Minna Isoaho

Kilpailuvirasto holhoaa ja toimii omaa tarkoitustaan vastaan

Kilpailuviraston yksi tämän vuoden kärkihanke on kanta-asiakasjärjestelmien tutkiminen ja sen selvittäminen, vahvistuuko K- ja S-ryhmien markkina-asema plussa- ja bonuskorttien takia. Totta kai vahvistuu ja niin on tarkoituskin ja se kuluttajan etu.

Jos kilpailuviraston selvitys päätyy edellä kuvattuun lopputulokseen, on virasto topakasti luvannut asettaa rajoituksia kuluttajan käyttäytymiselle. Se lupaa estää toimillaan kuluttajan saamasta ”liian suurta” taloudellista hyötyä ja pakottaa asiakkaat ostamaan kalliimmalla ja eri kaupoista, mistä kuluttajat itse haluaisivat ostoksiaan tehdä.

Viraston perusteluna on se, että kuluttajien tarpeisiin nyt hyvin vastaavat K- ja S-kaupat ovat  sen mielestä esteenä muulle kilpailulle. On huolestuttavaa, jos viranomainen ottaa tehtäväkseen määritellä, kuinka kilpailukykyinen yritys saa olla. Pitääkö missikilpailuissakin muita selvästi kauniimmilta kieltää hiuslakka tai huulipunan käyttö, jotta rumemmatkin saadaan näyttämään kauniimmilta?

On selvä, että määräävää markkina-asemaa ei saa käyttää hyväkseen pienempiä kilpailijoitaan vastaan. Kilpailuviraston tutkimusasettelussa on kuitenkin ilmeinen virhe. Ei kaupan hyvä kilpailukyky sellaisenaan ole muun kilpailun estämistä. Se voisi olla kilpailun estämistä, jos määräävässä asemassa oleva vaikuttaa kaupan rakenteisiin tai päätöksentekoon siten, että muiden kilpailijoiden tulo markkinoille estyy.

Kilpailuviraston pitäisikin keskittää viranomaistarmonsa kaupan infran läpinäkyvyyden lisäämiseen ja markkinoiden teknisen toimivuuden varmistamiseen. Kuluttajan itsenäistä päätöksentekoa sen ei pidä missään tapauksessa rajoittaa. Eikä sen pidä säälistä ryhtyä tukemaan niitä toimijoita, jotka eivät kilpailussa pärjää. Se, jos mikä on kilpailun rajoittamista ja määräävän aseman väärinkäyttöä.

Viraston selvitystyön virheellisen hypoteesin mukaan K- ja S-kauppojen kanta-asiakasohjelmat  pakottavat asiakkaat ostamaan kyseisistä kaupoista, eikä edes pieniä täydennysostoksia saa tehdä muista liikkeistä. Asiaan perehtyneet tietävät, että mitään pakottamista tai rangaistuksia ei näiden kaupparyhmien kanta-asiakasohjelmiin liity. Jos liittyisi, niin kyse olisi varmaan enneminkin poliisiasiasta.

Kilpailuviraston pitäisi toiminnallaan myös edistää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena: On huolestuttavaa, jos joillekin yrittäjille kanta-asiakasjärjestelmän käyttö on sallittua ja joiltakin toisilta sama systeemi viranomaispäätöksellä kielletään. Mitä miettivät ulkomaiset päivittäistavarakaupan ketjut, jotka saattaisivat olla tulossa markkinoillemme? Kannattaako asiakkaita houkuttelevaan kauppaan ja hyvään kilpailukykyyn investoida, vai onko menestyksellisen toiminnan uhkana viranomaisten mielivalta?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto perustettiin vuoden 2013 alusta yhdistämällä Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto. Uuden viraston tehtäviin kuuluu mm. kuluttajan taloudellisen aseman turvaaminen. Sen tehtäviin kuuluu myös kilpailua rajoittavien säännösten ja määräysten poistaminen. Nyt esillä oleva hanke sotii näitä mainittuja perustehtäviä vastaan. Tehtäviin ei kuulu se, että pyritään tasoittamaan kaikkien toimijoiden kilpailukyky paremmin menestyvien kustannuksella.

Vaikuttaa siltä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto käyttää sille osoitettuja resursseja väärien päämäärien tavoitteluun. Lisäksi rajoittaessaan S- ja K-kauppojen mahdollisuuksia kilpailla samoilla säännöillä kun muut toimijat, virasto hyökkää osuustoiminta-aatetta sekä yksityisyrittäjyyttä vastaan.

Osuustoiminta on kestävällä arvopohjalla tapahtuvaa paikallista toimintaa, joka hyödyttää omistajiaan eli kuluttajia suoraan. Osuustoiminnan ideologia perustuu sille, että mitä enemmän palveluja käytät, sitä enemmän niistä hyödyt. Ikävää, jos viranomainen pyrkii tätä laillista toimintaa estämään. K-kaupat, erityisesti päivittäistavarakaupat, ovat yksityisten omistuksessa. Kyse on usein perheyrityksistä, jotka tekevät parhaansa asiakasuskollisuuden saavuttamiseksi. On väärin, jos viranomainen katsoo asiakseen määritellä asiakkaille sallitun sitoutumisasteen.

Tami Tamminen totesi pikkuleijonien maailmanmestaruusottelun erätauolla, että tuomareiden ei pidä puuttua rehtiin peliin, ja tätä ohjetta kilpailuvirastonkin kannattaisi noudattaa. Viraston tulisi varmistaa, että kaupan alalla ei ole rakenteellisia kilpailun esteitä. Sen ei tule puuttua siihen, mitä päätöksiä kuluttajat vapaaehtoisesti omassa taloudessaan tekevät. Tamin sanoin: ”let the players decide”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko pakko kilpailla? Se ei ole kuluttajan etu. Ylimitoitetun mainonnan maksaa tietenkin kuluttaja.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

"Oikeus tänään" kirjasta Pertti Virtanen oikeustieteentohtorin näkemys asiasta s. 268 "Määräävän markkina aseman yritys voi hyödyttää asemaansa myös käyttämällä erilaisia sopimusehtoja ja siten diskriminoida asiakkaitaan. Tällaista toimintaa voidaan käyttää sekä hyödyn keräämiseen että markkinoille pääsyn vaikeuttamiseen. Viime mainituista tilanteista hyvä esimerkki on erilaiset uskollisuusalennusjärjestelmät, joiden tavoitteena on sitouttaa asiakkaat yhtiöön." "Mielenkiintoinen kysymys olisikin se, ovatko S-ryhmän ja Keskon bonusjärjestelmät tällaisia uskollisuusalennusjärjestelmiä?"

Olisi mukava jos asioista kaivettaisiin enemmän tietoa. Oikeustieteessä asia on nähty ongelmallisena. Nyt se lopultakin voidaan ratkaista.

Kannatan vapaita markkinoita. En pysty yhtymään suomalaiseen näkemykseen, että "luonnolliset" oligopolit kuten S-ryhmä ja Kesko ja monopolit voivat olla hyväksyttäviä, koska Suomeen eivät halua muut tulla. Lainsäädäntöä on nyt muutettu ja osaa näistä voidaan puuttua.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Suomen vähittäiskauppa on EU:n keskittyneintä, ja marginaalit nekin EU:n suurimmat. S- ja K-ryhmä ovat menestyksekkäästi estäneet uusien kilpailijoiden tulon markkinoille mm. kaavoituksen puolueellisuuden avulla. Sidonnaisuudet poliitikkoihin ja virkamiehiin tulevat kansalaisille kalliiksi.

Duopoli ei ole juuri monopolia parempi.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Kartellinko vahvistuminen entisestään on kuluttajan etu, enpä moista väitettä osta, en edes bonustarjouksena.

Hyvä että asiaa vihdoin (taas) tutkitaan, vaan ei kartellilla luotua monopoliasemaa voida murtaa kuluttajan eduksi kuluttajaa rajoittamalla, siinä olet oikeassa.

Toimituksen poiminnat