuralla olevat sisämarkkinat.

Eikö se nyt ole jo käynyt selväksi ettei kansantaloudet erilaisilla tavoitteilla ja kulttuureilla sovi samaan muottiin. Jos haluamme ylläpitää edes haavetta hyvinvointiyhteiskunnasta emme pyri matkimaan Saksaa muussa kuin teknologian kehittämisessä.

ps. euro voisi toimia vähän aikaa pidempään, jos Saksa eroaisi siitä. Saksa on euron suurin ongelma.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas Vastaus kommenttiin #108

No tuota... Pankkien kyky luoda uutta rahaa ei kuitenkaan ole rajaton. Pankeille on määritelty tietty vakavaraisuusvaatimus, jota stressitesteillä testataan. Käytännössä useimmat pankit ovat melko lähellä tuota rajaa ja siksi uutta rahaa ei voi synnyttää rajatta. Miksi muuten kaikille vanhoille taloyhtiöille ei enää pankki anna rahaa putkiremppaan?

Ja loput kommenteista nojaa toiseen hankalaan pointtiin. Suomi on Eurossa ja ei ole näkyvissä että siitä lähtisimme pois. Jos paluu markkaan tapahtuisi, niin sitten tietenkin monet asiat muuttuisivat. Jotkut arviot olen nähnyt noin 30% devalvaatiosta, jos kellutus alkaisi. Kyllä sekin varsin paljon pudottaisi ostovoimaa. Siis kun tädillä ei todellakaan ole omaa rahaa....

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #126

Pankkien luotonantoa rajoittaa vapaan omanpääoman määrä. Luoton riskiluokasta riipuen se on 0-8%. Vakuudeton luotto vaatii 8% pankilta omaa vapaata pääomaa luoton määrästä. Valtion verotusoikeus tekee siitä käytännössä riskittömän, joten se kuuluu luokkaan 0% eli valtioiden luototuksella ei ole mitään rajaa, pankkisäädöksien perusteella.

Pankkien nihkeys luototukseen ei johdu niiden oman pääoman puutteesta, jaettiinhan viime vuonnakin huippuosingot. Kyse on pankkien riskipolitiikan muutoksesta.

Kesäkuusta alkaen kauppatase on ollut kunnossa, ja heinäkuusta alkaen jo vaihtotasekin. Tästä näkökulmasta omaan kelluvaan valuuttaan siirtyminen ei aiheuttaisi edes devalvoitumista. Toisaalta eurossa "talouden epätasapainotauti" uusii täysin varmasti koska se on euron ominaisuus.

Meille on höpötetty että olemme ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Nyt vaihtotase ja kauppatase on tasapainossa, mutta on silti työttömyyttä??? Olisikohan syy se että kotimarkkinat on kuralla.

Näiden puhuvien päiden ymmärrys kansantalouden toiminnasta on onneton.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas Vastaus kommenttiin #127

Mutta eivät valtioiden lainat ole riskittömiä. Siksi niillä on korko joka vaihtelee luottoluokituksen mukaan. Riskipolitiikka on muuttunut, koska sijoittajan vastuu tuli peliin. hyvä niin.

Kelluva valuutta painuu syvemmälle kuitenkin ulkomaisen velan painamana tai siten nousee korkotaso... eihän tässä ole vain yksi muuttuja kyseessä vaan monimutkainen verkosto epälineaarisia riippuvuuksia.

Jos hommat olisi noin yksinkertaisia, niin sunhan pitäis perustaa pankki.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #128

Se onko valtionlainoissa riskiä vai ei, ei vaikuta pankin mahdollisuuteen lainoittaa. Omalla valuutalla ei ole riskiä, mutta euro on mekanistisesti vieras valuutta kaikille jäsenilleen. Tästä seuraa teoreettinen riski, joka realisoitui kun ekp rikkoi tehtäväänsä varmistaa pankkijärjestelmän maksuvalmius Kreikassa. Puhtaasti poliitinen päätös.

Se että Kreikalla on oma korko kuin Saksalla kertoo juuri sen että euro on rakennettu jossittelemalla,"jos tätillä olisi munat...", eikä katsomalla miten reaalitalous toimii. Poliitikot katsoivat Kreikan rikkoneen vakaussopimusta ym. ym., ja pyysivät ekp:tä kiristämään Kreikan maksuvalmiutta "rangaistuksena". Liikepankit noteeraavat tämän tietenkin riskinä, jota ei muka pitänyt eurossa olla.

Kelluva valuutta asettuu tasolle, jolla vaihtotase on tasapainossa, simple as that, eikä ole mitään erityistä mekanismia jolla korko olisi korkeampi kuin oltaisiin eurossa ja samassa taloustilanteessa. Alhainen korkotaso kertoo talouden lamaannuksesta. Terveessä taloudessa on inflaatiota. Inflaatio rokottaa pääomien holvaajia eikä niinkään kuluttajia, vaikka näin annetaan mielellään ymmärtää.

Pankin tietenkin perustaisin jos saisin pankkiluvat, mitenkä muuten luulet Nallen keränneen miljoonansa. Ainiin, Nallelle lahjoitettiin pankkiluvat isojen pankkien sählätessä edellisen laman alla. Vähän taisi Nalle saada "hyvän miehen lisää" Mandatumistaan myös.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Ay-liikkeen olemassaolo johtuu juuri siitä työantajayrityksen ja työntekijän (yksilö) välisestä neuvotteluepäsuhdasta. "

Tämä liittoneuvottelumalli johtaa juuri tuohon. Liitot eivät välitä jäsenistään yhtään, vaan katselevat tyynenä YT-aaltoja sekä massairtisanomisten kasvamista ympäri maata. Voiko työntekijät enää huonommassa asemassa olla, kun eivät voi neuvotella omasta asemastaan ennenkuin kutsu yt-neuvotteluihin saapuu.

Työmarkkinajärjestöt päättävät palkat ja ehdot, eikä paikallisella tasolla voida juuri muuta kuin katsella passiivisena sivusta oman yrityksen kysynnän hiipumista ja omalla työpaikalla töiden kuivumista.

Todellisuudessa työntekijät ja työnantajayritys ovat hyvin tasavahvoja neuvotteluissa yritystasolla. En muista kuulleeni saman alan työnantajien määräävän työsulkua jos duunarit kävelevät ulos yhdessä firmassa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Ay-liikkeellä olisi paikkansa jos olisivat taloustilanneanalyysissaan kärryillä. Julkisuuden perusteella ovat aivan yhtä pihalla kuin hallitus ja VM. Suljettujen ovien takana saatetaan toki puhua jopa järkeviä, muuta sitä en tiedä. Tiedän että eräät ay-ekonomistit ovat todella hyvin kärryillä, joten sekin on mahdollista että omaan valuuttaan siirtyminen on ollut pöydällä. Sosialistinen internationaali kuitenkin jarruttaa tätä ajattelua. Ääneen kuitenkaan kukaan merkittävä taho ei voi sanoa että omaan valuuttaan siirtyminen olisi mahdollista koska se laukaisisi välittömän valuuttapaon. Eurossa tämä uhka on vielä markka-aikaa pahempi, koska markka-aikaan karkaamaan pääsi vain ulkomaanvarannot. Nyt eurossa voi karata käytännössä talouden koko likviditeetti.
Ay-liike voisi pakottaa Suomen ulos eurosta julistamalla yleislakon, ja sitten kertomalla että tavoite on oma kelluva valuutta. Tuolloin hallitukselle jäisi tasan kaksi vaihtoehtoa: lakonaikainen valuutan vaihto tai poikkeustila ja pankit kiinni kunnes pääomapako voidaan estää, eli talous ajaa seinään jos valuuttaa ei muuteta.

Toisaalta niin pitkään kun on kansainvälisiä suuryrityksiä Suomessa on ay-liikkeellä paikka kansaivälisen ahneen kapitaalin vastapainona. Tulonjakosota on koko ajan käynnissä vaikka se ei meidän lammasmediaamme kiinnosta.

Käyttäjän PekkaNeva kuva
Pekka Neva

En tiedä mitä lakisääteisiä esteitä näiden toteuttamisessa olisi mutta Suomelle tekisi erittäin hyvää jos nämä toteutettaisiin:
1) työttömyyskorvaukset irrotetaan kokonaan ay-liitoista (on turha pyörittää kymmeniä organisaatioita kun yksikin riittää)
2) ay-jäsenmaksuista peritään vero (vaikkapa ALV25%:n tasoinen "AmmattiLiittoVero" vrt vakuutusvero)
3) kaikenlaisten yleishyödyllisten yms organisaatioiden ja säätiöiden verovapaudesta luovutaan ja ne muutetaan yrityksiksi (niiden myynti arvonlisäverolliseksi ja tuloksesta yhteisövero)
4) työehtosopimusten yleissitovuudesta luovutaan kokonaan

Näillä voisi olla yllättävän suuri ++vaikutus kansantaloudelle!

Jari Rasva

No Suomella ei ole tällä hetkellä mitään mullistavaa vientimateriaalia. Eli sitten kannattaa leikata sisämarkkinoita, että varmaan menee kaikki vituilleen ? Kö? Ei noilla hallituksen toimilla mitenkään edistetä Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti. Nyt mennään vähä sillä yrittäjä/insinööri mutulla, jolla yksittäinen yritys nousis ehkä vetään, mut nyt puhutaan oikeesti koko kansantaloudesta?

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

"2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?"

Duunarin ongelma on hänen tilipussinsa. piste. Hän on huolissaan, että se mitä on sovittu heitetään roskakoriin.

Sirpa Rintala

Yritysten kannattavuuteenvoi vaikuttaa yritysten johto. Työn organisointi, sunnittelu, markkinointi ja tuotekehitys ehkä ne kompadtuskohdat. Taannoin Marimekko teki huonoa tulosta. Työläisten sijaan markkinointi porukka sai irtisanomisen uhkan. Johan rupesin myynti vetämään.

Yrittäjät voivat tehdä vaikka mitä vilunkia ja käyttää firman omaa kuin itse sen omistaisi mm. autot, bensat, naftat, lomamökit, remppakulut, lounaat, mönkijät, ym..

Yrittäjät nyt näyttäkööt
mihin pystyvät. Kaikki jotka eivät työntekijöitään tarvitse, sanoo heidät irti.

Jos viikonlopputyö olisi halpaa, teettäisi pienyrittäjät ko. työt työläisiä ja itse makaisivat.

Niin ja yrittäjät voisivat vastata noihin kolmeen kysymykseen. Heillä on se valta yrityksissään.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Niinhän se on. Mitä kalliimpaa työ on sitä enemmän ihmiset, niin yrittäjät kuin kaikki ihmiset tekevät hommat itse (koska kaikki ovat vähintään työelämän ulkopuolella elämänsä yrittäjiä ). Ja se juurikin tarkoittaa, että töitä ei ole tarjolla työtä haluaville, mutta siitä liian korkeaa hintaa vaatien. Lisäksi hyvä huomata, että työn hintaa nostaa paitsi käteen tulevan palkan vaatimukset myös vaatimukset työhön kohdistuvista, mutta sen arvoon vain vähän lisäarvoa tuovat maksut ja verot. ( jotka toki ovat tarpeellisia, mutta ne eivät kohdistu siihen lisäarvoon, mistä ne kerätään vaan jakautuvat myös tekemisiin, joista lisäarvoa ei synny, kuten esim. virkamiesten keskinäisiin valituksiin ).

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tuo kakkoskohta on aika kiinnostava. Toki palkkojen osuus tuotteen arvosta on alakohtainen. Jossain näin luvun 20% siis mistä? Edustaako se työvoimakustanuksia kokonaisuudessaan. Talous-, tuotanto ja markkinointiosastoja ja lisäksi hallintoneuvostoa, johtajien bonuksia......

Lukuja tiskiin. Omalta kohdaltani edustan linjaa, jossa palkalla ei sinänsä ole merkitystä vain sillä on mitä palkalla saa. Tässä tulee sitten hyvinvointiyhteiskunnan kulut ja tai oikeastaan se kuinka tehokkaasti verorahoja käytetään. Peruslähtökohta lienee se, että terveydenhuollon esim. ei tarvitse tuottaa voittoa. Kansainvälisille sijoitusyhtiöille valuva terveydenhuollon toiminta on räikeässä ristiriidassa tämän kanssa. Kyllä julkinenkin toiminta voi olla hinta/laatusuhteeltaan hyvä. Miksi ei voisi olla kysyn vain.

Hjallis otti esiin nuo hallitusneuvostot ja täysin aiheesta. Liian usein ne ovat jumiutuneita jarrupaloja, jotka estävät koko yrityksen kehityksen. Puhutaan pitkäaikaisesta osakesijoittamisesta. Tämän päivän finanssitalous tuijottaa kuluihin, aivan kuin ne olisivat kaiken pahan alku ja juuri. Miksei päinvastoin kulu voi olla tulevaisuuden voittoa.

Harvoin työntekijät saavat yrityksen nurin. Kyllä se yleensä on johdon vika. Helppo syyttää esim. suhdanteita vaikka kyseessä on lähinnä taito reagoida niihin ja suhdanteiden hallintakyky. Suomalaisissa johtajissa on toki ihan fiksujakin tyyppejä, mutta liian paljon sellaisia, jotka eivät palkkaansa ansaitse.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Finanssimaailmaa pohtien, suurimmat arvostukset syntyvät firmoissa joissa luodaan jotain uutta. Se on aivan selvää. Mutta uuden luonti ei pitäisi olla vain johdon vastuulla. Jos on niin kaikki bonuksetkin pitää mennä johtajille. Jos on kaikkien vastuulla, niin bonukset pitää jakaa kaikkien kesken, kontribuution suhteessa.

Minua suuresti kummastuttaa ajatus, että toisaalta valitetaan, että johtajat saavat kaikki rahat ja toisaalta että juuri heidän tehtävänsä olisi tehdä kaikki vaativat hommat. Jos näin olisi, niin tilanne olisi hyvin. Mutta kun ei ole. Kumpikaan ei pidä paikkaansa, tai hyvin menestyvissä firmoissa ei pidä.

Onko meillä tupla ongelma. Pitäisi muuttaa käsitykset arvonluonnin tekemisestä ja siitä maksettavan, siis asiakkailta tulevan rahan jakamisesta. Kumpikohan näistä pitää ratkaista ensin?

Käyttäjän MattiTaneliVilhunen kuva
Matti Vilhunen

http://www.findikaattori.fi/fi/114

Tuolta löytyy kätevästi esim tämä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo. Myös muita mielenkiintoisia taulukoita kuten esim palkkojen kehitys.

http://www.findikaattori.fi/fi/13

Eli kun näitä smyygaa niin huomaa sen että vaikka palkat on kehittynyt, ei reaalitulot kuitenkaan ole enää kasvanut ~5vuoteen.

Kannattaa tutustua...

MJ Rintamäki

Minä olen vähän ajatellut viime aikoina tätä ajatusta siitä, että julkinen sektori "loisii" yksityisen sektorin kustannuksella, kuten nyt vähän tässäkin kirjoituksessa annettiin ymmärtää eräissä sanavalinnoissa. Ja mieleen on tullut nykyaikana sangen vanhanaikainen "kansakokonaisuuden" käsite - tämä oli aikoinaan porvarillinen nationalistinen termi eikä mitenkään edistyksellinen tai vasemmistolainen.

Niinkuin hyvin ymmärrämme niin ei mikään ala Suomessa pärjäisi ilman koululaitosta, terveydenhoitoa, poliisitointa, oikeuslaitosta, armeijaa, palokuntaa jne. jne. Eivät hyvätuloiset pärjäisi ilman suurta pienituloisten määrää ja työpanosta ja samoin pienituloiset hyötyvät suuresti siitä, että maassa on hyvätuloisia ja mahdollisuus saavuttaa hyviä tuloja. Tarvitsemme toisiamme, olemme samassa veneessä. Siksi tuntuu kovin karulta tämä nykyisen polarisaation ja demonisoinnin aikakausi - ei ole enää kunnioitusta vastapuolta kohtaan, eikä nähdä vastapuolen arvoa kokonaisuudelle. Tämä on minusta aika surullista eikä povaa hyvää yhteiskuntamme kehityksen kannalta.

Riku Alavahtola

Mulla on ratkasu tämän hetkiseen taloustilanteeseen.

Kiellätte yritysmuutot ulkomaille ja nostatte suurten yritysten verotusta.

Nostatte pääomaverotuksen samanlailla progressiiviseksi kuin ansiotulon mutta maakunta riippuvaisella portaikolla, niin, että asunto-osakkeen omistaminen ja vuokraaminen pysyy kannattavana.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Yritysten muuttamista ulkomaille ei voi estää, ellei kiellä ihmisiä muuttamasta ulkomaille. Oletko ihan varma, että et enää koskaan kävisi Tallinnassa.

Mikko Pyykönen

Loistava kirjoitus, Minna Isoaho! Osuit juuri täsmälleen asian ytimeen.

Jyrki Poika

2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?

V:

1) Byrokratian purku, Yrittäjillä ja yrityksillä menee järkyttävän paljon aikaa selvitysten ja papereiden tekemiseen.

