Kykenemätön vai huonomaineinen? Ehdotus naiskiintiöiden tilalle
Uutta lainsäädäntöä vai yli 100 vuotta vanha toimintatapa käyttöön?
Vuoden vaihtuessa vaihtuvat myös yritysten
hallitukset. Vai vaihtuvatko? Kevään 2014 yhtiökokouskierros on jännittävä
ainakin niiden näkökulmasta, joita kiinnostaa toteutuuko sukupuolten välinen
tasa-arvo hallituksissa. Jos itsesäätelymekanismi ei nyt toimi, on luvassa
kiintiölainsäädäntö, joka viimeistään muuttaa vallitsevan tilanteen
normaaliksi.
Tekemässäni ”Lasikattoja vai miinakenttiä” –tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi,
että lasikatto on todellinen. 75 % vastanneista, eli lähes 500 naisjohtajaa
totesi, että uralla etenemisen esteenä on joku muu asia kuin pätevyys.
Yksittäistapauksissa voi toki olla niin,
että miesehdokas on naisehdokasta aidosti pätevämpi, mutta isossa kuvassa koko
Suomen tasolla sukupuolijakauman johtotehtävissä pitäisi olla nykyistä
tasaisempi ottaen huomioon naisten koulutustason ja pitkän työelämähistorian.
On näyttöä siitä, että naisten kilvoittelu hallitus-
ja johtajapaikoista päättyy jo ennen kuin se alkaakaan: rekrytointimekanismit
suosivat miesten valintaa ja tähän on saatava muutos. Nykytilanne ei ole
yritysten etu, päinvastoin.
Kauppalehdessä todettiin 30.12.2013, että
nimitysvalta on kasaantunut vahvasti miehille ja tällä ylläpidetään
miesdominanssia yritysten hallituksissa. Rekrytointimekanismien kehittymisen
kannalta on tärkeää, että nimitysvaliokuntien kokoonpanoissa ja hakukriteerien
asettamisessa nostettaisiin rimaa nykyistä korkeammalle. Ei nimittäin ole ihan
tavatonta, että hakukriteerien määrittely on puutteellista, mutta siitä
huolimatta naiskandidaatteja ”ei heidän pätemättömyytensä vuoksi” löydy edes
listoille.
Yli 100 vuotta sitten oli Suomessa systeemi, joka
kannattaisi ottaa taas käyttöön.
Päivälehti julkaisi 16.1.1897 artikkelin,
jossa kuvattiin naisten vaikeuksia tulla valituksi virkoihin. Osaamattomuudesta
ei tuolloinkaan ollut kyse. Suurin ongelma oli siinä, että naisia kiellettiin
hakemasta julkisiin virkoihin – siskoilla
oli jo 1800-luvulla haasteena päästä samalle viivalle mieshakijoiden kanssa!
Päivälehteä siteeraten: Minkä vuoksi naista kiellettiin hakemasta
virkoja? Onko hän kykenemätön? Ei. Onko hän huonomaineinen? Ei. Onko hän
mielivikainen? Ei. Mutta hän on sukupuoleltaan nainen. Se on hänen vikansa.
Lainlaatijat, sen valvojat ja toimeenpanijat, jotka itse kuuluvat
toiseen sukupuoleen eivät anna hänen hakea virkaa ennen kuin hän on pyytänyt
heiltä anteeksi ettei hän ole mies ja ennen kuin hän erityisten virallisten
päätösten kautta on saanut vapautuksen omasta sukupuolestaan ja selitetty
miehen arvoiseksi.
Ehdotan, että kaikki rekrytoinneissa mukana olevat tarkistavat pätevyysnäkemyksensä
paikkansapitävyyden jokaisen nimityksen kohdalla. Ehdotan myös, että
nimityskriteerit määritellään nykyistä paremmin ja ne saatetaan yleisesti
tietoon. Näin valinnan ulkopuolelle jääneet – niin naiset kuin miehetkin –
voivat aidosti arvioida omia kehittämistarpeitaan.
Haastan kaikki rekrytoinneissa
mukana olevat kehittämään valintaprosesseja, näin vaikutamme parhaiten myös
sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja edistämme yritysten menestymistä.
Niin –
ja paluu siihen 117 vuotta vanhaan systeemiin: Ehkä se ei enää sovi käyttöön
otettavaksi, mutta ajattelun herättäjäksi siitä edelleen on!
Mukava ehdoitus.
”Nykytilanne ei ole yritysten etu, päinvastoin.” Kapitalistisessa rahoitus maailmassa asiaa ei ilmeisesti nähdä näin. Muutoin naisia olisi hallituksissa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, mutta Isoaho lienee miljonääri-miljardööri, joka timanttisen business-osaamisen tuomalla varmuudella tietää, ja pyyteettömästi kertoo, yritysten edun paremmin kuin niiden omistajat.
Muutoin tyhmempi lukija voisi tosiaan ajatella, että mikäli naiset ovan niiiiiin hyviä johtajia ei mitään kiintiöitä tarvita. Vaan rekrytoijat kilvoittelevat näistä kultamunasarjoista.
Ilmoita asiaton viesti
Etenkin Vihreät toivovat kiintiönaisia yritysten hallituksiin jne ylipäätään vähän kaikkeen.
Kuka nainen haluaa olla kiintiönainen tai leimautua sellaiseksi?
Mieluummin bio-d kuin päteväksi ja hyväksi tunnustettu?
Ilmoita asiaton viesti
Hellsingin kaupungin työnhakumalli käyttöön. Ei sukupuolta, ei nimeä, vain CV. Voiko olla yksinkertaisempaa.
Ainoastaan sovittuja palkkaamisia tällä ei estetä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä taas toisaalta toimii huonosti: jos ei ole työkokemusta, niin sitä ei jatkossakaan saa…
Ilmoita asiaton viesti
Olen saanut sellaisen käsityksen, että tässä kiintiöllä koetetaan puuttua tilanteeseen jossa naisia sekä muita vähemmistöryhmiä syrjitään naamakertoimella. Miten mielestäsi Jukka tämä naisten kiintiöiminen auttaa ihmistä saamaan työkokemusta?
Ilmoita asiaton viesti
Kun nainen saa paikan, niin häneltä vapautuu työpaikka. Sen taas usein saa nainen.
Ilmoita asiaton viesti
Et tainnut ihan loppuun asti miettiä tuota ketjuasi, varsinkaan jos sen tarkoitus oli olla tasa-arvoa edistävä toimenpide.
Ilmoita asiaton viesti
*
Ilmoita asiaton viesti
Julkisiin tehtäviin sopivat kiintiöt tai nimettömät haut. Mutta jos perustan yhtiön. Pistän omaisuuteni siihen kiinni ja kannan riskin. Kyllä minä silloin päätän kenet palkkaan ja millä perusteella. Olkoon peruste pätevyys, sopivuus, mielyttävyys tai vaikka oman tyttäreni.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ensiksi suomalaisten poliitikkojen ja feministien tulisi kuitenkin vedota Ruotsin Nobel-komiteaan, jotta Nobel-palkintoihin saataisiin naiskiintiöt.
Naiset ovat erittäin aliedeustettuja Nobel-palkinnon saajien joukossa. Tämä asia on korjattava, ja kiintiöt olisi oikea ratkaisu siihen.
Suomalaiset naisjärjestöt voisivat olla tässä asiassa aloitteellisia Nobel-komitean suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Samoin naiset ovat aliedustettuina työttömissä, koska taantumissa miehet menettävät naisia suuremman määrän töitä. Lisäksi asunnottomien ja syrjäytyneiden miesten osuus on naisia suurempi. Miksi näihin ei voida saada kiintiöitä?
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä blogi vai Stratebility Oy:n maksuton mainos Uudessa Suomessa
Ilmoita asiaton viesti
Mainostaminen on kiellettyä mutta markkinointi ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä lienee työhakemus/tarjous. CV:t ja ansiot ovat hyvin esillä, eikä siinä mitään, kaikki peliin kun tarve on suurin. Onnittelen omintakeisuudesta. Näin toimii tosiliituraitanainen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku haluaa kiintiöitä, niin niiden ensimmäinen paikka olisi ay-liike.
Oleellinen osa hallitustyöskentelyä on jäsenten kemioiden yhteen toimivuus. Vähän niin kuin avioliitossa. Jos kemiat eivät toimi, niin yhteiselo muodostuu hankalaksi. Millä mitataan ja perustellaan yhteiskemian puuttuminen. Onko sinulla Minna vastaus? Paljon johtajavalintoja tehneenä voin sanoa, että valintakriteereinä on ollut sisarrusten määrä lapsuuden kodissa, naisilla kasvatettujen lasten lukumäärä (min 2), syntyjuuresi (savolainen, lappalainen, karjalainen jne). Miten nämä vaikuttavat seikat kerrotaan hakijoille niin, että ei synny turhaa hulapaloota?
Ilmoita asiaton viesti
– ”Jos itsesäätelymekanismi ei nyt toimi, on luvassa kiintiölainsäädäntö, joka viimeistään muuttaa vallitsevan tilanteen normaaliksi.”
Normaaliksi? Millä perusteella nimenomaan sellainen tilanne, että yritysten johdossa on yhtä paljon miehiä ja naisia, on nimenomaan normaali? Onko ihmiskunnan historiassa joskus ollut pitkäkin jakso, jolloin johtotehtävissä oli miehiä ja naisia yhtä paljon? Vain sitenhän nimittäin voitaisiin sanoa kyseisen tilanteen olevan normaali, josta nykyään pahat juonittelevat miehet ovat onnistuneet poikkeamaan syrjäyttämällä naiset, ja, että nykytilanne täytyy muuttaa takaisin ”normaaliksi” kiintiöimällä johtotehtäviä sukupuolen perusteella.
– ”75 % vastanneista, eli lähes 500 naisjohtajaa totesi, että uralla etenemisen esteenä on joku muu asia kuin pätevyys.”
Koska et mainitse lähdettä, on tuota tutkimusta mahdotonta arvioida, mutta pelkästään tuon kuvauksen perusteella se ei vaikuta kovin luotettavalta tutkimukselta. Veikkaisin, että harva kysyttäessä tunnustaa suoraan, että uralla etenemisen esteenä on ollut oman pätevyyden puute.
– ”Näin valinnan ulkopuolelle jääneet – niin naiset kuin miehetkin – voivat aidosti arvioida omia kehittämistarpeitaan.”
Entä, jos paranneltujenkin valintaprosessien tulos olisi, että johtajiksi valittaisiin edelleen miehiä? Olisiko sellainen tilanne hyväksyttävä? Vai pitäisikö sekin ”muuttaa normaaliksi” lainsäädännön keinoin?
Ilmoita asiaton viesti
”Tekemässäni ”Lasikattoja vai miinakenttiä” –tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että lasikatto on todellinen. 75 % vastanneista, eli lähes 500 naisjohtajaa totesi, että uralla etenemisen esteenä on joku muu asia kuin pätevyys.”
On tutkimusmetodissa aika paljon toivomisen varaa, jos haastateltavien subjektiivisten mielipiteiden myötä tehdään näin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Missä se tutkimus on julkaistu ja miksei siitä ole linkkiä tarjolla kiinnostuneille?
”Yksittäistapauksissa voi toki olla niin, että miesehdokas on naisehdokasta aidosti pätevämpi, mutta isossa kuvassa koko Suomen tasolla sukupuolijakauman johtotehtävissä pitäisi olla nykyistä tasaisempi ottaen huomioon naisten koulutustason ja pitkän työelämähistorian.”
Mihin Isoaho perustaa tällaisen väitteen? Onko lukuja tukemaan moista näkemystä?
”Nykytilanne ei ole yritysten etu, päinvastoin.”
Yritykset saavat kyllä ihan itse päättää, mikä niiden etu on. Aivan niin kuin sinä tietäisit, mikä millekin yritykselle on eduksi, mutta yrityksen omistajat ja työntekijät eivät.
”Stratebility Oy auttaa yrityksiä määrittelemään konkreettisesti johtajien ja hallitusjäsenten pätevyysvaatimuksia.”
Eli toisin sanoen olet tehnyt itse tutkimuksen, jonka metodi vaikuttaa puutteelliselta. Puffaat Stratebility OY:n, jonka toimitusjohtaja satut olemaan, palveluita vedoten itse tekemääsi tutkimukseen, jota ei ole missään luettavissa.
Ennen kuin rupeat kouluttamaan johtajia, pitäisi sinulla olla edes jonkinlainen ymmärrys bisnesetiikasta. Olipa harvinaisen vastenmielinen yritys nostaa omaa häntää.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Minna,
Tutkimuksesi Lasikattoja vai miinakenttiä vaikuttaa kiinnostavalta, mutta en löydä siihen mistään linkkiä. Voisiko laittaa suoran linkin tutkimukseesi, niin me muutkin pääsisimme tutustumaan siihen tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti