Ehdotus Sipilän hallitukselle: yrittäjyysloikka näpertelyn asemesta
Työmarkkinaosapuolet ovat aloittamassa neuvottelua yhteiskuntasopimuksesta tarkoituksenaan löytää keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja Suomen pelastamiseksi. Päämäärää on hallituksen toimesta konkretisoitu 5 %:n tuottavuusloikkatavoitteella, joka esillä olleiden ideoiden mukaan saavutettaisiin esimerkiksi työaikaa pidentämällä.
Koko asetelma ja osapuolten antamat kommentit viittaavat väljähtyneeseen saamattomuuteen, turhaan näpertelyyn ja tuloksettomaan poteropolitikointiin.
Vallankumouksellisesta työelämän uudistamisesta, innostuksesta innovaatioihin tai konkreettisesta työpaikkojen lisäämisestä ei ole pienintäkään lupausta. Neuvottelupöytään ei ole myöskään kutsuttu oikeita tahoja, sillä yrittäjät ja erityisesti pienet yritykset puuttuvat porukasta kokonaan vaikka noin puolet uusista työpaikoista on jo vuosien ajan syntynyt pieniin, 1-9 henkilöä työllistäviin yrityksiin.
Kuvasta 1 käy ilmi, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen yrityksistä 93 % on mikroyrityksiä eli 1-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Näistä jopa 96 % on ns. mini-mikroyrityksiä eli 1-4 henkilöä työllistäviä toimijoita. Työmarkkinaosapuolten ja päättäjien olisi hyvä havaita, että isoja yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä on vain 1 % kaikista yrityksistä.
Kuvasta 2 käy ilmi, että tammikuussa 2015 avoimista työpaikoista 44 % oli pienissä mikroyrityksissä.
TEM:n tutkimuksessa “Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät?” (TEM-analyyseja 51/2013) todettiin selvästi, että pienillä yrityksillä on merkittävä rooli työllistämisen näkökulmasta. Esimerkiksi vuonna 2011 uusista työpaikoista 49 % syntyi mikroyrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2001-2009 aikana työpaikkojen lisäyksestä kohdistui lähes puolet eli 46 % mikroyrityksiin. Mikroyrityksistä ei kuitenkaan kuule juuri puhuttavan neuvottelupöydissä.
Mikroyritysten kyky työllistää ei siis ole mikään uusi uutinen. Toivottavasti poliitikot uskovat näitä tutkimustuloksia ja lukevat aiheesta julkaistuja tilastoja. Olennaista on myös huomata, että pienten yritysten kyky tarjota työtä olisi vielä merkittävästi nykyistä suurempi, jos työn teettäminen olisi joustavampaa ja yrittäjän riski olisi järkevällä tasolla.
EHDOTUS SIPILÄN HALLITUKSELLE
En usko, että yhteiskuntasopimusneuvottelujen tuloksena syntyy yhtään uutta työpaikkaa. Yhteisessä sopimisessa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta tulosta ei synny ilman yhteistä tavoitetta. Yhteistä tavoitetta ei voida aidosti asettaa, jos vanhentunutta neuvotteluasetelmaa ei muuteta.
Yhteistä hyvää ei ole olemassa, vaikka niin toivottaisiinkin. Suomi on lobbauksen luvattu maa ja eri intressein toimivat tahot vaikuttavat päätöksentekoon omia tavoitteitaan edistäen. Yhteinen hyvä on vain pakollista retoriikkaa.
Kansantaloutemme ei kestä odottelua, joten ehdotan että hallitus ja eduskunta ryhtyvät viiveettä tekemään päätöksiä, joilla edistetään mikroyritysten työllistämismahdollisuuksia ja sitä kautta turvataan Suomen taloudellinen ja sosiaalinen tulevaisuus. Liitot ja muut tahot sopeuttakoon toimintaansa uusien lakien mukaisesti.
Ehdotus:
- Otetaan työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta koskevassa tilastoinnissa käyttöön uusi yritysten kokoon perustuva luokitus ja tuotetaan seurantatietoa myös mikroyrityksistä ja mini-mikroyrityksistä.
- Työnantajavelvoitteita koskevassa lainsäädännössä eriytetään mikroyritykset muista yrityksistä. Pieni yritys ei voi työllistää, jos sitä koskee suuryrityksen velvoitteet.
- Korotetaan alv:n alarajaa tuntuvasti, jolloin itsensä työllistäminen on yhä useammalle mahdollista.
- Annetaan julkista, verovaroin rakennettua infraa mikroyritysten käyttöön.
- Puhutaan yksilön menestymisestä tavoiteltavana ja arvostettavana asiana.
1. Uusi yritysten kokoon perustuva luokitus
Ehdotan, että otetaan käyttöön seuraava yritysten kokoluokitus:
- Mikroyritys 1-9 henkilöä (+ alaluokka mini-mikroyritys 1-4 hlöä)
- Pienyritys 10-49 henkilöä
- Keskisuuri yritys 50-250 henkilöä
- Suuri yritys yli 250 henkilöä.
Luokitus tehdään pelkän henkilöstömäärän mukaan, joten liikevaihtoa tai taseen arvoa ei ole tarpeen sisällyttää kriteeristöön. Niiden vaikutus verotukseen tms. tulee automaattisesti huomioitua kirjanpidon ja muun raportoinnin kautta. Myös toimialojen erilaisuus aiheuttaa sen, että liikevaihdon tai taseen kehittyminen ei ole vertailukelpoista ja siksi nykykäytäntö euromääräisine rajoineen on aikansa elänyt. Työllistämiskäytäntöjen uudistamisen näkökulmasta työntekijöiden määrä on olennainen muuttuja ja sellaisenaan tässä yhteydessä riittävä. Osin tämä luokitus on jo käytössä, mutta ei riittävän kattavasti.
Mikroyritysten (1-9 henkeä) lisäksi voidaan eriyttää mini-mikroyritykset omaksi luokakseen. Siihen kuuluvat yksinyrittäjät ja itsensä lisäksi enintään kolme henkilöä työllistävät toimijat. Tässä luokassa on valtava työllistämispotentiaali, kunhan lainsäädännössä otetaan huomioon tämän ryhmän ominaispiirteet. Näissä ehdotuksissa puhutaan alle 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä yhteisnimellä mikroyritykset.
2. Mikroyrityksille omaa lainsäädäntöä
Luodaan yrittäjyysstrategia, jossa mini-mikroyritykset ja mikroyritykset on huomioitu. Annetaan strategian näkyä päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Ymmärretään, että työmarkkinat ovat erilaiset eri kokoisissa yrityksissä ja niitä ohjaamaan tarvitaan erilaiset ohjausmekanismit. Meillä on kokemusta siitä, että lainsäädäntö asettaa vaatimuksia henkilöstömäärän kasvaessa. On aika tunnistaa työelämän muutos ja se, että myös pienten yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia on lainsäädännön avulla tuettava. Seuraavassa yksi mahdollinen toteutettava ehdotus:
Ehdotan, että alle 10 henkilöä työllistäville luodaan mahdollisuus palkata työvoimaa työsuhteeseen siten, että irtisanominen on irtisanomisajan puitteissa mahdollista ”ilman syytä” eikä takaisinottovelvoitetta ole. Vastaavasti tällaiseen työsuhteeseen tulevalle annetaan mahdollisuus päästä työttömyyskorvauksen piiriin ilman mitään karenssiaikoja.
3. Alv:n alarajan tuntuva korottaminen
Itsensä työllistävien mahdollisuuksia pärjätä edistettäisiin merkittävästi, jos alv:n alarajaa nostetaan tuntuvasti. Mallia voidaan hakea EU-maista esimerkiksi Iso-Britanniasta tai Ranskasta, joissa alv-velvollisuuden alaraja on moninkertainen Suomen tasoon verrattuna.
Ehdotan, että Suomessa otetaan käyttöön 85.000 euron alv:n alaraja. Tällä käytännöllä kannustetaan itsensä työllistämiseen ja luodaan mahdollisuuksia verkostomaisen yhteiskunnan taloudellisen aktiivisuuden lisäämiseen. Menetetty alv saadaan moninkerroin takaisin vähentyneinä työttömyyskustannuksina ja kotimarkkinan aktivoitumisena.
4. Verovaroin rakennetun infran antaminen pienten yritysten käyttöön
Suuryrityksille rakennetaan yhteiskunnan varoin teitä, liittymiä, viemäreitä, parkkipaikkoja ja annetaan investointitakauksia. Vastineeksi toivotaan työpaikkoja. Pienet yritykset eivät saa kaupungeilta tai valtiolta vastaavaa palvelua. Kaupunkien ja valtion kannattaisi miettiä, miten ne voivat tukea mikroyritysten toimintaa ja mahdollisesti samalla myös lisätä eri toimijoiden vuorovaikutusta. Seuraavassa yksi konkreettinen ehdotus:
Ehdotan, että mikroyrityksille annetaan veloituksetta käyttöön koulujen auditorioita, virastojen kokoustiloja ja esimerkiksi kirjastojen kokoustiloja. Toteutus voisi olla esimerkiksi vuosittain annettavat “kokoussetelit”, joita vastaan yrittäjä voi varata em. tiloja silloin, kun ne ovat varsinaisesta käytöstään vapaana.
Mikroyritykset ovat tyypillisesti palveluyrityksiä. Niiden taloudellista hyötyä tuottavat mahdollisuudet ovat suuret, koska toiminnan lisäarvo tulee usein aineettomasta osaamisesta. Nämä yritykset lisäävät taloudellista aktiviteettia ostamalla runsaasti omaa toimintaansa tukevia tavaroita ja palveluita ja ne ostetaan usein paikallisilta toimijoilta: Toimitilat, IT-tuki, taloushallinto jne.
Mikroyrityksistä ja erityisesti mini-mikroyrityksistä ei aiheudu kaupungille eikä valtiolle mitään riskiä. Niiden toimintaa varten ei tarvita isoja infrainvestointeja tai muita erityisjärjestelyjä. Ne toimivat osana kaupungin luontaista arkea, mutta niiden saama tuki on verrattain vähäinen.
5. Pidetään yksilön menestymistä tavoiteltavana ja arvostettavana asiana
Poliittisten vaikuttajien tulisi ymmärtää yritysten menestymisen tärkeys kansakunnan kannalta. Populismipolitiikkaan ajautuneiden puheissa kuuluu harmillisen usein paheksuntaa menestyneiden yritysten tai yrittäjien toimintaa kohtaan. Se on haitallista koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Suomi voi menestyä vain, jos sen kansalaiset menestyvät. Edellä esitetyt luvut kertovat, että hyvin pienet yritykset luovat jo nyt puolet uusista työpaikoista ja jatkossa niiden osuus on vielä suurempi. On erittäin tärkeää varmistaa yksinyrittäjien ja pienten yritysten elinvoimaisuus. Parasta, mitä poliitikko voi tehdä, on puhua menestyvän yritystoiminnan puolesta, ei sitä vastaan.
Tähän lopuksi vielä kolme kysymystä yhteiskuntasopimuksen osapuolille
- Eikö ole aika koomista, että etsitte ratkaisua työn tuottavuuden parantamiseksi ja itse tarvitsette 17 kuukautta asian selvittelyyn? Voidaan sanoa jo nyt, että maailma tulee olemaan erilainen maaliskuussa 2017, jolloin teillä pitäisi olla esitys valmiina. On toimittava paljon nopeammin, jos aikoo löytää ratkaisun tämän päivän pulmiin.
- Eikö teitä huolestuta se, että miettiessänne työmarkkinaratkaisuja ette huomioi eri kokoisten yritysten välisiä toiminnallisia eroja? Olisi varmaan aika tunnustaa muuttunut maailma ja se, että toimialakohtaisen teollisuusvetoisen ajattelun asemesta työllisyyttä kannattaa tukea myös pienyritysten lähtökohdista ja kotimarkkinoiden näkökulmasta katsottuna.
- Ettekö havaitse mitään ongelmaa siinä, että työmarkkinaratkaisuja etsitään teoreettisesti perustellen eikä käytännöstä ponnistaen? Esimerkiksi 5 %:n tuottavuusloikka työaikaa pidentämällä tarkoittaa käytännössä täysiaikaisen henkilön työpäivässä 21 minuutin lisätyöaikaa. Laskennallisesti se parantaa tuottavuutta, mutta oikeasti ei ole mitään takeita siitä, että tällä systeemillä tuottavuus lisääntyy. Ainakaan asiantuntijatyön tuottavuusruiskeeksi tämä lääke ei sovi. Samaan ajallisen tehokkuuden paranemiseen päästään vaikkapa palaverikäytäntöjä tehostamalla tai paremmalla johtamisella.
***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta
Lisää tästä aiheesta aikaisemmista blogiteksteistäni:
- http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189133-nain-syntyy-50000-uutta-tyopaikkaa-suomeen
- http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188465-alvn-alarajan-nostoa-ei-voi-perustella-yrittajyyden-edistamisella
Miksi tuo 2. kohta pitäisi koskea vain pieniä yrityksiä?
Miksi tuossa 4. kohdassa nyt halutaankin valtion sekaantuvan yritysten toimintaan,koska poru syntyy siitä ettei se kuitenkaan kykene kaikkia kohtelemaan tasapuolisesti..sanoithan Suomen olevan lobbauksen luvattu maa.
Mitä enemmän nämä yritykset tahtovat verotuksen kautta itselleen jotain,niin sitä enemmän niille täytyy veroja määrätä. Melko selviö..vai siirtyykö lasku työntekijöille vai eläkeläisille?
”Samaan ajallisen tehokkuuden paranemiseen päästään vaikkapa palaverikäytäntöjä tehostamalla tai paremmalla johtamisella.”
Mikäli tämä on vieläkin tekemättä,niin miksi käydään työntekijän kimppuun kuin se olisi syyllinen johonkin ja alkanut lorvailemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä huomioita mikroyrittämisen saralla. Myös me keksijäinnovaattorit on kansakuntamme voimavaroina tukahdutetussa asemassa.
Onko lisäydinvoiman pönkittäminen sen arvoista, että halutaan tuhota arviolta 120.000 uuden energian alueella tapahtuva työllistäminen?
Tulkaa mukaan haasteeseen ja ottakaa vapaasti kantaa linkki: http://fgx.iwowwe.com/1#/images/3
Ilmoita asiaton viesti
Taidat Mauri kirjoittaa omaan pussiisi. Ydinenergian hinta määräytyy vapailla markkinoilla ilman tukia. Pelikenttä on auki. Tuottakaa uusiutuvaa energiaa ilman tukiasia alle ydinenegian hinnoin, niin menestymisenne on taattu.
Ilmoita asiaton viesti
Ollakseni rehellinen, olen energia-alan riippumaton yksityinen omilla resursseilla toimiva järjestelmäasiantuntija ja keksijäinnovaattori, mikä haluaa paljastaa sen, mikä on tarpeellista. Ei ole olemassa todistetta siitä, että ydinvoima on turvalllista saatikka tilastoja, mitä ei olisi ronkittu tilaustehtailun tavoin. Ydinenergia-ala on uusimpien todisteiden valossa kannattamatonta. Markkinahinta on harhainen viesti.
Kaikkialla maailmassa uudet mox-ydinvoimalat posahtelevat. Turvarajaa on lisätty 72 kilometriksi. Ette saa muuta polttoainetta kuin todella vaarallista ja epästabiilia. Huomioikaa halunne osallistua ydinjätteen kaveriksi etupihallenne. Me emme tarvitse ongelmia emmekä lisäydinvoimaa. – Loviisa on lisäksi liian lähellä suurkaupunki Helsinkiä ja eliittejä, eikä Mox-laitosta sallita sen lähelle.
Pyhäjoki ja Lappi uhrataan kahdelle Mox-laitokselle. Kansasta ei siinä piitata. Miksi Turvarajaa on lisätty 72 kilometriks? Onko se markkinahintavetoinen asematila asukeille?
2/3 kansasta ei halua meille lisäydinvoiman riskejä ja lisäkustannuksia. Ydinvoima on jo Amerikassa todettu kannattamattomaksi.
Onko lisäydinvoiman pönkittäminen sen arvoista, että halutaan tuhota arviolta 120.000 uuden energian alalle uutta työpaikkaa? Lukekaa ja ajatelkaa itsenäisesti omilla aivoillanne. Ottakaa vapaasti kantaa linkki: http://fgx.iwowwe.com/1#/images/3
Ilmoita asiaton viesti
Faktaa peliin. Ydinvoimalan käyttöika lienee 60 vuotta. Nyt jotkut huuhahtaneet tietävät miten asiat ovat 60 vuoden päästä. Besserwissereiden mielestä mitään teknistä kehitystä ei seuraavan 60 vuoden aikana ydinvoimaloissa ja niiden turvallisuudessa tapahdu. 50-luvulla ennustettiin, että ihmiskunta selviää muutamalla tietokoneella. Voiko ennuste mennä pahemmin pieleen. Ydinvoimalatekniikoiden ennusteiden luotettavuus on samalla asteella.
Tilastot todistavat, että ydinvoimalat ovat turvallisia. Tähän saakka ovat olleet pirun turvallisia. Kuinkahan paljon turvattomampaa on autoilu? Ydinvoimalla pelottelu on samalla fakta-asteella kuin pelottelu, että aurinko sammuu.
Siehän Mauri oot sälli. Osaat tehdä kannattavuuslaskelmia 60 vuoden päähän. Ammatti-ihmisille vuosikin on pitkä aika. Sinulla on siis varma tieto siitä, että mikä on Suomen talouden tilanne vuoden päästä. Kerro, Mauri hyvä, montako työtöntä meillä on silloin. Jos et osaa sitä luotettavasti kertoa, niin millä tiedoilla tiedät mitä sähkö maksaa esimerkisi vuonna 2068. Mitähän laskentakorkokantaa silloin käytetään. Jään odottamaan vastauksiasi. Ydinvoiman vastustajien laskelmat kaikki perustuvat stetson-menetelmiin niin kuin muutkin huuhaa laskelmat alasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hieno kirjoitus. Omat kohtani maan asioiden kuntoon laitossa Minnan ehdotusten jatkoksi. Yt-laki koskemaan vain suuria yrityksiä. Työehtosopimusten yleissitovuuden lakkauttaminen. Ansiosidonnaiset päivärahat ay-liikkeen maksettaviksi niin, että ay-johtajilla on samanlainen vastuu kuin yrityksen hallituksen jäsenillä. Nythän ay-liikkeellä ei ole mitään vastuutta aiheuttamastaan kansantalouden tuhoamisesta. Kaikki hölmöilyt siirretään veronmaksajille.
Risto Järvisen mielipidekirjoitus Hesarissa 8.8.15 kertoo tylysti kansantalouden tappavasta byrokratiasta. Seuraavien 10 vuoden aikana valtion ja kuntien budjetteja tulisi alentaa 3 prosenttia vuodessa nykytasosta.
Kolmikanta ja sen myötä toteutetut hölmöydet ovat synnyttäneet Suomeen yli 300.000 tuhannen työttömien joukon. Lisäksi toinen mokoma ei edes viitsi ilmoittautua työttömäksi tai on keplotellut itselleen muuten siedettävät olot.
Thatcherillä olisi käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tulee kuin omasta suusta, olen juri tällainen mini-mikroyrittäjä, divarikauppias. Tuollaiset toimenpiteet varmasti nostaisivat työllisyyttä ja toimeliaisuutta.
Nykyinen yhteiskuntasopimuksen kanssa pelaaminen on täysin merkityksetöntä, tuntuu ettei ymmärretä, että työ- ja yritysmaailma on täysin muuttunut siitä mitä nämä herrat sillä nyt kuvittelevat.
Tuo ALV on juuri se mikä näitä pieniä yrityksiä kovasti rankaisee, eipä näillä tuloilla rikastuta, mutta itsensä tällä pystyy työllistämään. Tällainen toiminta olisi paljon laajempaa, jos tämä turha byrokratia, joka on täysin samaa kuin suurilla yrityksillä, olisi erilaista mikroyrityksillä.
Ilmoita asiaton viesti
– yrittäjäeläke nykymuodossa pitäisi pikaisesti kumota ja siirtyä nykyaikaan
– voitoista ennakkoverottaminen pitäisi lopettaa
– annettava mahdolisuus omavaraisuuden kasvattamiseen ilman että sitä verotetaan tyhjiin, mikä aiheuttanut käytännöt, että veroteknisesti hankittava turhaa ja kannattamatonta pelkästään vero-optimoinnin takia
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, poliitikot ovat pelkkiä turhakkeita ja haitakkeita, ympäristön tehokkaasti pilaavia.
Jos joku luuli että nykyinen pääministeri välittäisi oikeasti yksittäisten kansalaisten elämästä niin tulee pettymään pahasti. Samanlainen poliittisten irtopisteiden kerääjä, megalomaniaa poteva ja vastuusta luikertelija poliittinen päättäjä kuin muutkin edeltäjänsä.
Ja heh, tuottavuusloikka tulee pikemminkin olemaan velkaloikka valtionvelassa.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaa että Minna Isoaho yrittää myydä mikrotuotettaan. Käytännössä on vain niin että isot organisaatiot toimivat lopulta kustannustehokkaammin kuin pienet ja mikrot.
Esim kaupan alalla S-ketju on jyrännyt mikrot ja pienet. Tämä onkin hyvä, sillä tavaroiden kauppaaminen ei tuo mitä lisäarvoa. Mitä järkeä on siinä että mikro ja pienyrittäjät työnteon sijaan joutuvat aakkosista alkaen opettelemaan markkinoinnin, mainonnan, kirjanpidon, veronkierron ym. Järkevämpää kansantalouden kannalta on se että kansalaisten työintoa ja luovuttaa tuetaan työntekijöinä. Työntekijänä riittää että tekee sen mitä osaa hyvin ja tulsota syntyy.
Yhdysvaltojen, Kiinan ym menestys perustuu niiden suuruuteen ja suuryrityksiin – ja siihen että ne pystyvär riistämään pienempään. Raaka-aineet ja tuotanto on maailmanlaajuisestikin supervaltojen hallinnassa.
Suomi alkaa olla riittävän kokoinen kilpailemaan suuryritysten kanssa. Kouluttaudutaan, tehdään yhteistyötä. Annetaan yhteiskunnan hoitaa struktuurit ja mahdollistaa tulonhankinta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksikään iso yritys ei toimi ilman pienyrittäjiä, eikä toisaalta yksikään pienyrittäjiä ei ilman suuryrittäjiä, eli loppupeleissä Suomeen tarvitaan yksinkertainen kaikkia yrittäjiä koskeva ympäristö, jossa Virosta tai muista Baltian maista voi ottaa mallia. Sillä yritysten jaoteleminen millään tavalla ei luo kuin moninkertaisen byrokratian, jota Suomessa ei tarvita yhtään lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Työn väärinhinnoittelun kustannukset kaatuvat nyt aivan väärille saappaille. En tajua miksi Suomessa työn myyminen yrittäjä ei ole se yleisin tapa osallistua työmarkkinoille.
Työehtojärjestelmän liekaan turvallisuushakuisesti hirttäytyminen ei kuulosta järin viisaalta, sillä Suomessa siivoojatkin hyötyisivät oman työnsä yritysmuotoistamisesta ja työnsä myymisestä palveluna. Siistijöistä on jo nyt pula markkinoilla, joten neuvotteluasema heillä paranisi huomattavasti nykytilaan nähden.
Ilmoita asiaton viesti