2) Viennin ja tuonnin epätasapainon tasaaminen (Vienti reilusti ylijäämäinen, rajoittaa jo vientiä kvg. "kontti pula")

3) Made in Finland pitää saada taas merkitsemään laatua!

3.Mitä ovat ay-liikkeen esittämät RATKAISUT työllisyyden parantamiseksi Suomessa?

V:

1) Palkkojen nosto ( -> Yritysten voitot työntekijöille ja kotimaahan. -> Ostovoiman kasvu (Länsi-Euroopan heikointa tällä hetkellä) -> Kysynnän kasvu kotimaassa sekä tuonnin kasvu mikä tasoittaa viennin ja tuonnin epätasapainoa. Lisäksi hyvät palkat houkuttavat osaajia ulkomailta.

2) Veroparatiisien käyttöön sekä harmaaseen talouteen puuttuminen.

3) Valtion ja kuntien lomien leikkaukset

4) Kansalaispalkka ratkaisisi työnvastaanoton kannattavuus ongelmat ja vähentäisi byrokratiaa. Tason pitäisi olla riittävä, jotta sillä saataisiin korvattua KAIKKI muut tukijärjestelmät mukaan lukien ansiosidonnainen työttömyysturva.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Pääoma eli omistajat pitäisi kuitenkin pitäisi saada osallistumaan vahvemmin talkoisiin.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

"2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?"

Suomen eduskunta toteaa vuonna 2012 :
”Suomelle liikennejärjestelmä on keskeinen kilpailukykytekijä, koska maa on laaja ja kuljetusetäisyydet pitkiä. Teollisuus ja asutus ovat sijoittuneet koko maahan ja paljon raskasta tavaraa kuljettavien metsä- ja metalliteollisuuden yritysten osuus tuotannon määrästä on ollut suuri.”

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta raportissaan 6/2013

”Nykytilanne kustannuksineen: Logistiikan kustannukset Suomessa ovat EK:n arvion
mukaan 30 miljardia vuositasolla. Logistiikan osuus kaikista kustannuksista on noin kaksinkertainen
muuhun Eurooppaan verrattuna.”

Saman asian toteaa World Bankin LPI (Logistic Performance Index) joka toinen vuosi tehdyin rankingein. Me olimme ennen vuoden 2012 liikennepoliittista selontekoa sijalla 4 nyt tuon 2011 virallistetun EU liikennestrategian vastaisen julistuksen jälkeen, vuonna 2014 sijoituksemme putosi 21 sijaa alaspäin.

Eli jokainen joka aikoo investoida Suomeen tekee logistiikkakustannuksista laskelman ennen investointipäätöstä. Ja se laskelma on aina mikäli Suomen valtio ei tule mukaan kompensointeihin Ruotsiin vievä investointivirta.

UPM esimerkiksi ilmoitti viime maaliskuussa Hesarissa, että heidän Äänekosken tehtaalla tuo ero Ruotsiin on tällä hetkellä noin 67 euroa/ tonni. UPM on ollut etunenässä ajamassa nykyistä logistiikka järjestelmää jolla taataan raaka puun saanti jopa yksinoikeus metsäteollisuudelle , jättäen muut kokonaisuudessaan pois investointien tuesta. esimerkki Äänekosken uusi biotehdas v 2015 / ja vuoden 2009 - Jyväskylän energian tavoitteet toisenlaisesta>; EU liikennestrategian mukaisesta liikenteestä.

Mikäli jokaisella Suomen viejällä ja tuojalla on saman suuruinen ongelma niin se tarkoittaa noin 6,7 miljardia/ vuosi, jota viejät ja tuojat maksavat Suomi lisää siitä, että heillä on myyntiä tai vientiin johtavaa tuotantoa Suomessa Ruotsin sijaan.

Tämä tulisi korjata EU liikenne strategiassa sovituin keinoin , ei siten että vuosittain (vuodesta 1980 alkaen ) olemme kasvattaneet noin 4% kuorma auto liikennettä, niin että nykyinen kuorma auto määrämme on noin 140 000 kuorma auto eli saman Suuruinen mitä Ruotsissa eroten vain siinä että Ruotsin vienti on volyymiltaan noin kaksi kertaa meidän vientimme suuruinen.

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

Ruotsissa logistiikan lähtökohtana on " Nearest port is best port" jopa 9000 tonnin -sisävesilaivoin ,meidän "Suomi on saari " logistiikkaa vastaan, jota meillä hoidetaan rannikolta sisämaahan raiteilla ja erityisesti kalliilla maantieliikenteellä.

Pertti Salonen

Kuka antaa takuun että tulonsiirrot ja palkanvähennykset lisäävät työpaikkoja. Minusta jo monta vuotta ollaan tehty maltillisia palkkaratkaisuja.

Kaveri käy asentamassa koneita Kiinassa. Siellä kuulemma on jo palkat nousseet niin että ottaa suomalaiset asentajat mukaan.
Varmuus painaa vaa'assa.

Kiinalaiset muuten nykyään kiroavat vietnamilaiset ne kun vie kaikki työpaikat.

Minulla on muuten verotusprosentti suurempi kun firman omistajalla , joka tienaa n. Kuusi kertaa enemmän

Yrjo b

Uusi verotuskohde
Ammattiyhdistykset ovat pahimpia veropakolaisia. Jäsenmaksut kerätään tuloista ennen veroja. Kun verotonta rahaa voi käyttää vain lakkoiluun, niin tämä käytäntö on yhteiskunnan verotulojen kannalta paha virhe. Hallituksen tehtävä on poistaa verottomuus.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Rikkaiden tuloveron hurja alamäki:

http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197983...

Valtion velka on aina veroa, jonka maksua on siirretty tulevaisuuteen.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Petri

Hyvä dokumentti muuten mutta silmään pisti jälleen sama : Konsensus / sopimusyhteiskunnan on ongelmallista päästä eroon yhteisesti sovitusta virheestä.

Liikennettämme ei ole integroitu EU /Maailmanlaajuiseen energian säästö ja päästöjen tavoitteeseen pyrkivään kestävän kehityksen keinovalikoimaan, vaan toteutamme edelleenkin vuoden 2012 yhteisesti maan sisällä poliittisesti sovittua EU liikennestrategian vastaista politiikkaa, yhdessä niin SAK:n kuin Keskustapuolueen yhteisillä päätöksillä.

LVM:ssä ollaan tosin pikku hiljaa heräämässä, mikäli ex ministeri Risikon ilmoitus LVM:n omilla sivuilla huhtikuussa 2015 otetaan tosissaan

http://www.lvm.fi/tiedote/4437479/risikko-liikenne...

todeten siinä mm että .
”Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa Risikko”

minulle yllämainittu tarkoittaa ainakin tuota EU liikennestrategian mukaista liikenteen saamista kestävän kehityksen mukaiseen ilmasto energia ja taloudellisuus tavoitteeseen niin, että voimme muuttaa vesiliikenteeseen maantieliikenteen volyymeja mahdollisimman paljon.

Tästä yksipuolisesta ja kansainvälisten sopimusten jättämistä säännönmukaisesti toiminnan ulkopuolelle, on liikenteen ja sen infran kehittämistutkimuksissa(logistiikan perusta) esimerkkinä kolme viimeistä tutkimusta joilla on määritelty vahvasti liikenteemme ja logistiikamme tulevaisuutta politiikoille ja lobbareille :

1) Parlamentaarinen liikenneinfran korjausvelka komitean raportti joulukuulta 2014

2) Pellervon taloustutkimus 5.2.2015 Ruotsin ja Suomen liikenneinfrojen vertailu josta vesiliikenne jätetty vertailematta. (tilaajina koko Suomen lobbarikannan lisäksi , SAK EK:sta alkaen valtion hallintaan ) ja kuitenkin Ruotsi panostaa sisävesiliikenteen kehittämiseen enemmän mitä uusi hallitus varasi Ruotsin strategian vastaiseen ei kestävän liikenteen mukaiseen kehittämiseen.

3) Robotit maalla merellä ja ilmassa LVM tutkimus no 7/2015 julkaistu 1.9.2015

Näillä millään näiden tutkimusten tuloksilla, ei siirretä tonniakaan liikennettä maanteiltä vesille. Vaan jatketaan EU liikennestrategian vastaista kallista ei kestävän kehityksen politiikkaa

Voidaan todeta, että maassa on toimittu poliittisesti epäkorrektisti ja toimitaan edelleen , tulkiten Liikennepoliittista selontekoa niin, että koska vesiliikenteeseen ei panosteta niin sitä ei tarvitse tutkiakaan.

Ja tulokset näkyvät niin SAK:n kuin Maan hallituksen tavoitteissa, budjeteisssa>(600 miljoonaa korjausvelka ja 300 miljoonaa bioenergiaan), tilatuissa ja tehdyissä tutkimuksissa sekä medialle jaetuissa tiedonannoissa, niin että tuloksena julkiseen keskusteluunkaan ei saada oikeita perustietoja keskustelijoille ja lehtien palstoille.

Käyttäjän RitvaSaarinen kuva
Ritva Saarinen

http://minimahti.net/2015/06/02/taloustutkija-pant...

– Hallituksen tilannearvio on väärä. Suomen talous ei ole niin syvällä kriisissä kuin väitetään, ja jos olisi, raju leikkaaminen olisi täysin väärä toimenpide – siinä tapauksessa pitäisi elvyttää, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja taloustutkija Mika Pantzar.

Hän on myös Aalto-yliopistoon kuuluvan Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori. Pari päivää ennen hallituksen säästö- ja leikkauslistan julkistamista Pantzar arvioi, että Suomen talous on hiljalleen kääntymässä nousuun eikä hän siksi nähnyt perusteita myöskään elvytykselle.

– Kannatan neutraalia talouspolitiikkaa, elvyttää ei tarvitse, mutta on liian varhaista tehdä raskaita säästöjä. Nykyisessä taloustilanteessa jättisäästöt eivät ole vastuullista talouspolitiikkaa, koska todennäköisenä seurauksena olisi suurtyöttömyys ja sen kautta pitkään jatkuva budjettialijäämä, Pantzar sanoi tuolloin.

Hänen näkemyksensä väärin ajoitettujen leikkausten seurauksista edustavat taloustieteen valtavirtaa.

– Akateemisista ekonomisteista 90 prosenttia katsoo, että silloin kun taloudessa menee huonosti, leikkaukset ovat tuhoisia, Pantzar toteaa.

Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että pidemmällä aikavälillä Suomen julkista taloutta on tasapainotettava, mutta säästöt on toteutettava vakaan kasvun kaudella. Oikein ajoitetut leikkaukset eivät horjuta talouden kokonaistilannetta.

Käyttäjän RitvaSaarinen kuva
Ritva Saarinen

Edellinen hallitus teki selvityksen yritystuista, jotka maksamme verorahoistamme, 4,6 miljardia (siis 4 600 000 000 €) vuodessa, ja näistä vain 810 miljoonaa on tehokkaita ja 845 miljoonaa suorastaan haitallisia. Nykyhallitus, EK, eikä Akavan ekonomit ole hiiskahtaneetkaan tästä potista, josta voisi perkaamalla säästää ihan eri luokassa kuin nyt nykyhallitus tekee ja rokottaa pienituloisia veronmaksajia, ja siirtää palkan saajilta vielä 3 miljardia yrityksillemme, siis tuon 4,6!miljardin lisäksi. Tämä ei ole länsimaista demokratiaa tukea tällasilla summilla yrityksiä, varsinkin kuin vain murto-osa tästä tuesta on tehokasta. http://www.hs.fi/talous/a1431921950807

Myös Kauppalehti julkaisi tutkimuksen yritystemme tilasta paperilehdessään (ja näköislehdessään online). Vain 8,3% yrityksiämme on huippukunnossa (joista olemme saaneet lukea tänä kesänäkin) ja 8,7% yrityksistämme on jopa riskiyrityksiä, ja loput siltä väliltä.

Kukaan täälläkään ei ole perehtynyt yritystemme talouden tilanteisiin,,kuten ei EK eikä nyky hallituskaan. Eikä näköään aiokaan, on paljon helpompi olla tietämätön, kuin lukea faktatietoa. Siihen faktatietoon kuuluu myös yritystemme yksikkökustannukset, jotka Eurostatin tilastojen mukaan ovat paremmat kuin Saksassa ja samaa luokkaa Ruotsin kanssa. Kuitenkin nykyhallitus ja EK käyttävät koko ajan vanhoja tietoja parin vuoden takaa. Suomen kilpailukyky sukelsi Vanhasen ja Kataisen hallituksen aikaan, kun EK halusi liittokohtaiset sopimukset, jotka johtivat yritysten yksikkökustannusten huimaan nosuun. Nyt useampana vuotena on ollut maltilliset tuloratkaisut, ja Saksan ja Ruotsin kilpailuetu on saavutettu ja Saksan jopa ohitettu.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Puuliitto toimitti Uudelle Suomelle vastauksensa! Ne löytyvät täältä: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114476-lakkohuuma-...

t. Jenni / US

Käyttäjän joukokoivula kuva
Jouko Koivula

Aivan epärelevantti kysymys, mikä vain johtaa asian harkinnan kaaauas pahaan työttömyystilanteeseen ja sen suurten kulujen aiheuttamasta ongelmasta maassamme, missä yritykset hakevat mahdollisuuksien mukaan alihankkijat ulkomailta tai vievät työt ulkomaille, missä riskit pystytään pitämään paremmin hallinnassa.

Käyttäjän EriikkaKalliokoski kuva
Eriikka Kalliokoski

Paras teksti, minkä olen tähän aihepiiriin liittyen lukenut!
Olisipa joku niin fiksu, että perustaisi tapahtuman: "Peruutan osallistumiseni lakkoon" tällaisella tekstillä: Olen tehnyt mielipiteeni selväksi ja minua on selvästi kuunneltu. Peruutan siis osallistumiseni perjantain lakkoon, koska en halua lisätä Suomen ahdinkoa, en aiheuttaa isoja tappioita työpaikalleni enkä aiheuttaa hankaluuksia kanssakansalaisilleni. Mutta edellytyksenä on, että ammattiliittoni keskittyy miettimään vaihtoehtoisia säästöratkaisuja ja että hallitus ottaa ne avoimin mielin vastaan ja käy keinovalikoimansa uudelleen läpi.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Mielenilmaus on seuraus hallituksen kyvyttömyydestä yhteistyöhön ja epäreiluista päätöksistä. Jos hyvätuloiset ja rikkaat ihmiset olisi laitettu samalle viivalle ja myös heidän tuloihin olisi yhtä reippaasti tartuttu, olisi ymmärrystä voinut herua. Ja on pelkästään typerää yrittää kyykyttää koko ay-liikettä sanelupolitiikalla. Sipilä näyttäisi olevan hyvä yritysjohtaja, mutta kansan johtamisessa hän on aivan pihalla!

Käyttäjän JukkaTyynel kuva
Jukka Tyynelä

minna, itselleni tulee aina hiukan kiusaantunut olo ihmisistä jotka käyttävät paperiteollisuutta ja paperityöläisiä esimerkkinä kommentoinnissaan. he eivät selvästikkään ymmärrä että palkat ovat melko pieni osa kulurakennetta paperiteollisuudessa, toisin sanoen suomalaiset paperityöläiset voisivat tehdä töitä vaikka ilmaiseksi ja silti voi olla kannattavaa siirtää tuotanto toiseen maahan. oletko tosiaan sitä mieltä että työtä pitäisi tehdä ilman korvausta, niin sanotusti rakkaudesta lajiin. tuskin suostuisit itsekään, miksi muiden pitäisi? ja muistetaan taas kaikki että se viimeisin iso työselkkaus paperilla oli työnantajan julistama työsulku eikä lakko niinkuin useimmat idiootit sen haluavat muistaa. ja jos ay liike on reliikki niinkuin useimmissa kirjoituksissa mainitaan niin kai sitten myös toista puolta edustava EK on sitä.

Käyttäjän PauliOjala kuva
Pauli Ojala

MIKSIköhän ansiosidonnainen päivärahasysteemi luotiin tukemaan ay-liikettä. Vieläkin kaikki paitsi yksi työttömyyskassa (YTK) on ammattiliittojen ja sen henkilökunnan vetämiä.

MIKSI ammattiliitojen jäsenmaksut ovat verotuksessä vähennettävissä. Miksi esim. eläkeläiset eivät saa vastaavaa vähennysoikeutta liittyessään etujansa ajavaan liikkeeseen.

MIKSI ay-jäseneksi liittyvä ei voi ilmoittaa, että ei halua tukea poliittista liikettä, kuten Ruotsissa voi tehdä.

Kaikkihan on tapahtunut ay-liikkeen poliittisen siiven (SDP) vaikutuksella ja SDP:llä ja ay-liikkeellä on yhteinen tavoite - ajaa vain työssä käyvän etua, ei koko kansan etua.

Niistä paperimiesten palkoista Suomessa ja Saksassa voi lukea esim. seuraavasta raportista: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B25...

Raportti valaisee; MIKSI Saksa pärjää. Samalla kääntäen MIKSI me emme pärjää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset