*

Minna Isoaho Rohkea Johtaja

Herätkää - nollakorko ei lisää velankantokykyä

Suomen talous on kriisissä. Säästöt on syöty, eivätkä tulot ole enää pitkään aikaan riittäneet kattamaan menoja. Otamme syömävelkaa emmekä leikkaa kulujamme riittävästi. Edessä on velkavankeus ja mahdollisesti maksukyvyttömyys. Globaalin talouden aikana tämä tarkoittaa kansallisen itsemäärämisoikeutemme  merkittävää romuttumista. Olemme muiden armoilla, jos emme itse korjaa tilannetta paremmaksi.

On täysin selvää, että olemme ottaneet liikaa velkaa suhteessa maksukykyymme. Tilanne ei muutu itkemällä vaikeuksista viennissä tai spekuloimalla velan määrästä suhteessa BKT:een. Menot on yksinkertaisesti mitoitettava tulojen mukaan. Ja jos menojen kattamiseen otetaan velkaa, on varauduttava velanhoitokulujen kasvuun korkotason muutoksen myötä.

On vallassa mikä tahansa puolue, on sen huolehdittava koko Suomen maksukyvystä ja tulevaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vallanpitäjillä on oltava osaamista riskienhallinnasta ja ymmärrystä kansantalouden ansaintalogiikasta. Ei tarvitse olla taloustieteen tohtori ymmärtääkseen, että korkotaso on ennätyksellisen alhaalla. Huolellinen päättäjä ottaa huomioon korkotason muutoksen ja sen vaikutuksen kulutaakkaamme. 

 

Vastuullinen päättäjä ei ota nollakorkoista syömävelkaa ja perustele sen ottamista lainan edullisuudella.

Velka on aina mitoitettava näköpiirissä olevaan maksukykyyn nyt ja myös tulevina vuosina.  Velankantokykyä arvioitaessa selvitetään omat tulot, juoksevien menojen määrä sekä velasta aiheutuva kustannus. Tällöin huomioidaan myös mahdollinen muutos korkotasossa. Näin toimitaan yksityishenkilöiden ja kotitalouksien kohtuullista velkamäärää arvioitaessa. Huolellinen perheenisä tai –äiti ei ylivelkaannuta perhettään eikä näin saa myöskään Suomen hallitus tehdä koko kansakunnan mittakaavassa.

 

Päättäjien seuraavat virhearvioinnit uhkaavat viedä Suomen perikatoon:

  1. Voimme ottaa lisää velkaa, koska korkotaso on niin matala.
  2. Elvytämme ”halvalla” velkarahalla kunnes markkinat alkavat taas vetää.
  3. Meidän pitää pelastaa hyvinvointiyhteiskunta.

 

Virhe 1: Voimme ottaa lisää velkaa, koska korkotaso on niin matala.

Tällä perusteella emme voi ottaa lisää velkaa. Päinvastoin. Korkotaso tulee nousemaan Suomen ottamille lainoille ihan varmasti.  Mieluisampi syy korkotason nousulle olisi korkotason palautuminen maailmanmarkkinoilla normaalille tasolleen. Selvästi kurjempi vaihtoehto on, että korkotaso nousee vain Suomelle ja syynä tällöin maksuvaikeudet ja velanantajien luottamuksen menetys. Luottamus menetetään nopeasti ja vaikutukset ovat synkät. Konkreettisia esimerkkejä löytyy ihan kotoisesta Euroopastamme. Viitteitä luottamuksen horjumisesta on saatu jo myös Suomi-spesifisti.

 

Virhe 2: Elvytämme ”halvalla” velkarahalla kunnes markkinat alkavat taas vetää.

Elvytyksessä ei sinänsä ole mitään vikaa, jos se todella elvyttää. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöjä. Olisi uskallettava asettaa elvytysrahalle konkreettiset tulostavoitteet ja niitä olisi pokkana mitattava. Sellainen elvytys, joka vaan lisää kuluja, ei ole järkevää edes halvalla. Varsinkaan kun raha ei ole niin halpaa, kuin äänestäjille väitetään.

Toinen iso ongelma elvytyksessä on odottelu. Vastuullinen ja osaava Suomen johtaja ei luota markkinoiden automaattiseen elpymiseen. Työmarkkinoiden työllistämistä estäviä rakenteita on purettava (ei muutettava) ja on luotava mahdollisuus uuden taloudellisen toimeliaisuuden syntymiseen. Se ei tapahdu teollisen ajan metodein ja säännöin.

 

Virhe 3: Meidän pitää pelastaa hyvinvointiyhteiskunta.

Ennen kuin hyvinvointiyhteiskuntaa voi pelastaa, on konkreettisesti määriteltävä mitä se tarkoittaa. Nyt tätä määrittelyä ei ole tehty ja se johtaa eksponentiaaliseen kulujen kasvuun ilman velvoitetta raportoida käytetyn rahan vaikutuksista. Emme voi pitää ”hyvinvointiyhteiskuntaa” elossa, jos siihen ei ole yksinkertaisesti varaa. Poliitikoiden on kerta kaikkiaan määriteltävä, mitkä ovat valtion ja kuntien roolit ja tehtävät. Nämä tehtävät on mitoitettava kansan maksukyvyn mukaan.

Kansan maksukyky tarkoittaa todellakin koko kansan maksukykyä. Äänestäjille luodaan mielikuvaa, että ”Robin Hood –menetelmä”  olisi ihan passeli ratkaisu ongelmiimme. On harhaanjohtavaa luulotella, että tuloeliittiin kuuluva noin 1% väestöstä voisi ratkaista koko kansakunnan maksukykyongelman. Suomalaisten varallisuus on kansainvälisesti arvioituna vaatimatonta ja siksi em. menetelmästä ei ole ratkaisuksi Suomen tasolla. Poliittisesti asia on tietysti koukuttava, mutta jos siihen lankeaa, niin perusongelma jää vaille huomiota.

”Nyt loppuu köyhien kyykyttäminen” on ollut Antti Rinteen vaalisloganina. Retoriikka kuulostaa kreikkalaiselta: lisää rahaa tarvitaan ilman sen kummempia perusteluita ja maksajina voivat hyvin olla ”rikkaat”. Tuntuu aika hurjalta ajatella, että Suomessa olisi köyhiä kyykytetty. Käytämme koko ajan valtavat määrät rahaa – omaa ja lainattua – yhteiskuntamme vähäväkisten suojelemiseksi. Etenkin, kun ihan tavallinen palkansaaja on  aika helposti tilanteessa, että antaa kiltisti yli puolet bruttotuloistaan joka kuukausi valtion käyttöön tuloveron, alvin ym. muodossa. Ei se ihan köyhien kyykyttämiseltä tunnu.

 

Tärkeimmät kysymykset velkakierteemme ratkaisujen löytämiseksi kuuluvat seuraavasti:

  • Miten hyvin käytämme valtavat vero- ja velkamiljardit, joita sote- ym. tarpeisiin kohdistamme?
  • Mihin rahat käytännön tasolla menevät ja mitä näillä rahoilla saadaan aikaiseksi?
  • Miten varmistamme, että julkisella puolella joka ikinen johtaja selvittää, mitkä tehtävät omassa organisaatiossa ovat turhia (tai eivät ole elintärkeitä tässä vaikeassa tilanteessa) tai mikä tukimuoto ei tuota tavoitteena ollutta lopputulosta?

Päättäjät hämäävät niin kansalaisia kuin itseäänkin puheella velkaelvytyksestä ilman yhteyttä edellä oleviin kysymyksiin.

Maassamme tarvitaan kriisijohtamista, mutta johtajan rooliin ei ole löytynyt päteviä tekijöitä. Kriisitilanteessa ei kysellä eikä tehdä nollasummapelin kompromisseja. Johtajalla on velvollisuus selvittää asian todellinen tila, minimoida akuutit vahingot ja kääntää kurssi kohti parempaa.

Valitaan sellaiset johtajat, jotka osaavat tehdä oikeita päätöksiä koko kansan näkökulmasta!

***

#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tässä katsotaan asiaa koko ajan velan suunnasta. Eli tuijotetaan tautiin, eikä selvitetä taudin syitä.
Sama kuin jos naapuri tulee joka päivä pyytämään asperiinia, koska on sairas. Tietenkin on kiva jos annetaan hänelle joka päivä asperiinia, mutta tehokkaampaa olisi ostaa hänelle kengät, jottei paljain jaloin lumessa seisoisi.

Pitää siis miettiä mikä tässä alunperin lähti mättäämään:
- KOK on hallituksessa ollessaan koko ajan keventänyt verotusta - nimenomaan rikkaiden. Köyhiltä KOK on koko ajan leikannut.
- Valtion omaisuutta myytiin (pilkkahinnoin), jottei heti näkyisi minkälaiseen katastroofiin oltiin kulkemassa.
- Suomen Pankista tehtiin lähinnä kirjasto kun SDP:n Pöö-setä Paavo Lipponen vei meidät €uroon ja vientimme koki stagnaation. Toisin meni "suurimmalla kilpailijamaalla" Ruotsilla, koska itse säätelevät rahansa arvon.
Me emme voi tehdä asialle mitään, koska Bryssä-Berliini-akseli määrää kaiken mitä tulee €uroon.

Tuossa muutama asia, joiden korjaamisella saataisiin valtio tasapainoon.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lisäisin vielä, että myös harmaatalous KOK ja RKP:n suoranaisessa suojelluksessa:

Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa:
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2011/kesakuu/muisti...

sekä

Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään:
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-3...
ja täältä löytyy lisää:
http://fifi.voima.fi/haku?utf8=%E2%9C%93&teksti=ha...

Henry

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksi keino olisi lisätä työtä ja toimeentuloa, se vain ei onnistu EKP:n alaisuudessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sanotaanko että on olemassa investointeja jotka oikeasti kasvattavat tehokkuutta ja näin parantavat yritysten kilpailukykyä. Kilpailukyky on kuitenkin se asia joka tässä yhtälössä nyt mättää.

Tavaran liikuttaminen autolla vie meidänkin työajasta merkittävän osan. Kehätiet ja tavaraliikenne esim kaupunkien keskustoihin olisi kiva saada toimivammaksi. Tietysti pitää laskea että onko investoinneista saatava hyöty sen rahan väärti.

Pääpointti: käyttötalous tasapainoon ekana vuotena mutta velaksi voi tehdä kilpailukykyä parantavia investointeja vaikka 10mrd vuodessa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Vaikka kuinka yritän, niin en kyllä mitenkään voi ymmärtää sitä ajatusta, että valtiota johdetaan kuin yritystä. Tämä kirjoitus sopii hyvin yritys- ja kotitalousmaailmaan, mutta yhteiskunta ei pyöri samoin. Yritys voi kun tulot ei riitä kattamaan menoja, siirtää näitä ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnan hoidettavaksi, mutta mihin valtio siirtää nämä kuluja aiheuttavat tekijät ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei Suomessa yrityksellä ja valtiolla ole niin suurta eroa. Yritys vastaa työntekijöiden elämästä pienintä piirtoa myöten näiden lomilla ja ryyppyreissuilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yritys vastaa työntekijöiden elämästä pienintä piirtoa myöten näiden lomilla ja ryyppyreissuilla."

Älä nyt viitsi aikuinen mies (?). Yrityksellä ei ole mitään vastuuta työntekijöistään lopputilin jälkeen eikä kyllä sitä ennenkään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Kyllä sitä palkka pitää maksaa vaikka duunarin nokka rupeaisi vuotamaan tämän vapaa-ajalla. Samoin jos duunari tulee kännissä töihin niin hoito ja palkka on jälleen työnantajan maksettava. Irtisanoa ei saa. Koska voi juopporaukkaa.

Jos isompi firma irtisanoo lisäksi jonkun lähes kuuskymppisen niin firma saa maksella tämän työttömyyskorvaukset eläkeikään saakka. Hemmetin reilua.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #7

Älä nyt viitsi aikuinen mies, jostain valtionkin on rahat saatava.
Mistä rahat sitten otetaan kun kaikki luotto on syöty?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #23

Jos ei ymmärrä kirjanpitoa, niin ei kannata julistaa sitä kurkku suorana. Jos nyt sitten haluat maata johdettavan kuin yritystä, niin on silläkin merkitystä mihin sitä velkaa ottaa, menojen kattamiseen vai investointiin, jolla turvataan tulot tulevaisuudessa. Yritysmaailmassa on myös käsite nettovelat, mitä tässä keskustelussa ei juuri esiinny ja kun sitä lasketaan, niin tilanne on ihan erilainen. Yhteiskunta ei todellakaan ole liikeyritys !

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Todella hyvä ja keskeinen kysymys:

"Mistä rahat sitten otetaan kun kaikki luotto on syöty?"

Sitä saadaan painamalla sitä lisää. Samalla tuo velka pienenee, kun inflaatio syö sitä.

Näin on toimittu aiemmin ja hyvin on mennyt. Kenen etu käytännössä on ollut inflaation, rahan arvon laskun, lopettaminen leikkaamalla liikkeessä olevan rahan lisäystä ja siten kysyntää?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ei tässä kyllä ole kukaan Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta väittämässä, että emme tarvitse sopetuksia tai selviämme pelkällä elvytyksellä.

Ajattelusi ehkä toimii mikrotaloudessa, mutta mikrotaloustiede ei valitettavasti kuvaa kansantalouden toimintaa. Muutama kysymys:

1) Onko mielestäsi järkevää jättää julkisten rakennusten korjausvelka huomioimatta ja tärkeät infrahankkeet tekemättä? Pelkkä välitön korjausvelka ja muutamat tärkeimmät infrahankkeet loisivat jo useamman miljardin elvytyspotin, ja niiden toteuttamatta jättäminen takuuvarmasti maksaa aivan järjettömän hinnan muun muassa menetettyinä investointeina, homeen aiheuttamina sairauksina ja pääkaupunkiseudun asuntokriisin aiheuttamina suorina ja epäsuorina menoina. Ei tässä kukaan itse Kokoomusta lukuun ottamatta ole mitään veroelvytystä esittämässä.

2) Miten ajattelet, että välittömät massiiviset leikkaukset voivat tuoda meille säästöä? Oletko huomioinut, että esimerkiksi sosiaaliturvan romahtaminen johtaa välittömästi muun muassa rikollisuuden kasvuun ja terveydenhuoltokulujen nousuun. Jätämmekö siis kuolemansairaat hoitamatta ja suljemme täyteen köyhyyteen pudonneet ylitäysiin vankiloihin, vai miten ajattelit käytännössä toteuttaa nämä säästöt ilman pitkää jaksotusta ja huolellista suunnittelua? Ainoa tapa toteuttaa säästöt nopeasti on leikata nimenomaan ne palvelut pois, jotka tukevat muita viimeisen linja palveluita, jolloin kulut kasvavat. Samoin esimerkiksi kunnissa opetuksen sopeutukset jouduttaisiin käytännössä tekemään yksinkertaisesti tuhoamalla opetuksen laatu, koska muun muassa kouluverkkouudistukset vaativat huolellisen toteutuksen ja ainakin pari vuotta aikaa. Sama esimerkki pätee kaikkialla muualla.

3) Miten ajattelet, että Suomen nykyinen valtionvelka on valtava ongelma, jos se ensinnäkin on pienempi kuin kaikilla muilla euromailla (Viroa lukuun ottamatta) ja voitaisiin maksaa päivässä kokonaan pois eläkevaroilla (esimerkki nyt lähinnä massiivisen koronnousun uhkaan viitaten)?

4) Huomioitko ollenkaan ajattelussasi äkillisten leikkausten suhdannevaikutusta ja muun muassa niiden vaikutusta sisämarkkinoihin?

Nyt nimenomaan ei saa mennä paniikkiin ja tehdä äkkiratkaisuja. Tarvitsemme huolella suunniteltuja ratkaisuja, jotka toimivat pitkällä aikavälillä ja oikeasti tuovat säästöä. Muuten tilanne korkeintaan pahenee. Jos joku ei tätä usko niin voi tutustua eri tapauksiin valtioissa ja kunnissa joissa ennalta ehkäisevistä palveluista leikkaamalla haettiin säästöä. Kustannukset putosivat ehkä seuraavana vuonna, mutta viimeistään kymmenen vuoden päästä maksettu hinta on ollut pahimmillaan luokkaa kymmenkertainen säästöön nähden. Tästä paras esimerkki ovat ehkä leikkaukset mielenterveyspalveluihin etenkin 90-luvun laman aikana, nyt sitten ihmettelemme kun maksamme käytännössä useita miljardeja vuodessa eri kuluina kuten työkyvyttömyyseläkkeinä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

En kyllä huomannut kirjoituksesta velanoton äkkileikkaamisen halua. Korjausvelasta olen kyllä samaa mieltä. Periaatteessa Isoaho siihenkin tosin vastasi penäten laskelmia ja että niillä hommat tulisi ratkaista.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

No retoriikka ainakin oli juuri tuota kun puhuttiin "syömävelasta" ynnä muusta jatkuvasti. En ainakaan itse havainnut hirveästi kehoituksia muuhun kuin välittömiin toimenpiteisiin. En tiedä mikä kirjoittajan tarkka ajatus oli, mutta olisi ainakin voinut ilmaista tarkemmin jos kannattaa muun muassa sopeutusten jaksotusta. Kaiken elvytyksen osalta kanta tosin oli ainakin selvä. Sopeutustenkin kannalta nyt kuitenkin puhutaan jaksotusten osalta noin 5-10 vuodesta, joten tuo syömävelasta "jankuttaminen" ainakin itselleni loi kuvan, että halutaan leikata heti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Isoahon analyysin perusvirhe, jonka mukana kaatuu koko hänen rakennelmansa:

YHTEISKUNTA EI OLE LIIKEYRITYS!!!!!

Juhani Kahela

Yhteiskunta ei ole liikeyritys. Talouden lait pätevät silti. Enempää ei voi syödä kuin tienaa. Kreikka unohti talouden lait ja ihmisten elämä on kurjistunut. Siihen pyritää Suomessakin, kun talous perustuu lainan ottoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nimenomaan talouden "lait" - mitä se sitten tarkoittaakin - eivät "päde". Pätisivät, jos jokaisella yrityksellä olisi oma raha ja oma rahapolitiikka ja oma lainsäääntö, joka määrittäisi ne reunaehdot, joiden sisällä yritystoimintaa harjoitetaan.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #27

Esitätkö numeroilla miksi yhteiskunta (suomi) voi loputtomasti ottaa lainaa ja elää lainoilla eli syödä enemmän kuin tienaa. Mistä muualta kuin työstä otetaan rahat korkoihin, jos vaikka laina-ajat ovat ikuisia? Miten lainat maksetaan ulkomaille jos emme tee työtä emmekä vie mitään? Mikä Kreikassa tehtiin väärin kuin syötiin enemmän kuin tienattiin ja lainahanat menivät kiinni ja sen seurauksena elintaso putosi? Mitä meidän pitää tehdä toisin, jotta voimme elää ykkösluokassa tekemättä töitä?Eikä murehtia kassatilannetta kuten Kreikka tekee nyt. Huvikseenko Kreikan ministerit matkailevat ja kerjäävät rahaa tai lainojen lyhennysten lykkäämistä? Minä ja moni muu odottaa Kreikan sairauden analyysiä. Mikä on syy ja ja mikä on seuraus. Mitkä ovat lääkkeet, jotka tehoavat? Kreikka säätää lait, että sen ei tarvitse maksaa lainojaan ja lainan antajien on jatkettava Kreikan lainoitusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Tuosa tuli jo niin paljon kysymyksiä kerralla, että huhhuh. Mutta yritetään. Laajemman vastauken löyät täältä. Lue, niin keskustelua kannattaa jatkaa, älä lue, niin ei kannata. Lue numerojärjestyksessä, niin ongelmasi selviää. Siis: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Ja sitten noihin kysymyksiisi:

1) Esitätkö numeroilla miksi yhteiskunta (suomi) voi loputtomasti ottaa lainaa ja elää lainoilla eli syödä enemmän kuin tienaa.

Keskeinen virhekäsitys: Yhteiskunta ei tienaa. Kun tämän ymmärtää, avautuu tilanne. Yritykset ja yksityiset tienaavat, jos tienaavat. Yhteiskunta on koneisto, jossa yritykset toimivat ja tienaavat - jos tienaavat.

2) Mistä muualta kuin työstä otetaan rahat korkoihin, jos vaikka laina-ajat ovat ikuisia?

Työ on työtä, raha rahaa. Jos näillä olisi yhteyttä, enemmän työtä tekevä olisi tekemänsä lisätyön verran rikkaampi kuin vähemmän työtä tekevä.

3) Miten lainat maksetaan ulkomaille jos emme tee työtä emmekä vie mitään?

Joku nyt ahneuksissaan kuitenkin vie jotain. Aina. Jos pystyy.

4) Mikä Kreikassa tehtiin väärin kuin syötiin enemmän kuin tienattiin ja lainahanat menivät kiinni ja sen seurauksena elintaso putosi?

Kreikan elintaso putosi siksi, että maan sisäinen verotusjärjestelmä, yhteiskunnan rahankierto, ei toimi. Ei siksi, että maa otti velkaa. Velanotto oli seuraus ongelmista, ei niiden syy.

5) Mitä meidän pitää tehdä toisin, jotta voimme elää ykkösluokassa tekemättä töitä?

Miten työn tekeminen nyt liitttyy tähän keskusteluun? Mutta, jos haluat elää leveästi tekemättä työtä, pistä muut tekemään työtä. Ei työtä tekemällä rikastu.

6) Eikä murehtia kassatilannetta kuten Kreikka tekee nyt.

Pistää sisäinen verotus kuntoon.

7) Huvikseenko Kreikan ministerit matkailevat ja kerjäävät rahaa tai lainojen lyhennysten lykkäämistä?

Suurelta osin kyllä. Ei se matkustelu mitään muuta.

8) Minä ja moni muu odottaa Kreikan sairauden analyysiä.

Kreikan kuvitellun sairauden keskeiset syyt ovat kreikkalaisen yhteiskunnan rakenteessa, verotuksessa (tai oikeastaan sen puuttumisessa). Tämä analyysi on esitetty moneen kertaan, mutta se on ilmeisesti liian helppo ymmärrettäväksi, jotta se uskottaisiin. Ongelmien syyn pitää näyttää kyllin vaikealta, jotta se kelpaisi medialle - ja sitä myötä niiden lukijoille.

9) Mitkä ovat lääkkeet, jotka tehoavat?

Verotuksen kuntoon saattaminen ja tehokkaat tulonsiirrot. Kreikka on yksi EU:n rikkaimmista ja taloudellisesti vahvimmista maista. Pelkästää Kreikan valtion perimättömät verot kattaisivat koko sen valtiovelan. Samoin vaikkapa Kreikan kauppalaivaston arvo on suurempi kuin koko Suomen kansantalouden. Rahaa siis Kreikassa on.

Mutta miksi maksaa velkansa itse, kun on mahdollista saamada hölmöt suomalaiset maksamaan ne?

10) Kreikka säätää lait, että sen ei tarvitse maksaa lainojaan ja lainan antajien on jatkettava Kreikan lainoitusta.

Kreikka ei ole koko itsenäisyytensä aikana, vuodesta 1834, maksanut lanttiakaan ulkomaista velkapääomaansa. Tehnyt vararikon pariinkin kertaan. Silti rahaa tuntuu jostain Kreikkaan ja kreikkalaisille ilmestyvän. Rahalaitoksen tavoite on saada korkoa, ei pääoman takaisinmaksu.

Kreikan lainsäädäntö on tietysti voimassa vain Kreikassa.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #32

Vastaukset ovat Heynon omaa filosofiaa ja taloustiedettä. Yhden täydellisen väärän väitteen korjaan. Työnteolla ei voi rikastua. Olen vappupäivänä menossa perinteisiin vappurientoihin. Siellä yli 50 työllään rikastunutta miljonääriä viettää omia työväen juhliaan. Itse olen tehnyt 55 vuotta töitä. Edelleen seitsemänkymppisenä työviikkoni on 10-20 tuntia. Aktiisimpina työaikoina työviikot olivat 50-70 tuntia riippumatta siitä olinko yrittäjä tai palkkatyöläinen. Ylityökorvauksia en vaatinut, koska paras palkkani oli tyytyväinen asiakas ja oma onnistuminen. Suurin tyytyväisyyden tunne tuli, kun sain tietää, että ex-työpaikkani yritys oli myyty tuhdilla 150 miljoonalla. Samaisessa työpaikassani opin, että on kolme tapaa rikastua. Valita varakkaat vanhemmat. Kaapata varakas puoliso. Kun kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa on menetetty, niin viimeiseksi vaihtoehdoksi jää kova työnteko. Valitsin sen ja kannatti. Väitän, että olen työnteolla rikastunut monimijonääri. Työnteolla rikastuu, jos sitä tekee antaumuksella. Jos työntekoa vieroksuu, niin ei varmasti rikastu. Työnteolla rikastumisen kieltämisen rinnalla väite on, että henkilökunta on yritykselle tärkein voimavara. Täyttä huuhaata. Tärkein voimavara on hyvä henkilökunta. Pieni ero sanoissa, mutta suuri ero elämässä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #45

Varmasti totta mitä kirjoitat, mutta olisitko miljonääri ilman hyvää henkilökuntaa ja yhteiskunnan tarjoamia palveluja yrityksellesi ja sen henkilöstölle ? Kuinka moni heistä on laillasi miljonääri ?
Otit toki suuren riskin kun ryhdyit yrittäjäksi ja se että menestyit on hieno asia. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole liikeyritys ja sen osalta vastaavaa menestystä kuin itse olet kokenut ei ole mahdollista saavuttaa vaikka kuinka antautuisi työlleen. Nekin julkishallinnon työntekijät joita sinäkin matkasi varrella olet kohdannut on osaltaan tukenut menestymistäsi, joten yhdessä asiat onnistuu.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #46

Olet tismalleen oikeassa. Minua onnisti. Hyvät työntekijät pysyivät rinnallani ja huonoista onnistuin pääsemään eroon. Näiden hyvien ihmisten kanssa pidetään vuosittainen muistelotilaisuus kustannuksellani.

Yhteiskunta ei ole liikeyritys. Ok. Yhteiskunta voi luoda tai olla luomatta puitteet, joissa ihmisten taloudellinen hyvinvointi kasvaa. Kasvusta esimerkki Kiina. 300.000.000 köyhää on muuttunut keskivarakkaiksi taloudellisen kasvun myötä. Suomessa ihmisten ostovoimaa on ajettu alas yhteiskunnan toimesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Kuten totesin, "Työ on työtä, raha rahaa. Jos näillä olisi yhteyttä, enemmän työtä tekevä olisi tekemänsä lisätyön verran rikkaampi kuin vähemmän työtä tekevä".

Työtä tekemällä ei todellakaan rikastu, eivät ole rikastuneet nuo miljonäärituttusikaan. Sillä rikastuu, että saa muut tekemään työtä. Ja sillä hekin ovat rikastuneet.

Muuten jos tuossa Kansantaloutta ilman kyyneleitä -sarjassa on jokin virhe, osoita se ja kerro, missä kohdassa menee pieleen. Se, että olet eri mieltä, ei ole näyttö muusta kuin että olet eri mieltä. Aloita osasta 1 ja etene siitä järjestyksessä siihen pisteeseen, jossa mene pieleen, jossa on virhe. Jatketaan siitä "omasta filosofiasta" sitten siitä kohdasta ja noilla sivuilla.

Joohan?

Käyttäjän PekkadeGroot kuva
Pekka de Groot Vastaus kommenttiin #31

Kannattaa lukea ajatuksella tämä Jan Hurrin kirjoitus:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/04/19/v...

Totta kai on raja, jonka yli Suomen velankantokyky ei kanna, mutta uskoisin, että edellisenkin kirjoittajan kanta oli, että emme ole lähelläkään sitä rajaa.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Edesvastuutonta ajatella, että yhteiskunta olisi talouden peruslakien ulkopuolella. (ainakin siihen saakka kunnes kommunistit keksivät jonkun poppakonstin)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yhteiskunta on liiketalouden "peruslakien" ulkopuolella, koska yhteiskunta säätää itse lait, sen toimintaympäristön, jossa yritykset toimivat, niiden toiminnan reunaehdot. Jos yrityksillä olisi kullakin oma raha ja oma rahapolitiikka sekä oikeus säätää itse lait, joita pitää toiminnassa noudattaa, olisivat "peruslait" samat.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #28

Edesvastuutonta puhua, että valtion talouden kukkaro oli erilainen kuin yksityisen yritysten tai vaikka perheen kukkaro. Kun joku ostaa suomalsia tuotteita, se katsoo tuotteen hintaa ja laatua. Jos nämä ovat kohdallaan ja ostaja tarvitsee tätä tuotetta, niin kaupat syntyy (talouden peruslakien mukaan). Perheessä vaimo ostaa ruokatarpeet samalla periaatteella.

Ennen euroa, hallitus voi mielivaltaisesti laskea suomalaisten tavaroiden hintaa -ja samalla nostaa ulkomaisten tavaroiden hintaa, devalmoimalla markan. Nyt hinta ja laatu on pakko asettaa sopiviksi muilla keinoin, koska euroa ei Suomi voi devalvoida, mutta vienti on saaatava vetämään.

Suurvalta romahti naapurissa, koska siellä ajateltiin kommunistiseen tyyliin, ettei talouden peruslait koske meitä. Sen pituinen se.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

JOS kansantalous kiinnostaa, lue täältä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Jos ei kiinnosta, jatka kuvitelmissasi elämistä ja odota osingonjakoa sijoituksellesi.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #34

Karl Marx'lla oli omat talousteoriat, joita Lenin paranteli ja sovelsi Venäjällä. Tulokset tiedetään. Mutta kehittele vaan teorioitasi.

Käyttäjän PekkadeGroot kuva
Pekka de Groot Vastaus kommenttiin #33

Ei se mitään edesvastuutonta ole, vaan fakta. Valtion tulot eivät lopu niin kauan kuin on verotusoikeus, eikä valtion pääomat mihinkään katoa, ellei niiden anneta kadota (veroparatiisit, sota, jne.). Kuten Hurri tuolla artikkelissaan sanoo, Suomi on ollut alusta asti velallinen. Kyse on velanhoitokyvystä, niin kuin Minna tässä kirjoittaa.

Nyt tilanne on se, että taantuman myötä verotulot ovat pienentyneet ja vienti tyssännyt. Vienti ei vedä kunnolla, niin kauan kuin muut maat harrastavat tätä samaa leikkauslinjaa. Kotimarkkinat ovat vielä elvytyksen avulla saatavissa nousuun. Kunhan estetään järkevillä sopimuksilla voittojen valuminen veroparatiiseihin.

Kuten Hurri ja monet kirjoittajat täälläkin ovat kertoneet, Suomen varallisuustaso on vieläkin todella korkea, varsinkin verrattuna muihin EU-maihin. Meillä on siis mahdollisuus ottaa velkaa, ja jos kiinteällä nollakorkolla saa pitkäaikaista lainaa, niin on suorastaan typerää olla sitä ottamatta. Kuitenkin tietysti kohteisiin, joiden kerrannaisvaikutukset ovat hyviä ja ne hyödyttävät mahdollisimman laajaa väestöpohjaa.

Jos ehdottomasti haluat pitää kiinni siitä yritysvertauksesta, niin ajattele, että tiedät yrityksen johdossa, että tarvetta/kysyntää sinun tuotteellesi kyllä on, mutta yrityksen kassassa ei ole tarpeeksi rahaa. Saat kuitenkin nollakorkoista lainaa. Otatko lainaa vai alatko purkamaan yritystä ja myymään sen osia?

Sinun argumenttisi liittyvät puhtaasti euroon ja vientiin. Unohdat monta tosiseikkaa kuitenkin välistä. Ei elvyttävässä taloustieteessä ole mitään kommunismiin liittyvää, se on täysin kapitalistisen talousteorian mukainen toimintamalli. USA:ssa toimi hyvin, vaikka sielläkin olisi voitu panostaa enemmän elvytykseen, eikä panna kolmasosaa paketista veronalennuksiin. Työllisyys on parantunut ja velan kasvu on taittunut, vaikka republikaanit panivat kaksi sotaa luottokortille ja antoivat julmat veronalennukset pääosin rikkaille.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

""Miten hyvin käytämme valtavat vero- ja velkamiljardit, joita sote- ym. tarpeisiin kohdistamme?""

-Suurimman osan terveydenhuollon menoista aiheuttavat eläkeläiset. Heille omat neuvolat ja kunto-ohjelmat, joista osa velvoittavia. Terveys on työ eläkeläiselle.

""Mihin rahat käytännön tasolla menevät ja mitä näillä rahoilla saadaan aikaiseksi?""

-Toiminnan onnistumista on mitattava kaikista tärkeistä näkökulmista. Jatkuva parantaminen, prosessiajattelu, lean ja yhteistyö ratkaisevat.

""Miten varmistamme, että julkisella puolella joka ikinen johtaja selvittää, mitkä tehtävät omassa organisaatiossa ovat turhia (tai eivät ole elintärkeitä tässä vaikeassa tilanteessa) tai mikä tukimuoto ei tuota tavoitteena ollutta lopputulosta?""

-Jokaisella johtajalla on oltava pätevyys edellisen vastauksen teemoihin ja ylipäätään tuotannon ja talouden johtamiseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kysytään nyt täälläkin kun vastausta on nähtävästi mahdoton saada, miten leikkaamalla ja säästämällä saadaan aikaiseksi talouskasvua?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suora kysymys, sora vastaus:

Jos tarkoitat liikeyritystä, tuo on yksi keino.

Jos tarkoitat yhteiskuntaa ja kansantaloutta, ei mitenkään.

Anna-Leena Nieminen

Kirjoittaja puhui rakenteiden purkamisesta...

    "Työmarkkinoiden työllistämistä estäviä rakenteita on purettava (ei muutettava) ja on luotava mahdollisuus uuden taloudellisen toimeliaisuuden syntymiseen. Se ei tapahdu teollisen ajan metodein ja säännöin."



Ja verotukseen liittyen...

    "Kansan maksukyky tarkoittaa todellakin koko kansan maksukykyä. Äänestäjille luodaan mielikuvaa, että ”Robin Hood –menetelmä” olisi ihan passeli ratkaisu ongelmiimme. On harhaanjohtavaa luulotella, että tuloeliittiin kuuluva noin 1% väestöstä voisi ratkaista koko kansakunnan maksukykyongelman."

    "Käytämme koko ajan valtavat määrät rahaa – omaa ja lainattua – yhteiskuntamme vähäväkisten suojelemiseksi. Etenkin, kun ihan tavallinen palkansaaja on aika helposti tilanteessa, että antaa kiltisti yli puolet bruttotuloistaan joka kuukausi valtion käyttöön tuloveron, alvin ym. muodossa. Ei se ihan köyhien kyykyttämiseltä tunnu."

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Joka toinen viestin kertoo että Suomi on romahduspisteessä, joka toinen että ei lähelläkään. Näillä uutisilla tuntuu olevan pelkästään poliittinen tarkoitus ja peruste – oikeistoa tukevat lietsovat kriisiä ja vasemmistoa eivät.

Ulkomainen mediakin näkyy olevan etupäässä suomalaisten lähteiden varassa.

Mutta kaikki tämä sotku ja täydellinen epäselvyys on mahdollista siksi, että Suomen talouden kädet on totaalisesti sidottu eurolla. Ja EU on sitonut kansallisvaltioiden kädet jopa vaalien osalta niin, että se edellyttää oikeistolaista hallintoa riippumatta vaalituloksista.

EU on sen vuoksi demokratian irvikuva, ja siksi siitä on irrottauduttava niin nopeasti kuin se on mahdollista.

Tämä länsisuomettuminen on merkittävästi itäsuomettumista vaarallisempaa. Itäsuomettumisessa kansalaiset tiesivät missä mennään, mutta länsisuomettumisessa eivät – todellakaan.

Käyttäjän erkkil kuva
Erkki Laukkanen

Ehkä kirjoittajan pitäisi miettiä myös sitä, miksi yksityiset investoinnit eivät käynnisty edes nollakorolla, tai itseasiassa negatiivisella reaalikorolla. Akateemisen taloustieteen piirissä syyksi on löydetty se, että ei ole mitään kysyntää, jonka tyydyttämiseksi investoinnit tehtäisiin. Akateemisella slangilla tätä tilaa kutsutaan nollakorkoloukuksi. Lisätietoa tästä: http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty12015/ty12015Haapar...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Ja tilanteen korjaamiseen on olemassa keinot, jotka ovat hyvin kaikkien, myös uuslibertaariuskovaisten, tiedossa:

1) tuloerojen tasaaminen
2) tulonsiirtojen lisääminen maksukyvyttömälle massalle
3) noin 5 - 10 % vuosi-inflaatio

Toimii sekä kansallisesti että globaalisti. Ensimmäinen, joka tämän tajusi ja joka tätä suuressa mittakaavassa hyöynsi oli Yhdysvaltojen suurvalta-aseman isä, Henry Ford. Teoreettisesti sen osoitti myöhemmin J.M. Keynes.

Keinot siis ovat tiedossa, mutta niitä ei käytetä. Miksi?

Persaukisille on paha mitään myydä.

Anna-Leena Nieminen

Niinpä, persaukisille on paha mitään myydä, nimittäin tulonsiirrot (tulonjakopolitiikka) köyhdyttää kaikki eliminoimalla tuottavat yksilöt (lahjakkaat, kyvykkäät ja yritteliäät)tuottamattomiksi tai karkoittamalla heidät muualle.


Henry Ford muuten vastusti muun muassa valtion liiketalouden säätelyä, jota tulonjakopolitiikka edellyttää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Ford

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Joopajoo. Näinhän se on, että viimeisten 70 vuoen tulonjakopolitiikka on johtanut siihen, ettei Suomessa enää asu ketään.

Tulonjakopolitiikka ei ole liiketaloutta.

Käyttäjän DavenAki kuva
Daven Aki

Velkaa lisää ja isolla kädellä! Leikkaukset ym pitää kyllä tehdä, mutta lähinnä turhaan byrokratiaan, ja muuhun vastaavaan jossa virkamiehet tienaavat tuhansia euroja kuukaudessa tekemättä mitään joka hyödyttäisi yhteiskuntaa. Trafilta, Valviralta ja tullin autoveropuolelta joutaisi kyllä aika montakymmentä prosenttia porukkaa ulos. Myös kahden kuukauden kesälomat on aivan käsittämätön virkaetu virastojen loisille. Aika paljon saisi noilla muutoksilla jo säästöjä.

Kansalaispalkka myös vapauttaisi monta tuhatta kallista papereidenpyörittelijää, säästäisi kymmeniä miljoonia, ja selkeyttäisi ja aktivoisi ihmisiä tekemään perusosan päälle lisätienestejä aina kun sellaisia eteen sattuisi.

Lisävelalla korjattaisiin ja työllistettäisiin kymmeniätuhansia duunareita eri aloille. Suomi kuntoon -projektia varten pystyyn valtion oma suuryritys, johon insinöörit ja muut projektinjohtajat voisi kerätä aiemmin mainitsemistani virastoista vapautuneista ihmisistä. Myös aina kun mahdollista, pitäisi ammattikoulujen opiskelijat ja vastaavat ottaa mukaan tekemään ihan oikeita hommia. Mikäpä olisi parempaa kuin oppia oikeasti tekemällä, ja samalla myös ikäänkuin maksaa vähän edes yhteiskunnalle kalliista opiskelusta.

-tiestö kuntoon.
-homekoulut ja päiväkodit kuntoon.
-pääkaupunkiseudulle 50 000 kaupungin vuokra-asuntoa jotta saadaan vuokrat ja neliöhinnat järkeviksi. Suomen suurin näivettäjä on tällä hetkellä se, että ihmiset maksaa yli 1000€ kuukaudessa asumisesta, ja rahaa ei jää elämiseen lähes ollenkaan. Se taas kurjistaa kaikkien elämää kun yrittäminenkin on mahdotonta kun kukaan ei kuluta rahaa. Asuminen kohtuuhintaan pitäisi näillä leveyspiireillä olla perusihmisoikeus, ja valtion vastuulla. Nyt tästä on tullut pienen loispiirin työkalu elellä muiden raatamisella, ja pitää hinnat korkeina.
-puolustusvoimat kuntoon omalla osaamisella.
-kaivostoiminta kokonaan valtiolle. Suomi on jo euroopan suurin kullantuottaja... mutta sen kaiken kaivavat muut kuin suomalaiset.
-Sokli takaisin, ja kohtuuhintaisten lannoitteidenvalmistus valtiolle.
-pohjavesien hyödyntäminen valtiolle, ja siitä tulevaisuuden satavarma vientituote. Vesiputki Baltiaan, ja siitä eteenpäin eurooppaan. Suomi käyttää vain noin 10% vuotuisista uusiutuvista vesivarannoistaan. Juomavesipula euroopassa on ihan nurkan takana.

Suomen valtionvelka on ihan yks hailee kun piakkoin koko maailman talousjärjestelmä kaatuu omaan tyhmyyteensä ja mahdottomuuteensa. Jatkuva kasvu ei vaan voi olla tavoite, koska jo nyt ihmiskunta käyttää uusiutuvat luonnonvarat loppuun alkusyksyisin. Tulevaisuus on pelkkää nollatulosta, ja pakosti jopa miinusta, koska kuluttaminen on tästäkin tasosta saatava laskemaan. Varsinkin kun kaikki aasialaiset ja afrikkakin haluaisi saman elintason kuin meillä. Euro on vain pelkkää huonoa vessapaperia ja illuusio joka tulee paljastumaan piakkoin.

Jos sillä vielä tänään pystyykin kuitenkin laittamaan omat paikat kuntoon, ja saamaan omavaraisuuden edes jotenkin takaisin ja infran kuntoon, niin heti hommiin vaan! Kun korttitalo joskus romahtaa, niin kukaan ei meidän velkoja tule kyselemään, kun kaikilla muillakin on vielä enemmän velkaa, ja kaupanpäälle iso kasa todellisia ongelmia.

Paras ratkaisu tämän hetken ongelmiin olisi kyllä ehdottomasti siirtyä jonain kauniina yönä kultakantaan sidottuun Suomen Markkaan ja täysin itsenäiseen omaan keskuspankkiin. Sitä ennen varmuuden vuoksi maksaa suurimmat velkansa vaikka eläkevarannoilla pois. Jos ja kun markka sukeltaisi suhteessa euroon aika paljon, niin johan lähtisi vienti lentoon. Samaten myös matkailu, kun suomi olisikin yhtäkkiä halpa maa tulla lomailemaan. Myös suomalaiset jäisivät entistä useammin kotimaahan lomillaan, ja muutenkin turhan kiinalaisen krääsän tuominen vähentyisi ja kotimainen tuotanto elpyisi. Maatalous nousisi takuulla myös, kun omat elintarvikkeet olisivatkin taas edullisimpia.

Myös tulevaisuuden eläkkeiden järkeistäminen on pakko tehdä. Kukaan eläkeläinen joka on jo asuntonsa ja mökkinsä maksanut, ei tarvitse yli kolmeatuhatta euroa eläkettä. Suurimpien eläkkeiden saajilla myös varmasti on jotain pussin pohjalla muutenkin. Varsinkin kun eläkkeellä ollaan nykyään lähes kolmasosa elämästä, ja melkein yhtä kauan kuin työelämässä sitä eläkettä kerryttämässä.

Käyttäjän DaniNiskanen kuva
Dani Niskanen

Hyvä kirjoitus. Todellakin vastuullinen talouspolitiikka on myös vastuullista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä velkaantunut maa ei ole vapaa eikä itsenäinen. Lisähuomiona kaynesiläisyyden toimimattomuudesta vielä se, että poliitikot ovat perinteisesti huonoja vähentämään huonoina aikoina otettua valtionvelkaa noususuhdanteen aikana (kansansuosion tavoittelu).

Käyttäjän PekkadeGroot kuva
Pekka de Groot

Koko kirjoitus sitä samaa jaskaa, mitä suurin osa poliitikoista on jauhanut viimeiset viisi, kuusi vuotta. Mitä lisäarvoa tämä kirjoitus toi keskusteluun?

Ihan kuin kirjoittaja ei olisi edes tutustunut siihen, mitä elvytyksen kannattaja itseasiassa aiheesta sanovat.

Puhdasta konsulttipropagandaa, jota myös lobbaukseksi joskus kutsutaan.

Jos tämä kirjoitus oli tarkoitettu vakavasti otettavaksi, niin pyydän, että kirjoittaja edes pintapuolisesti tutustuu siihen, mitä elvytyksen kannattajat asiasta sanovat, eikä hyökkäisi olkiukkoja vastaan.

Julia Müller

Olen samaa mieltä kanssasi kaikista asioista mitä kirjoitit Minna. Minusta on tuntunut hassulta, kuinka monet ehdokkaat ovat näissä vaaleissa halunneet profilioitua köyhyyden poistajina. Suomessakin eriarvoisuus ilmeisesti on kasvanut ja tämä kehitys on katkaistava, mutta mielestäni raha ei tätä asiaa yksin ratkaise. Itse nuorena ihmisenä olen nähnyt kaveripiirissäni useita tapauksia, joissa nuori on elänyt pitkään sosiaalituloilla (vaikka työtä olisi ollut tarjolla), koska järjestelmämme mahdollistaa sen. Minustä tämä on tie syrjäytymiseen ja näissä tapauksissa vähemmän antelias sosiaaliturvajärjestelmä olisi perusteltu, varsinkin, koska maamme on pahasti velkaantunut.

Välillä tuntuu siltä, että poliitikot yrittävät ikään kuin "ostaa" ääniä, lupaamalla mahdollisimman paljon rahaa ihmisten taskuun. Tämä ei kuitenkaan voi olla maallemme hyväksi!

Äänestäkääme siis sellaiset poliitikot päättämään, jotka välittävät ihmisistä (hyvätuloisista ja vähävaraisista), mutta uskaltavat tehdä myös päätöksiä, jotka ovat epäsuosittuja, mikäli ne poikivat hyvää pitkällä tähtäimellä.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Ongelmanahan on juuri, että pitää ottaa syömävelkaa, kun mitään päätöksiä ei tehdä. Ainoa oikea keino korjata julkista taloutta on antaa kenkää turhille virkamiehille, joita julkishallinnossa on vähintään puolet liikaa.Tuosta eivät poliitikot uskalla kuiskatakkaan, ettei kansa joka ei asiaan ole sen paremmin perehtynyt vaan pääse suuttumaan nyt vaalien alla. Tuo maailman mittakaavassa yksi korkeimmista veroasteista, jolla yritetään pitää tuota jättisuurta julkista sektoria väkisin liian isona, myös tehokkaasti tappaa yksityisenkin sektorin toimintaedellytykset maasta, jolloin ollaan entistä syvemmällä suossa. Suomessa on vielä sentään kaksikolmasosaa kansasta yksityisen sektorin palveluksessa, joten toivottavasti tuosta löytyy vastavoimaa, kun ay-liikkeet tilanteessa, jossa uskallettaisiin tehdä tarvittavat toimet, alkaisi uhkailemaan lakoilla. Jollei tuota virkamieslaumaa karsita, suurimpina kärsijöinä on juuri tuo yksityisen sektorin väki, joka taas uusien irtisanomisten ja tehtaiden lakkautusten takia siirtyy kilometritehtaalle. Kun nuo julkisen sektorin menot on saatu sopeutettua, olisi mahdollista tehdäkin pieni piristävä elvytys, sitä ennen se vain siirtää ja pahentaa romahdusta.

ulf fallenius

Minna Isoaho kertoo totuuden Suomen tilasta mutta fiktiossa eläville se on vaikeata kuulaa varsinkin kuin heidän mielestä rahaa ja sähköä saa seinästä eikä maksa mitään.Suomen taloustilanne on enemmän kuin tukala koska uusia työpaikkoja ei synny työn hinnasta ja verotuksesta johtuen globaalisessa maailmassa aina halvempia maita jotka vetää tämän meiltä pois.Otan esimerkin Nokian uuden kaupan jälkeen niin yritys työllistää 114000 ihmistä mistä vaan 5000 Suomessa ja vähennyksiä siitäkin määrästä vielä jossain vaiheessa tiedossa eikö tämä jo kerro jotain.Mikä on Suomen tulevaisuus missä työikäiset vähennee kovaa vauhtia ja niistäkin jo tällä hetkellä yli 500000 jäähyllä työttömänä aikuiskoulutuksessa ja ties missä kuin ei työtä ole .Syyt ja seuraukset Suomen tuhoon näin lyhyessä ajassa on euro joka ei sopinut meidän työmarkkinoille tosin arvo alentunut mutta ei ole tarpeeksi vientiä euron ulkopuolisiin maihin mistä se hyöty tulisi.Sitten vielä Nokia paperiteollisuus ongelmat Venäjän vientiongelmat ja Eu tarjoamat mahdollisuudet lähes käyttämättä aina vaan on maksettu korkeata jäsenmaksua mutta muuta hyötyä ei ole osattu hakea rahallista tai muutakaan lähes kaikki raha avut jätetty hakematta kuulemma byråkratian tai huonon osaamisen takia.Näin huonosti menestyvä maa joka on aivan Eu porukkan hännillä ei todellakaan kannatta velkaantua ellei ole tarkoitus jättää Kreikan lailla kaikki maksamatta jossain vaiheessa.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

"Korkotaso tulee nousemaan Suomen ottamille lainoille ihan varmasti"

Suomen valtion ottamat lainat ovat pääsääntöisesti kiinteäkorkoisia. Jos nyt saadaan vaikka 20-vuodeksi lainaa 0% korolla, ei sen lainan korko miksikään tulevaisuudessa muutu. Valtion kannattaisikin ottaa nyt pitkää edullista lainaa kun sitä vielä saa.
0% korko lisää velankantokykyä aivan perkeleesti.

Käyttäjän DavenAki kuva
Daven Aki

Kyllä juurikin näin.

Jos meidän maamme infran remonttivelka on nyt vaikka 20mrd, niin annetaanko paikkojen mennä vielä huonompaan jamaan ja yritetään säästää tuo summa ensin kasaan ja korjataan sitten...?

Vai otetaanko se raha kerralla nyt kun kerran EKP on päättänyt tyhjästä painaa euroja niin paljon lisää kuin vaan kehtaa, ja nollakoron lisäksi inflaatio mahdollisesti jopa pienentää summaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Saataisiin työttömät osaajat hommiin, ja rahaa maamme sisäiseen kiertoon.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Iänikuista saman potaskan toistoa puolueesta riippumatta. Pahinta on jatkuva julkisen puolen tehottomuudesta valehtelu ja siellä työskentelevien työn vähättely. Paha on myös ulkoistamisen suosiminen unohtaen pitkän tähtäimen vaikutukset ja se, että kokonaisuuden kannalta yhtä paha on kaikki velka riippumatta, onko kyseessä julkinen vai yksityinen talous.
Ajaako kukaan puolue sitä, mitä fiksu AVI-johtaja Minna Karhunen (kok) radio-ohjelmassa ääneen sanoi: Seuraavan eduskunnan tulisi uusien pykälien tehtailun sijasta paneutua tosissaan huonojen, ylioptimistiseen tulevaisuuskuvaan perustuen laadittujen tai muuten tehottomiksi tai turhiksi todettujen lakien purkamiseen. Tätä ei valitettavasti aja kokoomuskaan, ei SDP, ei RKP, ei Vihreät, ei Vasemmisto, ei KD, PS ehkä edes hitusen.
Ei siis toivoakaan tilanteen muuttumisesta paremmaksi. Varsinkaan kun noista turhistta uusista pykälistä valtaosa tehdään EU:n tehtailemien direktiivien pohjalta, hiukan varmuuden vuoksi tiukennetusti tulkittuina mallioppilassädekehää lujittamaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Velkajarru voi lisätä velkaantumista"

Tämä Jan Hurrin toteamus voi olla hyvinkin todennäköinen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Niinkuin muutamakin kommentoija tässä on jo huomauttanut, niin valtionlaina on "kiinteäkorkoista". Siitä maksettava korko määritellään velkoja kaupattaessa. Se ei nouse jälkikäteen.

Jos siis korkotaso nousee se ei vaikuta Suomen olemassaoleviin valtionlainoihin. Se toki tekee uusien lainojen ottamisen kalliimmaksi, mikä on syömävelkan suhteen ongelma, koska velkaantumistason nopea leikkaaminen on tällaisessa velanotossa vaikeaa korkojen noustessa. Sen sijaan jos otamme investointivelkaa vaikkapa vientiteollisuuden tarvitseman infran parantamiseen tms., ei se sido samalla tavalla tulevaan lainanottoon, jolloin rahan nykyinen hinta on se joka määrää lainanoton kannattavuuden.

Tietenkin investointiohjelmien rahoitustarpeen pituus vaikuttaa tässä asiaan, jos ohjelman rahoitusta lasketaan myös tulevien vuosien velanoton varaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset